Hurjaksi on mennyt kesätyönhaku

Vierailija kirjoitti:

Ap. Ottakaa yhteys seurakuntaanne. Siellä kaivataan kesätyöntekijöitä hautausmaalle. 

 

Mistä sinä tiedät AP:n seurakunnan?

Vierailija kirjoitti:

Hämmästelin itsekin, kun katselin kesätyöpaikkoja ja niiden vaatimuksia. Yhdessä vaadittiin mm. "Kokemusta tuloksellisesta toiminnasta Foodservice-alalta ja sen asiakasrajapinnasta". Jäin vaan miettimään, että miksi kukaan noin pätevä hakisi johonkin alipalkattuun parin kuukauden kesätyöhön. Onkohan vähän lähtenyt lapasesta tämä?

Kukaan noin pätevä?

Tuohan on vain hienostelevasti muotoiltu "sinulla on kokemusta ko. tehtävistä".

Nuoriso on naama ruudussa 24/7 mutta sitten kun pitäisi töitä varten olla esillä, tulee tenkkapoo, no way, no can do...

Vierailija kirjoitti:

Vinkki kaikille!

Käyttäkää kaikki suhteenne hyväksi. Kaverit, naapurit yms yms

Meillä poika pääsi juuri suhteiden vuoksi töihin. Oli kyllä vanhempana vaikea soittaa tälle tutulle työnantajalle ja hän ei heti sanonut oikein mitään. Sitten poika meni haastatteluun ja pääsi töihin. 

 

Nyt pojan kavereita on ollut myös kesätöissä samassa firmassa kun poika on suositellut näitä tyyppejä.

 

Nyt tulikin sellainen vinkki, joka oli tuoretta outside The box thinkingiä! Kiitos! Kokeilen heti!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos läheltä löytyy *vanhusten hoitokoti* niin niihin tarvitaan kesäksi tukityöntekijöitä (siivous, pyykkäys). 

 

Mikä ihmeen tukityö? Eikö enää kehdata sanoa siivoojan työ? 

 

Hallinnon tukityö tarkoittaa toimistosihteerin töitä eikä siivoojan töitä. 

Hyvinvointialueilla laitos/sairaalahuolto kuuluu tukipalveluihin. Moni hoivalaitos hakee "tukipalvelutyöntekijää", ja silloin työnkuvaan kuuluu keittiö/siivous/pyykki jne. Hoiva-avustajat sitten vielä usein erikseen. -eri

Eikös Mäkkärissä, Hesessä, Subwaylla ja ruokakaupoissa ole työvoimapulaa vuoden ympäri?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hämmästelin itsekin, kun katselin kesätyöpaikkoja ja niiden vaatimuksia. Yhdessä vaadittiin mm. "Kokemusta tuloksellisesta toiminnasta Foodservice-alalta ja sen asiakasrajapinnasta". Jäin vaan miettimään, että miksi kukaan noin pätevä hakisi johonkin alipalkattuun parin kuukauden kesätyöhön. Onkohan vähän lähtenyt lapasesta tämä?

Optimistinen hakija voi todeta tuon vaatimuksen täyttyvän, kun on ollut jo edelliskesänä kesätöissä Mäkkärin kassalla (= foodservice-alan asiakasrajapinnassa) ja osannut ottaa asiakkaalta maksun (= tuloksellinen toiminta).

Kyseinen työkin on todennäköisesti samaa tasoa kuin mäkkärin kassalla olo. 

1.Bikinit

2.Twerkkaus

3.Töihin

Vierailija kirjoitti:

Ap. Ottakaa yhteys seurakuntaanne. Siellä kaivataan kesätyöntekijöitä hautausmaalle. 

 

 

Ei sinne niin vain mennä töihin, kuten ei mihinkään muuallekaan nykypäivänä. Meilläkin nuori haki viime kesänä seurakunnalle (juurikin hautausmaalle) kesätyöhön, mutta ei päässyt edes työhaastatteluun.

Aikanaan poika haki armeijan jälkeen tehtaan hanttihommiin. Tästä siis viitisen vuotta, joten ajat voineet vielä muuttua.

No, homma meni näin. Lähetti kirjeessä itsestään esittelyn ja olisi kiinnostunut töistä. Pomo soitti haastatteluun, olivat jutelleet niitänäitä varttitunnin, sitten pomo oli kysynyt että voitko aloittaa ensi maanantaina.

Homman piti olla selvä.

Mutta ei. Jakkukalkkunaosasto eli HR-divisioona oli ottanut yhteyttä, että pitää hakea töitä heidän Careers-portaalin kautta.

Portaali oli englanninkielinen, koska konserni. Kysymyksiä oli varmaan viisi-kuusi kuvaputkellista.

Sitten työsopimuksen tekoon, mutta syvähaastattelun kautta, jossa kaksi ihmistä tenttasi sitä tätä.

 

Siinä olikin kulunut aikaa sen verran, että töiden alkaminen siirtyi. Kunnekka pari viikkoa myöhässä poika marssitettiin saman pomon luo töihin, josta homma olis alkanut. Työtehtävänä oli lähinnä vahtia, että kone toimii.



Mutta pointti oli se, että yksinkertaisesta hommasta saadaan kyllä vaikeaa.

Seurakunnalle voi päästä leirille töihin. Mutta pitää olls 18 v. Ja palkka on ihan mitätön.

Kyllä niitä töitä kerkee tehdä aikuisena ihan tarpeeksi, kyllästymiseen asti. Tuntuu että tämä elämä yhtä työtä ja työtä. Ihmiset määritellään ja luokitellaan töiden perusteella. Siellä ylimmällä pallilla on joku yrittäjän penikka joka tehnyt töitä heti syntymästä lähtien. Kehutaan kuinka lapsuuden kesät tehty niska hiessä töitä ja töitä. Lapsuudesta asti yhtä suorittamista ja tuloksen tekemistä. Siinä on ahkera ja hyvä ihminen. Hyi helv.. Nauttikaa nuoret vapaudesta koska kauaa se ei kestä.

Vierailija kirjoitti:

Mun poika kävi joulupäivänä r-kioskilla ja oli samalla reissulla kauppiaalta kysynyt olisiko töitä. Nyt käy pari iltaa viikossa hyllyttämässä ja kesällä katsovat lisää vuoroja. 

Noinhan se menee - kauppoihinkin on kesätöihin tulossa

1) opiskelun ohessa töitä tekeviä,

2) viime kesä kesätyöntekijät

3) työntekijöiden lapsia

parin viikon pätkäänkin voi olla pitkä hakijojen jono 

Täytyy ammattikorkeakoulun käyneenä yli 15 v. työelämässä olleena, että nuo itsekuvattavat videohaastattelut ovat aivan kamalia. Sain nykyisen vakkaripaikkani v. 2019 siten, että ensin piti kuvata itsestään joitain videoita vastaten haastattelukysymyksiin ja sitten vasta pääsi reaaliaikaiseen videohaastatteluun ja siitä viimein paikan päälle kasvokkain haastatteluun. 

Aivan hirveää, kun vihaan olla kuvattavana ja jännitän juurikin tuollaisia tilanteita, että pitää esiintyä kameralle ilman mitään vuorovaikutusta. Ne itsestä otetut videot olivat ihan kamalia. 

Ja välihuomautuksena, että työtehtäviini ei kuulu millään tavalla esiintyminen tai esilläolo ylipäätään. 

Treenasin niitä haastattelukysymyksiä ja videoita useamman päivän (kiitos puolisolle tsempeistä ja avusta) ennen kuin sain sieltä mitään julkaisukelpoista tehtyä. Meinasin jo luovuttaa moneen otteeseen, kun änkytin vaan menemään. 

Sain kyllä sen työpaikan, että ehkä siinä testattiin jollain tavalla paineensietokykyä. Mutta täytyy myös muistaa, että ei me kaikki olla mitään ekstrovertteja tai totuttu kuvaamaan itseämme tai puhettamme ja jakamaan näitä otoksia vaikkapa somessa.

Ymmärrän, että jos hakee sellaiseen työhön, missä se esiintyminen on isossa roolissa niin silloin täytyy olla niitä taitoja ja niitä on ihan relevanttia jo aikaisessa hakuvaiheessa testata.

Mutta en olisi ikäpäivänä pystynyt sitä alkuhaastattelua suorittamaan ilman puolison tsemppiä ja tukea, koska jännitän vaan niin hitosti.

T. 33 v. 

Vierailija kirjoitti:

Täytyy ammattikorkeakoulun käyneenä yli 15 v. työelämässä olleena, että nuo itsekuvattavat videohaastattelut ovat aivan kamalia. Sain nykyisen vakkaripaikkani v. 2019 siten, että ensin piti kuvata itsestään joitain videoita vastaten haastattelukysymyksiin ja sitten vasta pääsi reaaliaikaiseen videohaastatteluun ja siitä viimein paikan päälle kasvokkain haastatteluun. 

Aivan hirveää, kun vihaan olla kuvattavana ja jännitän juurikin tuollaisia tilanteita, että pitää esiintyä kameralle ilman mitään vuorovaikutusta. Ne itsestä otetut videot olivat ihan kamalia. 

Ja välihuomautuksena, että työtehtäviini ei kuulu millään tavalla esiintyminen tai esilläolo ylipäätään. 

Treenasin niitä haastattelukysymyksiä ja videoita useamman päivän (kiitos puolisolle tsempeistä ja avusta) ennen kuin sain sieltä mitään julkaisukelpoista tehtyä. Meinasin jo luovuttaa moneen otteeseen, kun änkytin vaan menemään.&n

Ja toki siinä haastatteluvaiheessa oli vasta reilu 10 v. kokemusta työelämästä, nykyään se 15 v. tarkennuksena siis. 

Työnhakukin on taito jota voi oppia ja jossa voi kehittyä. Nykyajan vaatimuksiin pitää vaan sopeutua. Kehitys kehittyy ja kyllähän vaikka 80-luvulla nuorilta vaadittiin jo muuta kuin 40-luvulla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap. Ottakaa yhteys seurakuntaanne. Siellä kaivataan kesätyöntekijöitä hautausmaalle. 

 

 

Ei sinne niin vain mennä töihin, kuten ei mihinkään muuallekaan nykypäivänä. Meilläkin nuori haki viime kesänä seurakunnalle (juurikin hautausmaalle) kesätyöhön, mutta ei päässyt edes työhaastatteluun.

Minäkin hain pari vuotta sitten enkä päässyt haastatteluun vaikka on jopa työhön soveltuva koulutus. 

Se nuori vaan ei ole ikuisesti nuori.

Vierailija kirjoitti:

Aikanaan poika haki armeijan jälkeen tehtaan hanttihommiin. Tästä siis viitisen vuotta, joten ajat voineet vielä muuttua.

No, homma meni näin. Lähetti kirjeessä itsestään esittelyn ja olisi kiinnostunut töistä. Pomo soitti haastatteluun, olivat jutelleet niitänäitä varttitunnin, sitten pomo oli kysynyt että voitko aloittaa ensi maanantaina.

Homman piti olla selvä.

Mutta ei. Jakkukalkkunaosasto eli HR-divisioona oli ottanut yhteyttä, että pitää hakea töitä heidän Careers-portaalin kautta.

Portaali oli englanninkielinen, koska konserni. Kysymyksiä oli varmaan viisi-kuusi kuvaputkellista.

Sitten työsopimuksen tekoon, mutta syvähaastattelun kautta, jossa kaksi ihmistä tenttasi sitä tätä.

 

Siinä olikin kulunut aikaa sen verran, että töiden alkaminen siirtyi. Kunnekka pari viikkoa myöhässä poika marssitettiin saman pomon luo töihin, josta homma olis alkanut. Työtehtävänä oli läh

Jakkukalkkuna hehehe.

Ei sitä niin vaan käskytetä, pompotella ja LAITETA ketään töihin minnekään.