Dilemma kun en halua olla miehen uran edessä, mutta en halua muuttaakaan
Taustaa sen verran että asutaan mun talossani ja ollaan oltu kauan yhdessä, kasvatettu lapset aikuiseksi. En ole yhtään uraorientoitunut ihminen mutta mies on ja mä olen siihen hyvin sopeutunut.
Mies ei ole päässyt täällä asuessa etenemään uralla niin kuin olisi halunnut. Täällä tosi vähän paikkoja mutta sitten taas muualle häntä on pyydettykin. Mua surettaa seurata miten paljon miestä harmittaa kun ei tee haluamaansa työtä ja siksi sen hälle soisin.
Mies haluaisi muuttaa jos siten saisi haluamansa työpaikan. Mä taas en halua muuttaa tästä talosta mutta mulle sopis jos mies muuttaisi työn perässä. Nähtäisiin sitten vapailla ja lomilla. Haluaisin siis tottakai pysyä yhdessä mutta kyllä mä ymmärtäisin senkin että etäisyys voi tehdä tehtävänsä negatiivisesti.
Mies taas ei halua muuttaa yksin, se on hälle ehdoton ei. Haluaa asua mun kanssa, ei yksin missään.
Onko tämä niin yksinkertaista että jos mies kerran ei muuta vaikka "saa luvan" niin mä saan päättää olla tuntematta morkkista siitä että en halua itse muuttaa? Koska sitä mä nyt tunnen, aina kun mies heittää innoissaan ilmaan ajatuksen että aattele jos muutettaiskin Tampereelle, tms.
Niin ja mainittakoon että ollaan jo muuteltu sen verran paljon yhteiselon aikana että mulla on nyt vahva tunne että haluan pysyä näillä juurilla.
Kommentit (198)
Siis miksi sinun pitäisi hyysätä sitä miestä ja aina muuttaa mukana ettei hänen tarvitse yksin asuan uudella paikkakunnalla? Onko se joku kuin pieni lapsi, joka ei pärjää yksin, mutta uraa haluaa tehdä?
Etäsuhde sopii monille, mutta monelle se ei sovi. Me elettiin miehen kanssa etäsuhteessa puolisen vuotta töiden takia, enkä kyllä siitä tykännyt. Todettiin kuitenkin, että helpompaa varmaan on sillä osapuolella, joka jää kotiin. Toisen täytyy rakentaa uusi arki tyhjästä vieraalle paikkakunnalle. Ja jos sen on jo todennut huonoksi vaihtoehdoksi, niin eihän siihen sitten kannata uudelleen lähteä. Aloittajan tilanteessa, aloittajalla on oikeus haluta jäädä kotiinsa. Jos ei mies halua lähteä yksin, sehän on ratkaisu sekin. Ei nämä silti ole niin helppoja asioita, kuin jotkut kommentoijat tuntuvat ajattelevan. Ehkei ole osunut omalle kohdalle.
Vierailija kirjoitti:
Etäsuhde sopii monille, mutta monelle se ei sovi. Me elettiin miehen kanssa etäsuhteessa puolisen vuotta töiden takia, enkä kyllä siitä tykännyt. Todettiin kuitenkin, että helpompaa varmaan on sillä osapuolella, joka jää kotiin. Toisen täytyy rakentaa uusi arki tyhjästä vieraalle paikkakunnalle. Ja jos sen on jo todennut huonoksi vaihtoehdoksi, niin eihän siihen sitten kannata uudelleen lähteä. Aloittajan tilanteessa, aloittajalla on oikeus haluta jäädä kotiinsa. Jos ei mies halua lähteä yksin, sehän on ratkaisu sekin. Ei nämä silti ole niin helppoja asioita, kuin jotkut kommentoijat tuntuvat ajattelevan. Ehkei ole osunut omalle kohdalle.
Kyllä mulla oli ihan hemmetin helppoa sanoa, etten muuta yhtikästä mihinkään. Tässä on ihana koti ja tosi hyvä työ. Sanoin vaan, että muuta yksinäs, jos tekee mieli muuttaa. Löysin vihdoin kodin, josta toivottavasti muutan pois vasta arkussa jalat edellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etäsuhde sopii monille, mutta monelle se ei sovi. Me elettiin miehen kanssa etäsuhteessa puolisen vuotta töiden takia, enkä kyllä siitä tykännyt. Todettiin kuitenkin, että helpompaa varmaan on sillä osapuolella, joka jää kotiin. Toisen täytyy rakentaa uusi arki tyhjästä vieraalle paikkakunnalle. Ja jos sen on jo todennut huonoksi vaihtoehdoksi, niin eihän siihen sitten kannata uudelleen lähteä. Aloittajan tilanteessa, aloittajalla on oikeus haluta jäädä kotiinsa. Jos ei mies halua lähteä yksin, sehän on ratkaisu sekin. Ei nämä silti ole niin helppoja asioita, kuin jotkut kommentoijat tuntuvat ajattelevan. Ehkei ole osunut omalle kohdalle.
Kyllä mulla oli ihan hemmetin helppoa sanoa, etten muuta yhtikästä mihinkään. Tässä on ihana koti ja tosi hyvä työ. Sanoin vaan, että muuta yksinäs, jos tekee mieli muuttaa. Löysin vihdoin kodin, josta toivottavasti muutan pois vasta ar
Tarkoitin niitä jotka kommentoivat, että siitä vaan etäsuhteeseen. Ei se kaikille sovi.
Totta että ei kaikille sovi. Ikävä oli mutta kyllä sen kesti. Ja tottakai mäkin mieluiten asun yhdessä miehen kanssa. Mutta jotenkin mä vaan olen sellaisessa elämänvaiheessa niinkun henkisesti että en jaksa stressata. Jos mies lähtisi niin sitten elettäis sitä elämää ja sopeuduttais siihen. Mutta ei se halua lähteä.
Ja ihan oikeessa ootte, enhän mä silloin miehen haaveen tiellä ole jos olen antanut vapaat kädet lähteä. Että kyllä se morkkis siitä nyt on laantunut kiitos vaan 😂
Ap
Kohtuuton vaade että muuttaisit taas.
Onko sitä työpaikkaa edes saatu vielä? Jos tekee pari päivää viikossa etänä, niin kai nyt muutaman yön voi nukkua työpaikkakunnallakin ilman mitään suurta draamaa.
Vierailija kirjoitti:
Onko sitä työpaikkaa edes saatu vielä? Jos tekee pari päivää viikossa etänä, niin kai nyt muutaman yön voi nukkua työpaikkakunnallakin ilman mitään suurta draamaa.
En lähde etäpäiviksi ajamaan toiselle paikkakunnalle koska ne paikkakunnat ei ihan tunnin ajomatkan päässä ole. En pysty. Ja kuten sanottu, yksi työpaikka olis jo varma mutta kaukana. Sieltä ei mies vapaapäiväksi ajele kotiin eli ei voi edes harkita. Miehen alan paikkoihin ei montaa hakijaa ole, ei koskaan edes kymmentä. Suht hyvät mahikset siis jos hakee. Mutta tänään viimeksi asiasta juteltiin ja mies ei aio hakeakaan muualle jos ja kun en lähde mukaan. Asia alkaa olla siis sillä selvä ja molemmat ihan fine sen ajatuksen kanssa.
Ap
Varmasti aivan hyvä ratkaisu tähän hetkeen. Ei ole helppoa muuttaa, jos ei ollenkaan sitä halua, ja tässä tapauksessa se haluamattomuus on täysin normaalia ja ymmärrettävää. Ja eihän tulevasta tiedä.
Minä pitäisin kuitenkin positiivisena asiana sitäkin, ettei mies hingu yksin asumaan, erilleen puolisosta ja perheestä. Joidenkin kommentoijien mielestä se on heikkoutta, kiinnostaisi tietää miksi näin?
Vierailija kirjoitti:
Minä pitäisin kuitenkin positiivisena asiana sitäkin, ettei mies hingu yksin asumaan, erilleen puolisosta ja perheestä. Joidenkin kommentoijien mielestä se on heikkoutta, kiinnostaisi tietää miksi näin?
Jos vaimo käskee miehen lähteä niin miehen kuuluu totella?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä pitäisin kuitenkin positiivisena asiana sitäkin, ettei mies hingu yksin asumaan, erilleen puolisosta ja perheestä. Joidenkin kommentoijien mielestä se on heikkoutta, kiinnostaisi tietää miksi näin?
Jos vaimo käskee miehen lähteä niin miehen kuuluu totella?
Toivottavasti tuo oli sarkasmia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tosi monet tekevät niin, että on viikot toisella paikkakunnalla ja viikonloppuisin kotiin. Olisiko tämä mahdoton ajatus miehellesi? Ja monissa asiantuntijahommissa, jos sellaisesta olisi kyse, voi tehdä pari etäpäivää viikossa, mikä vähentäisi kotoa poissa vietettyjen päivien määrää. Tunnen yhden joka käy töissä Tanskassa mutta asuu Espoossa, on Tanskassa aina kolme päivää viikossa. Ja yhden, joka käy Helsingissä töissä Lahdesta ja yhden joka käy Turusta. Vain yhdellä perheellä näistä on tosin pieniä lapsia mutta eihän teilläkään ole.
Hyvä luoja. Joka viikko lento Tanskaan ja takaisin?
Ja me muut podemme huonoa omaatuntoa yhdestä lomalennosta vuodessa..
Aika monessa työssä joutuu lentämään viikoittain tai ainakin kuukausittain. Älä niistä sun lomalennoista välitä. Toiset vielä lomailee lentäen työn päälle 2-4x vuodessa. Matkustaminen toki vähentynyt etäajan jälkeen myös työelämässä, mutta kyllä sitä silti matkustetaan edelleen.
Jos ei halua asua erillään, sitten se on niin. Ulkopuolisen on sitä turha moittia ja aloittajalla vissiin on tilanne jo aika selvä 😊
Meillä mies asuu puolet viikosta autossa 😄 Eli työpaikkakunnallaan. Sitten on taas puolet viikosta vapaalla kotona. Toiveissa on että tulevaisuudessa asuttaisiin yhdessä samalla paikkakunnalla, koska viihdytään yhdessä. Ei erossaolo ole toivottavaa, mutta se on siedettävää vielä.
Ei voi tajuta ketjun mielipiteitä, joista syytetään aloittajaa 😳 siis miksi?
Pieni tilannepäivitys. Mies on nyt hakenut työpaikkoja eri paikkakunnilta, tunnin matkan päästä eli voisi kotoa päin kulkea, mutta sitten myös yhtä paikkaa parin tunnin matkan päästä. Kysyin mitä aikoo tehdä jos tulee valituksi tuohon kauimmaiseen, mutta ei ole kuulemma asiaa miettinyt eikä usko tulevansa valituksi.
Jännityksellä odotan, jos tuleekin valituksi. Muuttaako sitten kuitenkin ja odottaako kuitenkin että muutan mukana, vaikka olen kantani sanonut 😄
Nyt oli tullut yleiseen hakuun myös se paikka, jota hänelle jo tarjottiin aiemmin mutta joka on tosi kaukana. Näkee että häntä vähän kiinnostaisi, mutta ei aio ottaa yhteyksiä kuitenkaan.
Ap
Varmasti vaikea valita työn ja perheen väliltä.
Minua on aina huvittanut nuo uraihmiset. Yrittävät olla jotain suurta, mutta eivät he itse siltikään luo mitään. Eivät omaa tuotebrändiä tms. He vain ovat jonkun isomman korporaation nappuloita.
Vierailija kirjoitti:
Minua on aina huvittanut nuo uraihmiset. Yrittävät olla jotain suurta, mutta eivät he itse siltikään luo mitään. Eivät omaa tuotebrändiä tms. He vain ovat jonkun isomman korporaation nappuloita.
Miksi pitäisi luoda jotain tuotebrändiä? 😄 Eikö esimerkiksi sairaaloiden tai palo- ja pelastustoimen esimiestehtävät ole tärkeitä? Ja ylipäätään, työpaikka mikä hyvänsä, niin kyllä niissä esimiehiä tarvitaan. Ja heilläkin on hyvä olla eskmiehet.
Vierailija kirjoitti:
Minua on aina huvittanut nuo uraihmiset. Yrittävät olla jotain suurta, mutta eivät he itse siltikään luo mitään. Eivät omaa tuotebrändiä tms. He vain ovat jonkun isomman korporaation nappuloita.
0/5
Oli jo puhetta eli mä kyllä teen osin etänä työtäni mutta en halua alkaa viikoittain kulkemaan "toisessa kodissa". Matkaa tulisi kuitenkin sen verran, että ei.
Ap