Kuinka moni tunnustaa tehneensä lapsia siksi
Että saa ryhtiä ja tarkoitusta elämään?
Olet tarpeellinen, esimerkillinen ja sulla on paikka tässä maailmassa.
Kommentit (47)
Lapsi tuo useimmille tietynlaisen ryhtiliikkeen jos tarpeen, oli sitten suunniteltu raskaus tai ei. Säälittäviä ne, jotka eivät siihen kykene. Vapaaehtoistyö on useimmille silti parempi tapa löytää merkitystä ja ryhtiä elämään,kuin lähteä leikkimään kotia jotta tuntisi itsensä tarpeelliseksi.
Mä tein kyllä ihan rakkaudesta. Ei elämänhallinnassani ole koskaan mitään vikaa ollut. Elämän tarkotukselliseksi kokeminen on itsetuntokysymys. Jos ei ole tervettä itsetuntoa ja sen tuomaa itseluottamusta, ei pidä tehdä lapsia.
Mitä? Lapsi/lapset ja perhe-elämähän nimenomaan sotkevat kaiken ryhdin ja järjestyksen, sekä imevät kaikki jaksamisresurssit.
Minusta minun elämäni oli parhaassa ryhdissä ja järjestyksessä kun asuin yksin omassa omistuskaksiossani OK paikalla ja puuhailin OK-tavalla etenevän urani parissa.
Minä en edes voi saada lapsia, mutta en silti juo alkoholia melkein koskaan, syön monipuolisesti ja terveellisesti, harrastan taiteita, tieteitä ja urheilua, sivistän ja koulutan itseäni jatkuvasti, annan hyväntekeväisyyteen, olen ystävällinen ja avulias läheisille yms.
Vaikka itse sanonkin, niin enpä paljon ryhdikkäämpi voisi olla. En tarvitse lasta siihen.
Vierailija kirjoitti:
Minä. Luulin että tuo onkin se normaali ajatus miksi lapsia tehdään. Eikä se että erityisesti pitää lapsista.
Eiks se muuten onnistu vai? Tuntuu siltä kuin lapsia pidettäisi jonain välineenä
Vierailija kirjoitti:
Mitä? Lapsi/lapset ja perhe-elämähän nimenomaan sotkevat kaiken ryhdin ja järjestyksen, sekä imevät kaikki jaksamisresurssit.
Minusta minun elämäni oli parhaassa ryhdissä ja järjestyksessä kun asuin yksin omassa omistuskaksiossani OK paikalla ja puuhailin OK-tavalla etenevän urani parissa.
Etkö muka ikinä ole kuullut että tuo on monille se syy? Ei jaksa enää roikkua baareissa on yksi ihan tosielämän esimerkki kuultuna sukulaismiehen suusta.
Olen aina halunnut ja toivonut saavani lapsia. En ole onnistunut erilaisesta ja tuesta huolimatta. Elämä ei ole aina reilu. Olen onnellinen tau vähintäänkin tyytyväinen siihen, että olen löytänyt ja saanut itselleni niin hyvän itsetunnon, että en koe suurta surua siitä, että todennäköisesti jään lapsettomaksi. Mutta olisi kuitenkin vielä mukava löytää ja kohdata hänet, jonka kanssa saattaisin vanheta yhdessä. - Toisaalta toinen onni on se, että olen oppinut nauttimaan ja tai ainakin enimmäkseen kokemaan sinkkueloni kyllin merkittäväksi, enkä puolinaiseksi kun ei ole kumppania vierellä. Vai tässäkö lopulta ovat syyni niin lapsettomuuteni kuin sinkkuelooni kun olen tullut liian itseriittosieksi, enkä koe tarvitsevani elämääni ketään erityistä voidakseni nauttia ja kokea sen merkityksellsieksi, ainakin enimmäkseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä? Lapsi/lapset ja perhe-elämähän nimenomaan sotkevat kaiken ryhdin ja järjestyksen, sekä imevät kaikki jaksamisresurssit.
Minusta minun elämäni oli parhaassa ryhdissä ja järjestyksessä kun asuin yksin omassa omistuskaksiossani OK paikalla ja puuhailin OK-tavalla etenevän urani parissa.Etkö muka ikinä ole kuullut että tuo on monille se syy? Ei jaksa enää roikkua baareissa on yksi ihan tosielämän esimerkki kuultuna sukulaismiehen suusta.
Ei juuri tule liikuttua ihmisten kanssa jotka ovat jumissa jossain teini-/opiskelijabaarimoodissa. Kyllä ihmiset ovat aikuistuneet aivan normaalisti kun ovat päässeet uransa alkuun, lapsilla tai ilman.
Mitä aukkoa elämässään se sukulaismiehesi siellä baarissa yrittää täyttää, ja miksi ajattelee että lapsi sen täyttäisi yhtään paremmin? Kuulostaa enemmän että ihmisellä on omassa itsessään työstettävää, ennenkuin kannattaa mitään lapsia harkita.
Vierailija kirjoitti:
Minä en edes voi saada lapsia, mutta en silti juo alkoholia melkein koskaan, syön monipuolisesti ja terveellisesti, harrastan taiteita, tieteitä ja urheilua, sivistän ja koulutan itseäni jatkuvasti, annan hyväntekeväisyyteen, olen ystävällinen ja avulias läheisille yms.
Vaikka itse sanonkin, niin enpä paljon ryhdikkäämpi voisi olla. En tarvitse lasta siihen.
Millainen ihminen kokee tarpeelliseksi mainita, ettei juo alkoholia melkein koskaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en edes voi saada lapsia, mutta en silti juo alkoholia melkein koskaan, syön monipuolisesti ja terveellisesti, harrastan taiteita, tieteitä ja urheilua, sivistän ja koulutan itseäni jatkuvasti, annan hyväntekeväisyyteen, olen ystävällinen ja avulias läheisille yms.
Vaikka itse sanonkin, niin enpä paljon ryhdikkäämpi voisi olla. En tarvitse lasta siihen.
Millainen ihminen kokee tarpeelliseksi mainita, ettei juo alkoholia melkein koskaan?
Sellainen, joka on kuullut tuhat kertaa olettamuksen että lapsettomat roikkuvat baareissa.
Huoh. Kyllä se kansakunta voi kertalaakista tuhoutua, vaikka kaikki intoutuisivat tekemään lapsia. Nyt sitä kuolemanpelkoa pienemmälle liekille. Ei se oikeuta painostamaan muita lastentekoon.
Biologinen kello tikitti. En miettinyt mitään syitä miksi lapsi pitäisi tai ei pitäisi tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä? Lapsi/lapset ja perhe-elämähän nimenomaan sotkevat kaiken ryhdin ja järjestyksen, sekä imevät kaikki jaksamisresurssit.
Minusta minun elämäni oli parhaassa ryhdissä ja järjestyksessä kun asuin yksin omassa omistuskaksiossani OK paikalla ja puuhailin OK-tavalla etenevän urani parissa.Etkö muka ikinä ole kuullut että tuo on monille se syy? Ei jaksa enää roikkua baareissa on yksi ihan tosielämän esimerkki kuultuna sukulaismiehen suusta.
Ei juuri tule liikuttua ihmisten kanssa jotka ovat jumissa jossain teini-/opiskelijabaarimoodissa. Kyllä ihmiset ovat aikuistuneet aivan normaalisti kun ovat päässeet uransa alkuun, lapsilla tai ilman.
Mitä aukkoa elämässään se sukulaismiehesi siellä baarissa yrittää täyttää, ja miksi ajattelee että lapsi sen täyttäisi yhtään p
Sulla vähän kapea käsitys ihmisyyden moninaisuudesta ja ilmeisesti vielä ylpeä siitä.
Joo ei kannata. Täysi ymmärtämättömyys piireistä joissa ei liiku, ei anna sitä kuvaa mitä ehkä luulet. Kuplautuminen ja homogeeninen elinympäristö nähdään tänä päivänä huonona asiana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en edes voi saada lapsia, mutta en silti juo alkoholia melkein koskaan, syön monipuolisesti ja terveellisesti, harrastan taiteita, tieteitä ja urheilua, sivistän ja koulutan itseäni jatkuvasti, annan hyväntekeväisyyteen, olen ystävällinen ja avulias läheisille yms.
Vaikka itse sanonkin, niin enpä paljon ryhdikkäämpi voisi olla. En tarvitse lasta siihen.
Millainen ihminen kokee tarpeelliseksi mainita, ettei juo alkoholia melkein koskaan?
Sellainen, joka on kuullut tuhat kertaa olettamuksen että lapsettomat roikkuvat baareissa.
Tai sellainn, joka on sisäsitänyt suomalaien alkoholietiketin, - Oman kokemukseni mukaan täällä moni joutuu selittelemään enempi sitä, miksei halua nauttia alkoholia kuin kertoa syyn tai syyt sille, miksi haluaa nauttia sitä enemmän kuin kohtuudella.
Ap voisi nyt vähän täsmentää, että mikä ryhti tarkalleen esimerkin ihmisillä on hukassa ja miksi lapsi siihen auttaisi?
Puhutaanko nyt jostain alkoholisteista, joille lapsi mystisesti toisi raittiuden?
Vai opintojen ja työn alueella alisuoriutujista, jotka sitten (muka) saavat lasten avulla hullun uradraivin päälle?
Onkohan sellaisia ihmisiä olemassa, jotka ajattelevat lastensa kautta saavansa vanhuuden turvaa? Tämä
lienee aika vanhakantainen ajatus.
Minä. Luulin että tuo onkin se normaali ajatus miksi lapsia tehdään. Eikä se että erityisesti pitää lapsista.