Sanokaapa naiset, että kumpi meistä oli riidassa väärässä?
Tästä on jo aikaa, mutta kuitenkin. Olin tyttöystäväni kanssa vaatekaupassa. Siellä oli sovitettavia näyttövaatteita myös seinillä korkealla ja myyjä antoi niitä tarvittaessa (poimi ne sieltä seinältä sellaisella pitkällä koukkukepillä). Tyttöystäväni ihastui erääseen paitaan ja pyysi saada sovittaa sitä. Ei kuitenkaan loppujen lopuksi ottanut sitä. Kysyin, että mikä siinä oli sitten vikana? Hän totesi, että paita oli aivan ihana, mutta liian kallis. Hinta oli tiedossa jo ennen sovittamista.
Minä suorastaan tuohduin, että vaivasit sitten myyjää, vaikka et missään vaiheessa aikonut tuotetta todellisuudessa edes ostaa. Tästä syntyi kunnon sanasota ja mykkäkoulut. Kumpi tässä nyt oli enemmän väärässä? Varsinkin naisten mielipiteet kiinnostaa, että oliko kannanottoni oikeasti niin epäoikeutettu?
Kommentit (188)
AP jos haluat olla fiksu ja elää rauhallista onnellista elämää naisesi kanssa, anna hänen tehdä omat pienet mokansa, itsekään et ole täydellinen ja teet mokia, ja kun mokaat et halua naisesi mäkättävän niistä.
Anna olla, hän tietää ettei ollut ihan oikein tehty, mutta hän ei todellakaan halua myöntää sitä sinulle, etkä silloin voita tässä taistelussa, vaan häviät aina vaikka olisit oikeassakin. Lopputulos ei ole ihana voitontunne riidassa, vaan se että molemmilla on paha mieli ja vituttaa toisen käytös ja sanomiset.
Vierailija kirjoitti:
Arvelen, että myyjättärellä oli vain hyvännäköiset tissit tai jotain muuta vastaavaa. Muuten ei mies voi kilahtaa noin paljon jostain myyjättären turhasta vaivaamisesta. Jos minä olisin huomannut, että mieheni tykkää myyjättären tisusista, olisin juoksuttanut myyjätärtä enempikin kuin yhden puseron verran. Sen jälkeen olisi mies juossut.
Kuule, tuo "se johtui tisseistä" selitys meni aina läpi 90-luvulla. Nykyään tiedämme että miehet sekoilevat, valehtelevat ja mokailevat vaikka miten erilaisista syistä. Joskus ne eivät liity seksiin yhtään millään tavalla. Uskomatonta.
Aloittajalla on kyllä logiikkaa sinänsä. Veikkaan, että aloittaja on joku varsin korkeassa asemassa oleva toimihenkilö ja nainen on/oli joku juuri ja juuri koulunsa läpäissyt lähihoitaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi mitä, että väärin sovittaa vaatekaupassa vaatetta? :'D
Kun ei ole aikomusta ostaa sitä. Huvikseen sovittamista.
Trollaatko, oletko autisti, riittääkö ymmärrykseki vain omiin hupeihisi vai mitä ihmettä? Ihminen tahtoo sovittaa vaatetta vaatekaupassa, kaupassa töissä oleva henkilö ojentaa työajallaan vaatteen sovitettavaksi, jo on aikoihin eletty. Kenties (toiv. ex-)tyttiksesi ei edes jaksanut alkaa vängätä kanssasi kaikkia niitä syitä miksi ihminen voi haluta jotain vaatetta sovittaa.
Mikä teitä miehiä tässä maassa vaivaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää oli ihan taatusti missattu joululahjavinkki. Itsehän työssäkäyvänä ihmisenä ostin miehelle yli sadan euron arvoisen lahjan. Jos kauppa ei ollut Yves Saint Laurent eikä ap elämäntapatyötön, niin tuskin yksi paita olisi miehen budjettia kaatanut. Sen sijaan meni riitelyksi. Hyvä ap!
Sen verran vielä totean, että tässä ei ollut joulu lähelläkään, vaan tapahtui keskellä kesää. Eikä sillä edes ole mitään väliä, että tapahtuiko tämä joulukuussa vai kesäkuussa, tai vuonna 2023 tai 2004. Halusin herättää keskustelua tuosta yleisestä toiminnasta, että onko se oikein tuollaisessa tilanteessa ja minusta ei ollut. Minä en ainakaan viitsi vaivata ketään työntekijää työssään turhan päiten.
Ap
Tapahtui kesällä ja VIELÄKIN mietit asiaa ja haluat tietää "kumpi oli oikeassa"
Narsistilta se vaikuttaa. Autistiset eivät ole kiinnostuneita toisten kasvattamisesta.
En tajua ihmisiä jotka luuhaa vaatekaupoissa sovittelemassa ja haaskaamassa aikaansa.
Ap rakensi ihan tarkoituksella tuon tilanteen, että pääsi näyttävästi asettumaan vieraan ihmisen puolelle omaa kumppaniaan vastaan. Mitään tilannetta ei ollut ennen sitä, eikä varsinkaan ollut tarvetta ottaa puolia. Ennen kuin ap järjesti näin. Tarkoituksena oli saada tyttöystävä tuntemaan itsensä nöyryytetyksi ja täysin hylätyksi.
Ap varmaan rakentaa tuollaisia tilanteita usein.
Tietenkin voi sovittaa vaatetta jos haluaa.
Jos vaate on nostettu korkealle rekkiin, niin myyjän tehtävä on antaa se asiakkaille. Myyjien ensisijainen tehtävä muutenkin on palvella asiakkaita. Myyjät ovat liikkeessä asiakasta varten.
Vierailija kirjoitti:
Et kai ap enää ole sen vajun akan kanssa, ethän? 😀
En. Tyttöystävä jätti, kun kuulemma mäkätän liikaa kaikesta turhasta.
En nyt kuvausta enempää tiedä tapausta enlä lukenut kommentteja, mutta luultavasti tyttöystäväsi ei vielä sovittaessa ollut kuitenkaan tehnyt päätöstä, vaikka hinta oli tiedossa.
Yleensäkään toisen toiminnasta ei kannata tuohtua. Jos jonkun toiminta herättää sinussa tunteita tai vaikeuttaa elämääsi, hyvä tapa on sanoa minäviesti. Tehokkaassa minäviestissä on kolme osaa: oma tunne, toisen toiminta sekä käytännön vaikutus omaan elämään. Esimerkiksi tuossa tapauksessa: "Minua turhauttaa (tunne), kun sovitit paitaa, jota et aikonut ostaa (toiminta), sillä minulla on hirveä nälkä ja jouduin odottamaan (vaikutus)." Tosin tuo oli vain esimerkki, sinulla tuskin oli hirveä nälkä. Se, että se käyttää myyjän aikaa, ei vaikuta sinun elämääsi eikä sinulla pitäisi siis sillä perusteella olla syytä tuohtua. Ja toki siitä nälästäkin olisi ollut hyvä kertoa jo ennen sitä sovittamista.
Sinä olet väärässä.
Tietenkin vaatteita saa vaatekaupassa sovittaa ja vaivata myyjiä. Sitä varten myyjät siellä kaupassa ovat, palvellakseen asiakkaita.
Liian kallis on suhteellinen käsite. Liian kallis voi muuttua kalliiksi, mutta sen arvoiseksi jos se on aivan täydellinen. Tai voi tuote voi jäädä mieleen ja tulevis odottamaan alennusmyyntejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna kun arvaan tämä oli ennen joulua? Yritti tehdä sulle joululahjan ostamisen helpoksi mutta et älynnyt.
Kun naisella ei ole varaa ostaa niin miehellä pitää olla varaa ostaa? Aika törkeetä.
Yleensä joululahjaksi ostetaan jotain vähän arvokkaampaa. Ja lisäksi tyttöystävä halusi olla hienotunteinen eikä pilata yllätystä.
Missä sitä paitsi sanottiin, ettei naisella olisi ollut varaa ostaa sitä? Se, että paita oli hänen mielestään liian kallis tarkoittaa vain, että hän ei halunnut maksaa siitä sitä hintaa mitä siitä pyydettiin. Lahjaksi taas usein ostetaan just niitä juttuja, joista toinen pitää mutta ei raaski itselleen ostaa.
Vierailija kirjoitti:
Nämä tyypit ovat sitten "ihania". Koskaan he eivät ole oman kumppaninsa puolella, koska tämä on täynnä "vikoja" ja toimii "väärin". Sen sijaan he ovat valmiita koska tahansa asettumaan kenen tahansa vieraan ihmisen puolelle tätä omaa "rakastaan" vastaan.
Terveisiä äidille ja isälle...
Entinen miesystävä oli juuri sellainen, joka pahoitti mielensä muiden puolesta ja täysin tarpeettomasti. Kerran hän mm. kertoi ystävänsä alkaneen seurustella baarissa tapaamansa naisen kanssa. Naurahdin siihen kevyesti ja mies tulistui välittömästi, kuinka ivaan hänen ystäväänsä. Hämilläni selitin naurahtaneeni ainoastaan hyväntuulisesti sitä, että jotkut vielä nykyisin löytävät kumppanin kasvokkain eikä netistä. Aivan samoin naurahdin, kun oma ystäväni kertoi sisarensa löytäneen baarista miesystävän ja kerroin, kuinka ihanaa, että niinkin voi vielä käydä. Ex mieheni olisi voinut kysyä, mille naurahdin, eikä alkaa esittää marttyyria kaverinsa puolesta.
Jos asiakkaat koetaan vaivoiksi liikkeessä, on myyjän syytä vaihtaa alaa.
Tyttöystävä oli oikeassa. Paita ei ollut tarpeeksi hyvä, hintaansa nähden, vaikka se näytti hyvältä. Ja ehkä sovituskopissa tarkasti tuoteselosteesta materiaalin ja pesuohjeet.
Jos miehenä olet hankkimissa uutta autoa ja haluat koeajaa auton ja vaikka se ajo-ominaisuudeltaan oli hyvä, kait vertaat kokemustasi hintaan.
Näin tekevät vastuulliset kuluttajat. Hinta ja laatu/näyttävyys pitää kohdata toisensa.
Vierailija kirjoitti:
En tajua ihmisiä jotka luuhaa vaatekaupoissa sovittelemassa ja haaskaamassa aikaansa.
En minäkään.
Lähdetään siitä, että mies joka ei kunnioita ja tue minua naisena elämäni kaikilla osa-alueilla ei ole minun mieheni. En ilahdu syyttelystä ja olisit voinut kannustaa tyttistäsi ja sanoa kauniisti, että hyvä kun sait sovitettua ja vaikket ostakaan vaattetta nyt niin voidaan pitää se mielessä jatkoa ajatellen niin että kenties meillä on rahaa ostaa se myöhemmin. Jos tilanne oli puolestaan se, että alunperinkään ei ole aikomustakaan ostaa kalliimpaa vaatetta niin siinä kohtaa sovittaminen oli kenties turhaa. Riitely aiheesta on täysin ajanhaaskausta.
Ihminen joka jättää ostamatta niin ihanan paidan sovittamisen jälkeen,
osaa onneksi jättää myös niin ihanan miehen kuin ap...
Sitä se täällä itkeä tihrustaa kun on ymmärtänyt ettei olekaan kaikkivoipa
Tulee mieleen mummoni, joka rallatteli talvella paukkupakkasilla kauppaan potkukelkalla, koska hän ei halunnut vaivata taksikuskeja.
🤦
Kauppa voi sijoittaa vaatteet niin, että ne saa sovitettavaksi ilman myyjän apua.
Tuo oli minulle uutta, että vain niitä vaatteita saa sovittaa mitä on juuri sillä kerralla ostamassa. Mitään ei saa sovittaa ilman ostoaietta vaikka sen ostaisikin joskus myöhemmin.