Lue keskustelun säännöt.
Minusta ei ole kuvia vauvan kanssa.
01.01.2024 |
Tilanne siis tämä: meillä on miehen kanssa vuoden reilu vuoden ikäinen lapsi. Lapsen ollessa pieni pyysin usein miestä ottamaan meistä kuvia ja pyysin myös että tekisi sitä ilman että tarvitsisi erikseen aina pyytää, useita kertoja asiasta vuoden aikana keskusteltu, ettei ole siitä kiinni. En asiaa ajoissa varmistanut että kai oma moka sinänsä, mutta nyt kun vauvavuoden kuvia pitäisi alkaa kehittää, niin huomasin että kuvia on todella vähän ja suurin osa surkeita, albumiin soveltumattomia kuvia.
Lapsesta on kuvia mistä olen tietysti kiitollinen, mutta myös paljon muista läheisistä lapsen kanssa koska olen niitä itse ottanut, myös isästä on paljon kuvia. Edes yhtään onnistunutta kuvaa jossa vauva olisi sylissäni ei ole, muista ihmisistä näitä on useita. Sanoinkin että ihanaa kun lapsesta on kuvia että vaikea valita parhaat, itsestä joutuu valitsemaan huonoista vähiten huonot. Myös esimerkiksi synnytyssalista ei ole kovinkaan onnistuneita kuvia meistä, eikä edes montaa mistä valita se paras. Itse ehdin siinä synnytyksen, kasaan ompelun ja suihkun välissä ottaa miehestä ja vauvasta kuvia ja jopa videon. Eipä minusta juuri ole videoitakaan koko vuodelta.
Lähinnä kaipaisin neuvoja miten tästä eteenpäin, olen niin vihainen ollut jo monta päivää ja ajatukset kiertää kehää. Asiaa ei voi enää mitenkään korjata eikä korvata, meillä ei enää ole vauvaa kenen kanssa kuvia ottaa vaan maailman ihanin taapero, mutta silti vauvakuvia kaipaan. Mies nyt yrittänyt paristi ottaa kuvia ja olen sanonut että kuvauksesta on tullut yksi iso mörkö ja ärsyynnyn kun edes enää yrittää, kun ei vuodessa saanut mitään aikaiseksi. Sanoinkin että olisi käynyt edes vieraissa niin olisi sekin helpompi käsitellä.
Kommentit (138)
"Jos puolisolta ei voi vaatia vuoden ajalta hyviä kuvia, niin mitä puolisolta sitten uskaltaa vaatia? Tarvitsen ilmeisesti hieman ohjausta näissä parisuhdeasioissakin."
Voit vaatia, että puoliso painaa sitä nappia silloin, kun pyydät. Ja että ottaa pyynnöstäsi jossain tilanteessa vaikka 30 kuvaa putkeen, jos yksi niistä sattuisi sitten olemaan tarkka. Et voi vaatia HYVIÄ kuvia, se on se pointti. Yritä nyt ymmärtää, että sinä voit nähdä ihan eri tavoin sen, mikä on hyvää kuin miehesi. Ei-visuaalisille taviksille voi juuri tulla esim. päättömiä kuvia. Ajatus ei välttämättä ole, että kuva on epäonnistunut, vaan että se kuva nyt vaan on päätön. Siinä on osa ihmisestä ja se on fine.
Itse olen visuaalinen, käynyt siis ihan vuosien visuaalisen alan korkeakoulutuksen. Ei tulisi mieleenkään esittää kenellekään mitään laatuvaatimuksia kuvista juuri siksi, että monet ei-visuaaliset eivät hahmota näitä asioita. Itsekään tosin en ole laajemmin valokuvaukseen perehtynyt ja en odota itseltänikään mitään extrahyviä otoksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Kumma juttu että nää samat ihmiset kuitenkin ymmärtää mitkä ilmeet ja liikkeet on edustavia esim työpaikan palaverissa mutta ei ymmärrä mikä on tavallinen ja kiva ilme puolisolla kuvassa?"
Se ilme, jonka vaimo näkee itsellään rumana kuvassa, voi oikeasti olla tämän ihan normaali ja tavanomainen ilme. Ihmiset useimmiten luulevat olevansa edustavampia kuin mitä ovat. Valokuvat kertovat totuutta paremmin kuin peili.
Vierailija kirjoitti:
"Jos puolisolta ei voi vaatia vuoden ajalta hyviä kuvia, niin mitä puolisolta sitten uskaltaa vaatia? Tarvitsen ilmeisesti hieman ohjausta näissä parisuhdeasioissakin."
Voit vaatia, että puoliso painaa sitä nappia silloin, kun pyydät. Ja että ottaa pyynnöstäsi jossain tilanteessa vaikka 30 kuvaa putkeen, jos yksi niistä sattuisi sitten olemaan tarkka. Et voi vaatia HYVIÄ kuvia, se on se pointti. Yritä nyt ymmärtää, että sinä voit nähdä ihan eri tavoin sen, mikä on hyvää kuin miehesi. Ei-visuaalisille taviksille voi juuri tulla esim. päättömiä kuvia. Ajatus ei välttämättä ole, että kuva on epäonnistunut, vaan että se kuva nyt vaan on päätön. Siinä on osa ihmisestä ja se on fine.
Itse olen visuaalinen, käynyt siis ihan vuosien visuaalisen alan korkeakoulutuksen. Ei tulisi mieleenkään esittää kenellekään mitään laatuvaatimuksia kuvista juuri siksi, että monet ei-visuaaliset eivät hahmota näitä asioita. Itsekään t
Nykypäivänä näillä laitteilla voisi olettaa että vuodessa saisi hyviä kuvia muutamia otettua, ilmeisesti olenkin siis ollut koko ajan väärässä. Nykypäivä vielä mahdollistaa kuvien tarkistamisen että onnistuiko vai ei, ennen ei tätäkään mahdollisuutta ollut. Itse en ole korkeasti koulutettu enkä millään tavalla alalle jossa tarvitsisi visuaalisia taitoja. Silti minusta päätön kuva on huono, paitsi jos tarkoitus on ottaa päätön kuva, siinä tapauksessa se on onnistunut kuva. Mutta erikseen jos toivon kuvia minusta, oletan että niissä olisi se pää mukana.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Ja sit vielä ihmetellään, miksi miehetkin valitsee jatkuvasti entistä enemmän sinkkuuden ja perheettömän elämän.
Se on hyvä että niin valitsevat. Ameeban tasolle jäänyt mies ei sovi perhe-elämään.
Vierailija kirjoitti:
"Kumma juttu että nää samat ihmiset kuitenkin ymmärtää mitkä ilmeet ja liikkeet on edustavia esim työpaikan palaverissa mutta ei ymmärrä mikä on tavallinen ja kiva ilme puolisolla kuvassa?"
Se ilme, jonka vaimo näkee itsellään rumana kuvassa, voi oikeasti olla tämän ihan normaali ja tavanomainen ilme. Ihmiset useimmiten luulevat olevansa edustavampia kuin mitä ovat. Valokuvat kertovat totuutta paremmin kuin peili.
Tämäkin on totta, ja myönnettäköön että vauvavuoden ensimmäisinä viikkoina en varmasti ole ollut kovin kuvauksellinen. Mutta tämä ei ole asia joka minua haittaisi edes niissä kuvissa, koska sen ajan minkä olisin voinut käyttää itseni hoitamiseen käytin vauvan hoitamiseen. Kyse ei ole pelkästään ilmeistä tai yleisestä olemuksesta. Kyse on kuvakulmista, heilahtaneista kuvista, umpinaisista silmistä ja siitä että niitä kuvia tärkeistä hetkistä ei ole. Varsinkin kun kuvat on varsin helppo tarkistaa kun ne on ottanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Jos puolisolta ei voi vaatia vuoden ajalta hyviä kuvia, niin mitä puolisolta sitten uskaltaa vaatia? Tarvitsen ilmeisesti hieman ohjausta näissä parisuhdeasioissakin."
Voit vaatia, että puoliso painaa sitä nappia silloin, kun pyydät. Ja että ottaa pyynnöstäsi jossain tilanteessa vaikka 30 kuvaa putkeen, jos yksi niistä sattuisi sitten olemaan tarkka. Et voi vaatia HYVIÄ kuvia, se on se pointti. Yritä nyt ymmärtää, että sinä voit nähdä ihan eri tavoin sen, mikä on hyvää kuin miehesi. Ei-visuaalisille taviksille voi juuri tulla esim. päättömiä kuvia. Ajatus ei välttämättä ole, että kuva on epäonnistunut, vaan että se kuva nyt vaan on päätön. Siinä on osa ihmisestä ja se on fine.
Itse olen visuaalinen, käynyt siis ihan vuosien visuaalisen alan korkeakoulutuksen. Ei tulisi mieleenkään esittää kenellekään mitään laatuvaatimuksia kuvista juuri siksi, että monet ei-visuaaliset eivät hahmota näitä asioita. Itsekään t
Siinä nyt ei tarvita mitään erityistä visuaalisuutta saati koulutusta, että erottaa epätarkan puhelinräpsyn tarkasta puhelinräpsystä. Varmasti aloittajankin mies erottaa nämä kaksi asiaa ja on osannut ottaa puhelimellaan selkeitä kuluvia.
Aloittaja kun ei edelleenkään ole vaatimassa mitään pro-tason osaamista mieheltään, vaan ihan tavallisia kuvia missä äiti ja vauva ovat yhdessä.
Ymmärrän ap: n asian täysin. Minulla oli todella toksinen suhde avioeroni jälkeen, jossa mies hävitti aiemman elämäni muistot. Siis perhekuvani ed suhteesta ( minulla oli mies joka otti kuvia), vauvakirjat ja muut. Olen siitä äärettömän surullinen. Sittemmin päädyin suhteeseen miehen kanssa, joka kuulostaa ap: n mieheltä. Minusta on pyynnöstä otettuna vauvan kanssa vauvavuoden ajalta 3 kuvaa. Ja ne just sellasia kertaräpsäisyjä. Minä sen sijaan kuvasin vauvaa isänsä kanssa koko ajan ja heistä on todella paljon hyviä tilannekuvia. Paljastui sitten tosiaan, että mieshän ei musta eikä sillä hetkellä juuri lapsestaankaan välittänyt pas" kan vertaa. Joten ei sitten kiinnostanut toteuttaa asiaa sen takia, ettei halunnut mun kanssa ylipäänsä olla. Tuntui tosi pahalta aina vaan pyytää, että voisitko ottaa nyt kuvan kun koet, että toisen mielestä pienessä omassa lapsessa ja sen äidissä ei mitään muistamisen arvoisia hetkiä ole. Äärimmäisen loukkaavaa ja surullista. Eli mun mielestä ei ole mitenkään itsekästä ja siitä, että joutuu pyytämään voi ainakin yleensä päätellä jotain myös miehen arvostuksesta ja kiintymyksestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Edelliseen vielä, sama mies oli exäänsä kuvannut jopa joka kulmasta imettämässä. Siitäkin pystyi päättelemään, että ei ole kyse mistään muusta kuin välinpitämättömyydestä ja ehkä passiivisagressiivisesta kohtelusta.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän ap: n asian täysin. Minulla oli todella toksinen suhde avioeroni jälkeen, jossa mies hävitti aiemman elämäni muistot. Siis perhekuvani ed suhteesta ( minulla oli mies joka otti kuvia), vauvakirjat ja muut. Olen siitä äärettömän surullinen. Sittemmin päädyin suhteeseen miehen kanssa, joka kuulostaa ap: n mieheltä. Minusta on pyynnöstä otettuna vauvan kanssa vauvavuoden ajalta 3 kuvaa. Ja ne just sellasia kertaräpsäisyjä. Minä sen sijaan kuvasin vauvaa isänsä kanssa koko ajan ja heistä on todella paljon hyviä tilannekuvia. Paljastui sitten tosiaan, että mieshän ei musta eikä sillä hetkellä juuri lapsestaankaan välittänyt pas" kan vertaa. Joten ei sitten kiinnostanut toteuttaa asiaa sen takia, ettei halunnut mun kanssa ylipäänsä olla. Tuntui tosi pahalta aina vaan pyytää, että voisitko ottaa nyt kuvan kun koet, että toisen mielestä pienessä omassa lapsessa ja sen äidissä ei mitään muistamisen arvoisia hetkiä ole. Ääri
Oon pahoillani että oot tälläistä kokenut 😔 Sulla vielä viety pidemmälle, varmasti tuntunut tosi pahalta.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta ap kuulostaa itsekeskeiseltä. Kaikki eivät ota jatkuvasti kuvia aikuisista. Jos kuvat ovat huonoja, niin valitaan vähiten huono albumiin. Älytöntä odottaa, että puolisosta kuoriutuisi synnärillä jokin mestarikuvaaja. Olisit oaljannut synnytykseen ammattikuvaajan, jos laadukkaat valokuvat ovat niin tärkeitä. Mielestäni tuollaista ei voi vaatia puolisolta.
Edelleenkään en ole odottanut ammattitason kuvia, vaan kuvia arkisista asioista ja hetkistä. Vauvasta sylissä on kuvia isästä, isovanhemmista ja muista läheisistä, vaan ei minusta ja se sattuu. Eikä nyt puhuttu synnytyksestä vaan vauvavuodesta. Vuosi aikaa ottaa kuvia. Jos puolisolta ei voi vaatia vuoden ajalta hyviä kuvia, niin mitä puolisolta sitten uskaltaa vaatia? Tarvitsen ilmeisesti hieman ohjausta näissä parisuhdeasioissakin.
Ap
Sinun miehesi tuskin kieltäytyy, kun lyöt kameran käteen ja pyydät ottamaan niitä kuvia. Nyt lopeta tuo uhriutuminen!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP, meillä myös näin. Olen sen tavallaan jo hyväksynyt että näin se sitten on. Mutta kyllä se vähän pahalta tuntuu, kun katsoo perhealbumeita 10 VUODEN ajalta, joissa on isä, lapset, mummot ja muut kaverit, mutta ei ole mukana yhtään kuvaa perheen äidistä. Ei yhtään. Koska kukaan ei ole kokenut tärkeäksi että äidistäkin jäisi jokin kuva muistoksi.
Ettekö te saateri vie osaa edes selfieitä ottaa??!
Mikä siinä on niin vaikeaa pyytää muita ottamaan.
Vauva sylissä niitä on aika vaikea ottaa, ainakaan jos haluaisi, että kummankin kasvot ovat tarkat. Erityisesti siinä vaiheessa, kun lapsi jo liikkuu, niin hänhän nappaa kameran kuvaajalta kädestä.
Meillä on sattumalta kuvia minusta vauva sylissä, sillä otin neuleistani kuvia ja yhdessä pitelin vauvaa sylissäni. Kamera oli jalustalla ja siinä oli kiinni erikseen ostettu kaukolaukaisija. Yleensä jompikumpi kaukolaukaisijan osa on Jossain Tallessa, joten harvemmin tuokaan onnistui.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP, meillä myös näin. Olen sen tavallaan jo hyväksynyt että näin se sitten on. Mutta kyllä se vähän pahalta tuntuu, kun katsoo perhealbumeita 10 VUODEN ajalta, joissa on isä, lapset, mummot ja muut kaverit, mutta ei ole mukana yhtään kuvaa perheen äidistä. Ei yhtään. Koska kukaan ei ole kokenut tärkeäksi että äidistäkin jäisi jokin kuva muistoksi.
Ettekö te saateri vie osaa edes selfieitä ottaa??!
Mikä siinä on niin vaikeaa pyytää muita ottamaan.
Vauva sylissä niitä on aika vaikea ottaa, ainakaan jos haluaisi, että kummankin kasvot ovat tarkat. Erityisesti siinä vaiheessa, kun lapsi jo liikkuu, niin hänhän nappaa kameran kuvaajalta kädestä.
Meillä on sattumalta kuvia minusta vauva sylissä, sillä otin neuleistani kuvia ja yhdessä pitelin vauvaa syliss
Kiitos!! Meillä ei ole jalustaa ja vaikka olisikin, pitäisin hieman erikoisena että itse aina olisin kameran jalustalle asetellut ja sitä korjaillut ja säätänyt, samalla kun vauva vaikka nukkuu sylissä ja häirinnyt vauvaa vain siksi, että mies on niin saamaton ja selaa puhelinta vieressä sohvalla. Olisi mennyt idea tilannekuvista kun kaikki olisikin ollut lavastettuja ihan kuvia varten 😅
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta ap kuulostaa itsekeskeiseltä. Kaikki eivät ota jatkuvasti kuvia aikuisista. Jos kuvat ovat huonoja, niin valitaan vähiten huono albumiin. Älytöntä odottaa, että puolisosta kuoriutuisi synnärillä jokin mestarikuvaaja. Olisit oaljannut synnytykseen ammattikuvaajan, jos laadukkaat valokuvat ovat niin tärkeitä. Mielestäni tuollaista ei voi vaatia puolisolta.
Edelleenkään en ole odottanut ammattitason kuvia, vaan kuvia arkisista asioista ja hetkistä. Vauvasta sylissä on kuvia isästä, isovanhemmista ja muista läheisistä, vaan ei minusta ja se sattuu. Eikä nyt puhuttu synnytyksestä vaan vauvavuodesta. Vuosi aikaa ottaa kuvia. Jos puolisolta ei voi vaatia vuoden ajalta hyviä kuvia, niin mitä puolisolta sitten uskaltaa vaatia? Tarvitsen ilmeisesti hieman ohjausta näissä parisuhdeasioissakin.
Ap
No eipä kieltäydy. Mutta mikä on se syy että pitää pyytää pyytämisen perään? Oletan että aikuisen pitäisi ymmärtää jos pyydetään, pyydetään uudestaan ja uudestaan, ja pyydetään vielä että jos pyytämättä voisi ottaa kuvia omasta aloitteesta. Ja silti ei onnistu, niin jatkanko vain pyytelyä, onnellisena elämän loppuun asti?
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsekäs. Ei arvosta sua. Passiivisagressiivisen. Mulla oli sama juttu. Ei kuvan kuvaa suostunut ottamaan, ja väitti että valehtelen että on jano kun sektion jälkeen pyysin lasia vettä kun janotti.
Sama ongelma. Joka kerta pitää erikseen pyytää ja muistaa vielä sanoa et ota sellainen kuva et mäkin olen näkyvissä.
Ja selfiet, itse asetellut etälaukaisimet ja perheen ulkopuolisilta pyydetyt poseerauskuvat eivät todellakaan ole sama asia kuin arjessa otetut tilannekuvat yhteisistä hetkistä.
Mikä siinä on niin vaikeaa?
No jo mennyttä aikaa ei tule saamaan enää takaisin. Sen sijaan nyt alat ottamaan itsestäsi selfieitä taaperon kanssa ja palkkaat ammattilaiskuvaajan ottamaan kuvia sinusta ja taaperosta. Esimerkiksi äitienpäiväksi olisi varmasti kiva saada vain sinusta ja lapsista kuvia. Vauva-aika on ihanaa, mutta rankkakin. Jos yhtään lohduttaa, niin minusta lapsen kasvaessa tulee ne parhaimmat kuvat kun ei ole enää mikään pikkuvauva jota roikotella joka kuvassa ja isompi osaa hymyillä ja olla ene enempi kuvissa. Kasvojen muoto alkaa hahmottumaan myös.
Toki hienojen perhekuvien kautta myös miehesi ehkä tajusi, kuinka tärkeitä ja hienoja muistoja kuvat ovat. Kun näkee ammattilaisen ottaman kuvan jäljen.
Jos päätätte tehdä seuraavan lapsen, heti newborn kuvaaja ottamaan kuvia lapsen synnyttyä vauvasta ja sinusta kuvia, pyydät ystäviä, sukulaisia ottamaan kuvia ja etukäteen jo puhut asiasta kaikille!
Menee myös vähän fiilis, jos joka kerta kun haluaisit kuvan mukavasta hetkestä lapsen kanssa joudut sitä erikseen ensin pyytämään (ja hetki onkin sitten jo ohi).
Vierailija kirjoitti:
No jo mennyttä aikaa ei tule saamaan enää takaisin. Sen sijaan nyt alat ottamaan itsestäsi selfieitä taaperon kanssa ja palkkaat ammattilaiskuvaajan ottamaan kuvia sinusta ja taaperosta. Esimerkiksi äitienpäiväksi olisi varmasti kiva saada vain sinusta ja lapsista kuvia. Vauva-aika on ihanaa, mutta rankkakin. Jos yhtään lohduttaa, niin minusta lapsen kasvaessa tulee ne parhaimmat kuvat kun ei ole enää mikään pikkuvauva jota roikotella joka kuvassa ja isompi osaa hymyillä ja olla ene enempi kuvissa. Kasvojen muoto alkaa hahmottumaan myös.
Toki hienojen perhekuvien kautta myös miehesi ehkä tajusi, kuinka tärkeitä ja hienoja muistoja kuvat ovat. Kun näkee ammattilaisen ottaman kuvan jäljen.
Jos päätätte tehdä seuraavan lapsen, heti newborn kuvaaja ottamaan kuvia lapsen synnyttyä vauvasta ja sinusta kuvia, pyydät ystäviä, sukulaisia ottamaan kuvia ja etukäteen jo puhut asiasta kaikille!
Kiitos! Tämä myös mietityttänyt että jos joskus tulisikin toinen lapsi, kokisin epäreiluna tätä ensimmäistä kohtaan että toisesta olisi otettu maksulliset kuvat ja paljon enemmän kuvia, harmittaa jo nyt tämän lapsen puolesta kuvien osalta. Onneksi hänestä on yksin ja muiden kanssa paljon kuvia. Mietin ehkä asioita liian pitkälle, mutta minkäs ajatuksilleen tekee.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Menee myös vähän fiilis, jos joka kerta kun haluaisit kuvan mukavasta hetkestä lapsen kanssa joudut sitä erikseen ensin pyytämään (ja hetki onkin sitten jo ohi).
Kiteytit asian hienosti, kiitos. Siinä käy juuri näin, ja jos erikseen pitää pyytää, niin sitä jotenkin alkaa miettiä että nyt toinen ottaa kuvan ja miten siinä pitää olla, kun taas jos toinen vaan ottaa sen niin siinä ei ehdi miettiä sen enempää vaan kuvaan tulee juuri se hetki. Ja kyllä siinä pyytäessä lapsen huomio kääntyy muualle, ei siinä kuvassa enää näy se hetki kun naurettiin naamat vastakkain, se hetki meni kun joutui kuvaa pyytämään.
Ap
Kumma juttu että nää samat ihmiset kuitenkin ymmärtää mitkä ilmeet ja liikkeet on edustavia esim työpaikan palaverissa mutta ei ymmärrä mikä on tavallinen ja kiva ilme puolisolla kuvassa? Tää taitaa mennä kategoriaan weaponized incompetence. (Terveysongelmat ja käsien tärinät jne siis nyt erikseen).