Taas lähtee miniän äiti

Vierailija kirjoitti:

Niinhän olen täältä vauvalta oppinut että anopit roikkuu ja ovat haittana.

Olen lapsille siksi sanonut että yhteydenpito tulee heidän puoleltaan,  en ole se häiritsevä ja roikkuva anoppi ja äiti 

Mun mielestä sulla on vähän erikoinen käsitys roikkumisesta. jos mielestäsi aivan kaikki yhteydenpito omiin lapsiisi on roikkumista. Mun mielestä roikkumista on se, jos soittelisi tai viestittelisi joka päivä tai ainakin monta kertaa viikossa. Pääsääntöisesti mullakin on se periaate, että jos lapseni multa jotain haluavat tai toivovat, ottavat yhteyttä ja kertovat, mitä multa haluavat tai toivovat. Mutta tämä pätee myös toiseen suuntaan. Jos mä vaikka toivoisin lasteni tulevan ensi sunnuntaina luokseni päivälliselle, sitten minä otan yhteyttä ja kysyn, sopisiko heille tulla ensi sunnuntaina päivälliselle. 

Mäkin olen pojan ja vaimonsa kanssa lomaillut, viimeksi nyt jouluna. Kyllä mua pyydettiin mukaan. Oltiin kolmistaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun äiti ainakin on nyt aikuisena ollut tavallaan minun paras ystävä, tuki ja turva lasten kasvaessa. Äidin kanssa myös matkustellaan, kun hän ei halua matkastaa yksin. Mies saa halutessaan lähteä mukaan tai mennä omien kavereiden/sukulaisten kanssa. Usein haluaa lähteä meidän mukaan. Äitini ei arvostele, tuomitse tai neuvoma. Ei siis ole miehelleni mitenkään kamala anoppi.

 

 

Niinhän ne liitot väljähtyy.  Itse kyllä mieheni kanssa liikuimme aina kaikki reissut yhdessä,  ilman äitejämme.   50 vuotta , tosin tietysti äiditkin jo kuolivat.

Väljähtyy? Senkö takia, että äiti lähtee välillä reissuille mukaan? Huhhuh. 

Äiti

Paitsi, että ap:n tapauksessa lapsenlapset ovat jo aikuisia.

-ohis

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun äiti ainakin on nyt aikuisena ollut tavallaan minun paras ystävä, tuki ja turva lasten kasvaessa. Äidin kanssa myös matkustellaan, kun hän ei halua matkastaa yksin. Mies saa halutessaan lähteä mukaan tai mennä omien kavereiden/sukulaisten kanssa. Usein haluaa lähteä meidän mukaan. Äitini ei arvostele, tuomitse tai neuvoma. Ei siis ole miehelleni mitenkään kamala anoppi.

 

 

Näinhän se usein on, mies on vähän se turha lisäke liitossa.  Vaimo äitinsä kanssa päättää sisustuksen, lasten kasvatuksen, lomat jne 

Kyllä mä meillä päätän sisustuksen, koska

1.  miestä ei kiinnosta

2.  minä maksan vähintään 90% sisustuskuluista

3. miehellä on veto-oikeus, esim jos keksisin sisustaa olkkarin prinsessa-teemalla, niin tätä

Kiva kun mies saa olla autotallissa, parempi kuin taivasalla.  

Mun kaveri matkustelee lähes aina äitinsä ja perheensä kanssa yhdessä. Äiti maksaa matkan ja katsoo lasten perään silloin kun kaveri miehensä kanssa haluavat käydä kahdestaan treffeillä. Kuulostaa ihan täydelliseltä. Äitinsä on siis hyvin varakas ja maksaa mielellään koko porukan matkat.

Meillä vastaava järjestely ois että jouduttais maksamaan lisäksi anopin matka ja passaamaan anoppia matkan aikana ja varomaan ettei vaan lapset häiritse anopin rentoutumista. Plus järjesteämään kivaa ohjelmaa anopille. Jostain syystä ei kiinnosta ottaa anopppia mukaan reissuille!

Mä en narsistinen takertuja-anopin kanssa menisi edes hakemaan postia. Ihan kauheaa seuraa. En lähtisi, vaikka anoppi maksaisi reissun ja vielä päivärahaa.

Oman äidin kanssa voisin lähteä, muutta sillä ehdolla, että kohteessa mennään omia reittejä, eikä vietetä aikaa 100% yhdessä. Äiti on aika negatiivinen tyyppi, ja pidemmän päälle vähän raskasta seuraa. 

Minua kiinnostaa tässä äiti mukana maksamassa ovatko kaikki ainoita lapsia vaiko niitä äidin lempilapsia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun äiti ainakin on nyt aikuisena ollut tavallaan minun paras ystävä, tuki ja turva lasten kasvaessa. Äidin kanssa myös matkustellaan, kun hän ei halua matkastaa yksin. Mies saa halutessaan lähteä mukaan tai mennä omien kavereiden/sukulaisten kanssa. Usein haluaa lähteä meidän mukaan. Äitini ei arvostele, tuomitse tai neuvoma. Ei siis ole miehelleni mitenkään kamala anoppi.

 

 

Näinhän se usein on, mies on vähän se turha lisäke liitossa.  Vaimo äitinsä kanssa päättää sisustuksen, lasten kasvatuksen, lomat jne 

Kyllä mä meillä päätän sisustuksen, koska

1.  miestä ei kiinnosta

2.  minä maksan vähintään 90% sisustuskuluista

3. miehellä on veto-oikeus, esim jos keksisi

Missä sanottiin, että mies ei ole tervetullut sisälle taloon, kotiinsa?

Vierailija kirjoitti:

Niinhän olen täältä vauvalta oppinut että anopit roikkuu ja ovat haittana.

Olen lapsille siksi sanonut että yhteydenpito tulee heidän puoleltaan,  en ole se häiritsevä ja roikkuva anoppi ja äiti 

Suurin osa anopeista on ihan normaaleja ihmisiä. Sitten on niitä, jotka eivät ole. Heistä kerrotaan täällä yliedustetusti, koska tästä ongelmasta on hankala jutella läheisten kanssa. 

Vierailija kirjoitti:

Miksi joku haluaa äitinsä mukaan pariskunnan lomareissulle? Ei ihan ymmärrä. 

Itse pyysin äitini mukaan kun kolme lastamme oli pieniä. Jokainen vahti yhtä lasta esim lentokentällä. Ja pääsimme parina iltana miehen kanssa kahden ulos syömään, kun lapset nukkuivat mummon kanssa samassa huoneessa. Mummi oli sillon 61v

Meillä omalle äidille pystyi puhumaan suoraan lasten hoidollisista asioista, mutta anopille ei. Tyyliin kiellettiin limsa ja karkit paitsi karkkipäivän, niin anoppi yritti salaa niitä tuputtaa kun en ollut paikalla. Lapset sitten kotona ylpeinä kertoivat että mummi tarjosi limsaa ja karkkia vaikkei ole karkkipäivä mutta me ei otettu. Anoppi yritti muutenkin kävellä minun yli lastenhoidollisissa asioissa. Hän piti itseään ylivertaisena kasvattajana, eikä suostunut ymmärtämään uusia ohjeistuksia eikä minun tapojani lasten kasvatuksessa. Ne menivät ristiin. Lisäksi anoppi oli utelias, tutki laatikot, postit ja jopa pyykkikoriin kurkisteli. Yritti pyytää omaa avainta että pääsee meillä sillä milloin itse haluaa. En antanut. Eli anoppi, jos sinusta huokuu ettet kunnioita miniää, se on useimmin syynä ettei sinuakaan kunnioiteta, etkä ole kovin tervetullut, muuta kuin pakolliset kuviot

Vierailija kirjoitti:

Meillä omalle äidille pystyi puhumaan suoraan lasten hoidollisista asioista, mutta anopille ei. Tyyliin kiellettiin limsa ja karkit paitsi karkkipäivän, niin anoppi yritti salaa niitä tuputtaa kun en ollut paikalla. Lapset sitten kotona ylpeinä kertoivat että mummi tarjosi limsaa ja karkkia vaikkei ole karkkipäivä mutta me ei otettu. Anoppi yritti muutenkin kävellä minun yli lastenhoidollisissa asioissa. Hän piti itseään ylivertaisena kasvattajana, eikä suostunut ymmärtämään uusia ohjeistuksia eikä minun tapojani lasten kasvatuksessa. Ne menivät ristiin. Lisäksi anoppi oli utelias, tutki laatikot, postit ja jopa pyykkikoriin kurkisteli. Yritti pyytää omaa avainta että pääsee meillä sillä milloin itse haluaa. En antanut. Eli anoppi, jos sinusta huokuu ettet kunnioita miniää, se on useimmin syynä ettei sinuakaan kunnioiteta, etkä ole kovin tervetullut, muuta kuin pakolliset kuviot

Kylläpä te tarkkaan tiedätte tuntemattoman ihmisen ilkeyden.  Että liikaa syötti karkkeja ja tunki huusholliiin. Ap kirjoitti paljon hoitaneensa lapsia,  olisiko hoitanut jos olisi tuollaista skismaa ollut?

Todennäköisesti miniän äiti ei halunnut lähteä yksin, ja pyysi tytärtään puolisoineen mukaan. Varmaankin hän maksoi vähintään puolet pariskunnan matkasta. Harva muuten käyttää rahojaan ja lomiaan tuollaiseen reissuun, vaan lähtee mieluummin oman perheen tai kumppanin kanssa. 

Vierailija kirjoitti:

Todennäköisesti miniän äiti ei halunnut lähteä yksin, ja pyysi tytärtään puolisoineen mukaan. Varmaankin hän maksoi vähintään puolet pariskunnan matkasta. Harva muuten käyttää rahojaan ja lomiaan tuollaiseen reissuun, vaan lähtee mieluummin oman perheen tai kumppanin kanssa. 

Tai sitten vaan ihan aidosti tykkäävät reissata tuolla porukalla ja jokainen maksaa omansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä omalle äidille pystyi puhumaan suoraan lasten hoidollisista asioista, mutta anopille ei. Tyyliin kiellettiin limsa ja karkit paitsi karkkipäivän, niin anoppi yritti salaa niitä tuputtaa kun en ollut paikalla. Lapset sitten kotona ylpeinä kertoivat että mummi tarjosi limsaa ja karkkia vaikkei ole karkkipäivä mutta me ei otettu. Anoppi yritti muutenkin kävellä minun yli lastenhoidollisissa asioissa. Hän piti itseään ylivertaisena kasvattajana, eikä suostunut ymmärtämään uusia ohjeistuksia eikä minun tapojani lasten kasvatuksessa. Ne menivät ristiin. Lisäksi anoppi oli utelias, tutki laatikot, postit ja jopa pyykkikoriin kurkisteli. Yritti pyytää omaa avainta että pääsee meillä sillä milloin itse haluaa. En antanut. Eli anoppi, jos sinusta huokuu ettet kunnioita miniää, se on useimmin syynä ettei sinuakaan kunnioiteta, etkä ole kovin tervetullut, muuta kuin pakolliset kuviot

Öh. Eihän tuo kirjoittanut ap:n tilanteesta vaan omastaan.

Mulla myös nuuskija-anoppi, jolle olisi pitänyt tuskin viikon ikäinen jättää hoitoon, että pääsen shoppailemaan. Tuota shoppailua olisi pitänyt harrastaa, että anoppi saa "hoitaa". Eli rauhassa käydä läpi kaapit ja laatikot, siitä vauvasta ja hänen tarpeistaan viis. Paljon kiinnostavampaa selata läpi pankista tulleita papereita. 10 vuotta sitten meille tuli esim tiliotteet paperisena. Mikä sen kiinnostavampaa? Jäi kiinni tästä, kun oli "käynyt ruokkimassa kissaa" eikä ollut laittanut papereita oikeaan järjestykseen. Kun vara-avain otettiin pois (mieheni kävi keskustelun äitinsä kanssa), niin me teimme väärin, ei se oman elämänsä superetsivä. 

Joo, ei ole tarvinnut anopin kauheasti hoitaa meidän lapsia. Tuo nuuskimisjuttu on vain yksi monista epäkohdista.

Ap.   Kuten vastaukset ja etenkin viimeiset kertovat naisten anopeissa ei ole mitään hyvää.

Kun lapset olivat pieniä asuin ihan yhtä kaukana kuin nytkin, 150 km.  Jaksoin käyd onä siellä hätätilanteissa ja useamman päivän tarpeissa lapset haimme ukin kanssa meille. Yritimme tarkkaan noudattaa  annettuja ohjeita.

Avainta minulla ei koskaan ole ollut kuin päivinä kun olen ollut lapsia katsomassa.  Ei ole tarvinnut papereita vääntää koska muutenkin kertoivat esim asuntonsa hinnan ja palkkatasonsa. Ei niin paljon ole kiinnostanut, poikakin oli yli 10 v ollut  kaukana kotoa ennen avioitumistaan.

Pyykkikoriin olen katsonut kun olen pyynnöstä pannut pyykit koneeseen ja kuivausrumpuun.  Joskus oksutautipyykit.

Mutta toki mielelläni otan yleismaailmalliset naisten anoppien viat ja kauheudet syykseni.

Vierailija kirjoitti:

Ap.   Kuten vastaukset ja etenkin viimeiset kertovat naisten anopeissa ei ole mitään hyvää.

Kun lapset olivat pieniä asuin ihan yhtä kaukana kuin nytkin, 150 km.  Jaksoin käyd onä siellä hätätilanteissa ja useamman päivän tarpeissa lapset haimme ukin kanssa meille. Yritimme tarkkaan noudattaa  annettuja ohjeita.

Avainta minulla ei koskaan ole ollut kuin päivinä kun olen ollut lapsia katsomassa.  Ei ole tarvinnut papereita vääntää koska muutenkin kertoivat esim asuntonsa hinnan ja palkkatasonsa. Ei niin paljon ole kiinnostanut, poikakin oli yli 10 v ollut  kaukana kotoa ennen avioitumistaan.

Pyykkikoriin olen katsonut kun olen pyynnöstä pannut pyykit koneeseen ja kuivausrumpuun.  Joskus oksutautipyykit.

Mutta toki mielelläni otan yleismaailmalliset naisten anoppien viat ja kauheudet syykseni.

Olitko sinä sitten kauhea anoppi ja äiti poikasi perheen mielestä? Oliko sinunkin anoppisi hirviö?

Vierailija kirjoitti:

Vaimon äitien roikkuminen perheessä on keskustelusta päätellen hyvin yleistä ja anoppi vastaavasti vihattu.

Ei anoppi meillä ainakaan ole mitenkään vihattu, mutta jos A) anoppi ei ehdota yhteistä tekemistä ta B) mies ei ehota yhteistä tekemistä äitinsä kanssa, niin on turha vaittaa miniälle! Minä keksin yhteistä tekemistä äitini kanssa ja myös äitini ideoi kaikenlaista. Joskus on toki kutsuttu anoppikin mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Ap.   Kuten vastaukset ja etenkin viimeiset kertovat naisten anopeissa ei ole mitään hyvää.

Kun lapset olivat pieniä asuin ihan yhtä kaukana kuin nytkin, 150 km.  Jaksoin käyd onä siellä hätätilanteissa ja useamman päivän tarpeissa lapset haimme ukin kanssa meille. Yritimme tarkkaan noudattaa  annettuja ohjeita.

Avainta minulla ei koskaan ole ollut kuin päivinä kun olen ollut lapsia katsomassa.  Ei ole tarvinnut papereita vääntää koska muutenkin kertoivat esim asuntonsa hinnan ja palkkatasonsa. Ei niin paljon ole kiinnostanut, poikakin oli yli 10 v ollut  kaukana kotoa ennen avioitumistaan.

Pyykkikoriin olen katsonut kun olen pyynnöstä pannut pyykit koneeseen ja kuivausrumpuun.  Joskus oksutautipyykit.

Mutta toki mielelläni otan yleismaailmalliset naisten anoppien viat ja kauheudet syykseni.

Täytyy myös sanoa, että hyvin usein nimenomaan se poikalapsen äiti alkaa käyttäytymään veemäisellä tavalla miniäänsä kohtaan - viimeistään silloin, kun tulee lapsia. Alkaa juurikin tällaiset syyttelyt, pidetään omaa poikaa ihan tumpelona, jota paha miniä kontrolloi... Jotkut alkaa jopa käyttämään lapsia kiusanteon välineenä vaarallisella tavalla, esim. "mummu antaa vähän 6 kk ikäiselle Pirkko-Petterille haukun piparista". Sitten taas paha miniä äksyilee.

En kyllä huolisi kenenkään äitiä mukaan mun lomalle. Mutta siis usein tuntuu käyvän näin, että se oma poika ei vaan pidä yhteyttä. En tiedä onko laiskuutta mieheltä vai mitä.

Miehen vastuulla nimittäin on pitää omaan äitiinsä yhteyttä. En minä sitä aio hoitaa hänen puolesta. Jos ei itse viitsi vaivautua, niin sitten jää se yhteydenpito.

Katse siihen poikaan. Miksi myrkyllisesti syyttelet miniää?