Inhoan tätä nykyistä aikaa ja haluan elää 80 ja 90 - lukujen tyyliin
Ehkä jotain keski-iän kriisiä, mutta olen nainen 45v ja yhä enenevissä määrin olen alkanut tuntea tämän nyky-ajan tyhjäksi, pinnalliseksi ja jotenkin vailla merkitystä, sekä kummallisia arvoja, joita on vaikea samaistua. 2010 jälkeen kaikki tuntuu pikkuhiljaa menneen pilalle. Vielä korona ja sota toi kriisit ja kurjisti kaiken. En tiedä enää onko vika omassa päässäni vai muuten nykyisyydessä, kun tuntuu, että kaikki on muuttunut niin synkäksi, ankeaksi ja uhkaavaksi. Vaikea löytää enää mitään innostavaa tai esim. jaksaa luoda mitään suunnitelmia ym. jotenkin sellainen positiivinen odotus elämästä on poissa ja harmautta tilalla.
Omassa elämässäkin kyllä ollut varsinkin tänä vuonna ihan kauheita asioita. Olen alkanut tosi paljon lähes päivittäin muistelemaan ja haikailemaan 80 ja 90- lukujen aikaa ja tunnelmaa. Oli se aivan eri maailma. Tekisi mieli vetäytyä ihan omaan kuplaan. Olen alkanut kaipaamaan muuttoa jonnekin vanhanaikaiseen tuppukylään, missä ihmiset elää vieläkin 80-90 - luvun tyyliin ja löytyy sen ajan rakennuksia ym. Esim. Itä-Suomessa on paljonkin tuollaisia paikkoja ns. pikkukyliä. On vieläkin ihan tuon ajan tyylisiä esim. loma ja mökkikyliä, tanssi ja viihdepaikkoja, joissa olisi ihana oleskella varsinkin kesäisin.
Onko muita samoin tuntevia?
N45
Kommentit (117)
Nro 59: Mä olen kanssasi samaa mieltä. Nostaisin esiin tässä kuitenkin vielä sellaisen asian, että joskus aiempina vuosina ne oikeat asiantuntijatkaan eivät halunneet kiireellä naamaansa julkisuuteen ladellen mitä erilaisimpia johtopäätöksiä samoista tieteellisistä tutkimuksista. Asiantuntijat keskustelivat ja väittelivät tutkimustuloksista ensin keskenään ja vasta sitten, kun jonkinlainen konsensus oli syntynyt, tavallisella kansalaiselle kerrottiin asiasta. Pandemia opetti meille, että vaikka miten meidän asiantuntijat seuraavat tutkimuksia, yks sanoo julkisuudessa yhtä ja toinen taas ihan päinvastaista. Ja tästä seuraa, että kansalainen saa itse päättää, ketä kulloinkin uskoo. Ja yleensähän ihminen uskoo mieluiten sitä, joka parhaiten tukee ihmisen omaa ajattelutapaa tai käsitystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasari oli hienoa aikaa, koska naiset tekivät lähinnä kahta asiaa: ruokaa ja vauvoja. Miehet olivat yhteiskunnan päättäjiä ja asiat vain toimivat. Esim. maamuumeja ei käytännössä ollut.
Nyt naiset ovat saaneet jo monta vuosikymmentä olla päättävissä asemissa yhteiskunnassa ja... no, kaikki on pilalla. Suomi pursuaa maamuumeja, entiset miehiset hyveet on mustamaalattu lähes rikoksiksi ihmiskuntaa vastaan ja pojista kasvatetaan juurettomia ja osattomia nössöjä, joille ei löydy yhteiskunnasta sopivaa paikkaa.
Vihvaston naiset ovat tuhonneet tämän maan. Ja me muut annoimme heidän tehdä sen.
Höpö höpö. Suomessa naiset ovat aina tehneet töitä. Yksikään kavereitteni äideistä ei ollut kasarilla kotiäiti.
Niinpä. Ja kasarillakin naiset olivat hallituksessa. Tänne on pesiytynyt joku ihme ukko, joka kuvittelee, että kotiäitiys on Suomessa ollut jotenkin yleistä, vaikkei se oikeasti ole todellakaan ollut.
Vierailija kirjoitti:
Sosiaalisuus on muuttanut luonnettaan. 80-luvulla vieraita tuli kylään etukäteen ilmoittamatta, laitettiin hiivaleipää, juustoa ja lauantaimakkaraa pöytään, keitettiin kahvia ja puhuttiin päivänpolttavia. Oli se tähän tämän päivän facepäivitysklikkailuun verrattuna aivan ylivoimaista.
Tämäkin on kyllä vähän ollut tapauskohtaista. Toki kasarilla suurin osa teki töitä ma-pe klo 8-16, mutta ei silloinkaan kyllä paukattu milloin vaan vuorotyötä tekevien luokse. Vähintään soitettiin etukäteen, mutta mäkin aina vedin yövuoron jälkeen puhelimen pistokkeen irti seinästä just sitä varten, että kukaan ei soita vaan saan nukkua rauhassa. Nykyisin yhä useampi tekee enemmän tai vähemmän epäsäännöllistä työaikaa. Ja kun on vielä ne muut kodin ulkopuoliset menot, on jo aikaa ja bensaa säästääkseen parempi varmistaa etukäteen, että kyläpaikassa ollaan kotona. Lisäksi etätyöt ovat yleistyneet, joten joku saattaa hyvinkin vielä klo 18 tehdä töitä.
Mutta tosiaan kasarilla oli aika monella varsin säännöllinen päivärytmi. Ei menty kyläilemään päivällisaikaan vaan vasta sen jälkeen. Ja muistan itse sen, ettei kavereille edes soitettu siihen aikana, kun yleensä lapsia alettiin laittaa iltapesuille. Eikä myöskään enää klo 21:30 jälkeen, jos ei erikseen oltu sovittu, että soittaa niin myöhään.
Mulla on (ap:n mainitsema) mäntysisustusta kerrostalossa, ei vanhanaikaista, ei ylimodernia, sellaista luonnollista nykyaikaista. Mutta ei kasarin tai ysärin vuoksi. Koen että puu ja luonto tuo lämpöä kotiin. Ja puhelin kaappiin usein tai kiinni yöksi, ellei ole joku tilanne. En jaa numeroani yhtään. En jaksaisi jatkuvaa piippausta, viestintään on muutakin vaihtoehtoa jos pitää.
Vierailija kirjoitti:
Nykyajan vitsauksia: somekulttuuri, turvaton internet, älypuhelimet ja niiden mukana lähes kaiken yksityisyyden katoaminen olemattomiin; järkensä kadottanut monikulttuurituputus, islamisaatio, woke jne.
Ja se että joka pikku asiaan pitäisi ladata sovellus, esim. matkalippua ei välttämättä saa enää ollenkaan ostettua käteisellä vaan netistä tai sovelluksella vaan. Ja tämä vain yksi esimerkki, sovelluksia ja kaikenlaisia kirjautumispakkoja sinne ja tänne tuputetaan yhä enemmän ja enemmän.
Eri
Reipas ja tunnollinen lammas, mitä ruokalajeja retroruokaviikkoihisi kuuluu? (Hyvä nimimerkki sulla 😁)
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas, mitä ruokalajeja retroruokaviikkoihisi kuuluu? (Hyvä nimimerkki sulla 😁)
Kiitos :) Joku palstalainen kutsui mua aikoinaan reippaaksi ja tunnolliseksi lampaaksi, kun käytin pandemian aikana hengityssuojainta ja kävin ottamassa rokotteet. Olin jo pitkään miettinyt, minkä nimimerkin tänne ottaisin, mutta tuo palstalainen päättikin puolestani.
Mun retroruokani ovat 1960- ja 1970-luvuilta. Tillilihaa, kaalilaatikkoa, silakkalaatikkoa (joo, tätä tein vain kerran enkä edelleenkään tykännyt), sipattia (eli kinkkua valkokastikkeessa), just se ketjussa mainittu metsästäjänleipä (sekä opperaleipä), kananmunakastike (eli keitettyä kananmunaa valkokastikkeressa), lihakeitto (oikeasta keittolihasta, joten vaatii ensin pitkään keittämisen liemessä, jossa laakerinlehtiä, porkkanaa, sipulia, kokonaisia mustapippureita ja suolaa), maksapihvit, paistetut silakat yms.
Katson parhaillaan netflixistä Crownia ja nautin. Ennen tuollaisia (brittiläisiä kartanosarjoja) tuli telkusta joka vuosi. Nykyään areenassa ei ole yhtäkään.
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas, mitä ruokalajeja retroruokaviikkoihisi kuuluu? (Hyvä nimimerkki sulla 😁)
Kiitos :) Joku palstalainen kutsui mua aikoinaan reippaaksi ja tunnolliseksi lampaaksi, kun käytin pandemian aikana hengityssuojainta ja kävin ottamassa rokotteet. Olin jo pitkään miettinyt, minkä nimimerkin tänne ottaisin, mutta tuo palstalainen päättikin puolestani.
Mun retroruokani ovat 1960- ja 1970-luvuilta. Tillilihaa, kaalilaatikkoa, silakkalaatikkoa (joo, tätä tein vain kerran enkä edelleenkään tykännyt), sipattia (eli kinkkua valkokastikkeessa), just se ketjussa mainittu metsästäjänleipä (sekä opperaleipä), kananmunakastike (eli keitettyä kananmunaa valkokastikkeressa), lihakeitto (oikeasta keittolihasta, joten vaatii ensin pitkään keittämisen liemessä, jossa laakerinlehtiä, porkkanaa, sipulia, kokonaisia mustapippureita ja suolaa), maksapihvit,
Virhe edellisessä: ei kokonaisia mustapippureita vaan kokonaisia maustepippureita. Yleensäkin maustepippuri ja valkopipuri on jäänyt aika vähiin, kun mustapippuri on tullut tilalle. Mutta just ne valkopippuri ja maustepippuri vie mut aika hyvin lapsuuuteni makumaailmaan. Olipa kyse makkarakastikkeesta, läskisoosista tai mistä tahansa muusta.
Vierailija kirjoitti:
#metoo
Mitähän sä tällä tarkoitat? Kasarilla nuoren nätin naisen piti osata olla kova, sanavalmis ja joskus sanoissaan aika julmakin, jotta sai häivytettyä ei-toivotut miehet ympäriltään. Osata iskeä miehen kaikista herkimpään kohtaan. Joskus mietin, että olisihan jollekin hyypiölle vähän nätimminkin voinut sanoa, mutta kun ei se taukki olisi nätimmästä sanomisesta ymmärtänyt.
Minusta parasta aika oli 1996-2006. Lama aika mennyt, oli Nokian noste, mutta ei vielä somea. Paljon mahdollisuuksia, maailma auki. Suomessa oli kohtuuhintaista ja turvallista, ihmiset tuntuivat voivan hyvin, olimme Pisa-huippuja jne. Kaikki alkoi hiljalleen romahtaa vuodesta 2008 eteenpäin.
Vierailija kirjoitti:
Minusta parasta aika oli 1996-2006. Lama aika mennyt, oli Nokian noste, mutta ei vielä somea. Paljon mahdollisuuksia, maailma auki. Suomessa oli kohtuuhintaista ja turvallista, ihmiset tuntuivat voivan hyvin, olimme Pisa-huippuja jne. Kaikki alkoi hiljalleen romahtaa vuodesta 2008 eteenpäin.
Nousukausi. 2008 alkoi taantuma, josta ei ylös enää noustu. Kohta ollaan taas lamassa.
Vierailija kirjoitti:
Pilalle tosiaan meni. En tiedä tarkalleen mistä se johtui. Ehkä sosiaalinen media ja älypuhelimet.
Netti on parasta, on tekemistä töissä tauolla ja kotona illalla.
Somekulttuuri on kyllä vaikuttanut ihmisiin ja pilannut asioita Väitän, että alituiset virikkeet uuvuttavat ihmiset, ei niinkään työnteko.
Mä olen viime aikoina jättänyt älylaitteita vähemmälle ja alkanut tilata paperista sanomalehteä. Vapaa-aikaani kulutan kirjastossa ja uimahallissa sekä leikkipuistossa lapseni kanssa. En volttaa, vaan teen ruuat itse. Tykkään puuhastella pihalla, enkä osta joka asiaan valmiita palveluita, vaan teen itse kaiken, minkä vain suinkin osaan. Olen onnellinen.
Vierailija kirjoitti:
Somekulttuuri on kyllä vaikuttanut ihmisiin ja pilannut asioita Väitän, että alituiset virikkeet uuvuttavat ihmiset, ei niinkään työnteko.
Mä olen tästä aika samaa mieltä. Tuntuu, että nykylapset tarvitsevat jatkuvaa lyhyttempoista ärsykettä pysyäkseen tyytyväisinä. Tylsää ei saa olla. Kun mun lapseni aikoinaan valittivat, että on tylsää eikä mitään tekemistä, mä hieraisin käsiäni ja sanoin, että "AI NIIIIIIIN...ulkovarasto on muuten siivoamatta". Kummasti muksuilta loppui tylsyys ja tekemättömyys ja olikin ihan mukavaa mennä omaan huoneeseen maalaamaan vesiväreillä tai lukemaan Aku Ankkaa.
Ja aikuiset sitten lähtevät kaikkeen ärsyketulvaan mukkaan. Pitää seurata julkkisten sometilejä, pitää tehdä sitä sun tätä. Eikä aika riitä. Ihmiset eivät osaa enää heittäytyä sohvalle ja alkaa nk syljeskellä kattoon.
Kasarin alussa lasten itseohjautuvuus, sosiaalisuus ja lukeminen oli huipussaa, ysärin alussa oli feminismi, eläinoikeus-ihmisoikeus etc. arvossaan. Oikeasti kaikki puhalsi yhteen hiileen.
Nykyään lukemattomuudesta johtuen jengi on lähinnä juntteja,oikeistopopopulismi rehoittaa, pienituloiset duunarit äänestää kokoperseitä jne.
Höpö höpö. Suomessa naiset ovat aina tehneet töitä. Yksikään kavereitteni äideistä ei ollut kasarilla kotiäiti.