Lue keskustelun säännöt.
Omaehtoinen, joustamaton mies, miten tulla toimeen?
27.12.2023 |
Meille tuli taas aamulla riita siitä, kun lapset halusivat uimahalliin, mut miehelle oli tärkeintä ilmoittaa että hän ei sinne jaksa lähteä. Olemme siis molemmat nämä kaksi päivää lomalla, jotta voisimme viettää aikaa perheenä ja lasten kanssa. Miehellä tasan kaksi eri asiaa mitä haluaisi tehdä, aina jos ehdotetaan jotain uutta ja erilaista tekemistä, niin alkaa nihkeily, enkä vaan jaksa sitä. Olen jopa miettinyt avioeroa sen takia, koska tuntuu siltä että olisi paljon kivempi vaan lasten kanssa tehdä mitä halutaan sen sijaan että yrittää aina luovia ja miettiä mitä mies nyt sattuisi haluta tehdä, monesti saattaa olla nihkeänä ihan kaikesta.
Ja kun yksi lapsista mieluiten vaan pelaisi koko päivän, niin tämänkin kääntää sitten minua vastaan, että katsos nyt kun lapsikaan ei halua minnekään sun keksimiin juttuihin halua lähteä mukaan.
Tosi huono fiilis tästä yhteisestä lomasta - kuten aina. Kun kaikki on vaikeaa ja ankeaa ja ikävää. Ihan normaali elämä lasten kanssa.
Kommentit (240)
141/240
|
28.12.2023 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Olen se joka kirjoitti mielen joustavuudesta ja aktiivisuudesta. Tunnistan tuon asioiden kääntämisen. Jopa lasten päivärytmi oli miehen mielestä manipulointia. Vaikka rautalangasta väänsi, miten vauvasta taaperoon kehitys kulkee ja miten päiväkodissakin lapsi syö klo 8 , klo 11 ja nukkuu päivällä ja syö klo 14 ... ja ulkoilee klo 9 ja 15. Ei mennyt perille. Ja jätin tilaa että saisi itse hoitaa ja kokata, lähteä ulos jne. Otin jopa kuukauden lomaa kesällä eri aikaan. Lopputulos oli, että ei käynyt missään lasten kanssa, katsoi sarjoja sisällä ja lapset olivat jossain. Ruokaa jouduin tekemään jääkaappiin valmiiksi lapsille. Koulun suhteen en olisi saanut käyttää aikaa lasten opettamiseen, mutta mies taas olisi tarvinnut kunniamerkin jos kerran auttoi. Toisten ehdottamiin tekemisiin suhtautuu vältellen, viivästyttää lähtöä, aiheuttaa riitaa tahallaan, hoitaa vain oman lähtönsä eikä auta lapsia. Olen yrittänyt säilyttää lasten harrastukset, käydä itse lasten kanssa eri paikoissa jne. Tähän auttaa vain aika, siis että lapset kasvaa, ja osaavat itse pitää puolensa ja tehdä asioita myös itsekseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen se joka kirjoitti mielen joustavuudesta ja aktiivisuudesta. Tunnistan tuon asioiden kääntämisen. Jopa lasten päivärytmi oli miehen mielestä manipulointia. Vaikka rautalangasta väänsi, miten vauvasta taaperoon kehitys kulkee ja miten päiväkodissakin lapsi syö klo 8 , klo 11 ja nukkuu päivällä ja syö klo 14 ... ja ulkoilee klo 9 ja 15. Ei mennyt perille. Ja jätin tilaa että saisi itse hoitaa ja kokata, lähteä ulos jne. Otin jopa kuukauden lomaa kesällä eri aikaan. Lopputulos oli, että ei käynyt missään lasten kanssa, katsoi sarjoja sisällä ja lapset olivat jossain. Ruokaa jouduin tekemään jääkaappiin valmiiksi lapsille. Koulun suhteen en olisi saanut käyttää aikaa lasten opettamiseen, mutta mies taas olisi tarvinnut kunniamerkin jos kerran auttoi. Toisten ehdottamiin tekemisiin suhtautuu vältellen, viivästyttää lähtöä, aiheuttaa riitaa tahallaan, hoitaa vain oman lähtönsä eikä auta lapsia. Olen yrittänyt säilyttää lasten harrastuks
Mielestäni tuossa tapauksessa, kuten ap:n tapauksessa kyse on jotain tosi syvällä olevista kieroutuneista käytösmalleista. Ajatellaan että tuo on normaalia, ehkä kotoa saatu vastaava malli, vaikka se on todellisuudessa kaikkea muuta. Tulee kieltämättä mieleen persoonallisuushäiriö tai jotkin muut vakavat haasteet ihmisellä, joita yrittää sitten kääntää muiden syyksi, kun ei ole valmis menemään ongelmien syihin, jotka löytyy itsestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotain vialla, jos kotona olo lasten kanssa on ankeaa ja nihkeää. Toki erilaiset kodin ulkopuolella tehtävät aktiiviteetit ovat kivoja, mutta lähtökohtaisesti kodin tulisi olla se viihtyisin ja mukavin paikka.
Niin ja miehesi on hankala ja itsekäs ihminen.
Ollaan tosi paljon kotona. Kyllä seinät kaatuu päälle ja sitä muuttuukin ihan laiskaksi ja veltoksi jos koko loman istuu vaan kotona. Itse haluan elää terveellisesti ja opettaa lapsillekin että esim liikunnasta voi saada paljon iloa elämään. No, eroahan tässä nyt suunnittelen, koska en oikeasti tee mitään tuollaisella miehellä, joka vain pilaa ilmapiirin jatkuvalla kiukuttelullaan ja jonka kanssa on vaan mahdoton tulla toimeen, ellei tosiaan hän saa aina tehdä just sitä mitä itse haluaa. Valitettavasti jos laKuulostaa siltä, että olet mennyt naimisiin miehen kanssa, jonka muuttamisleikin nalkutuksineen aloitit välittömästi.
Raskaaksihan tuollainen käy. Kokeile toisenlaista lähestymistapaa. Tosin epäilen sitä, koska itsereflektiota tai -kriittisyyttä ei tarinassasi juurikaan ole.
Vierailija kirjoitti:
Eniten ihmetyttää se, miten nämä niihkeilevät ja itsekkäät tyypit ovat monesti perheellisiä ja lapsia saaneita? Eikö olisi kannattanut aikoinaan valita lasten isäksi joku joustavampi tyyppi? Eihän tuommoisesta ole välttämättä kunnon roolimalliksi silloin kun kompromisseja tarvitaan.
Eniten ihmetyttää kommentoijien puutteellinen lukutaito. TässäKIN ketjussa USEAT ovat kommentoineet, että mies muuttui lasten syntymän jälkeen. Miten se on vaikea tajuta? Miten sen olisi osannut ennustaa?
Vielä kerran rautalangasta: seurusteluaikaan mies on normaali, käyttäytyy normaalisti, elää normaalisti, puhuu normaalisti ja PUFH! lasten syntymän jälkeen mies on perässä vedettävä lapamato. Ole hyvä!
Ap ja lapset kaipaavat aktiivista tekemistä, mies ei kaipaa aktiivista tekemistä. En edelleenkään ymmärrä, miksi miehen pitäisi tulla mukaan uimahalliin.
Se on toki väärin, jos mies ei tee mitään perheen eteen / perheen kanssa, mutta tuollainen pakkotouhuaminen ja kaikkien mukaan vaatiminen nostaa itsellänikin karvat pystyyn, vaikka olen oman perheeni touhukkaampi osapuoli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi on menty tekemään lapsia perhe-elämään kykenemättömän introvertin/aspergerin kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Miksi on menty tekemään lapsia perhe-elämään kykenemättömän introvertin/aspergerin kanssa?
Eniten ihmetyttää kommentoijien puutteellinen lukutaito. TässäKIN ketjussa USEAT ovat kommentoineet, että mies muuttui lasten syntymän jälkeen. Miten se on vaikea tajuta? Miten sen olisi osannut ennustaa?
Vielä kerran rautalangasta: seurusteluaikaan mies on normaali, käyttäytyy normaalisti, elää normaalisti, puhuu normaalisti ja PUFH! lasten syntymän jälkeen mies on perässä vedettävä lapamato. Ole hyvä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi on menty tekemään lapsia perhe-elämään kykenemättömän introvertin/aspergerin kanssa?
Kerro mulle miksi tällainen mies ei sitten halua eroa? Voitko selittää, kun en ymmärrä. Meillä siis tilanne ollut jo vuosien ajan se. Itse haluan eroa ja aion sen nyt toteuttaa vaikka väkisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi on menty tekemään lapsia perhe-elämään kykenemättömän introvertin/aspergerin kanssa?
Kerro mulle miksi tällainen mies ei sitten halua eroa? Voitko selittää, kun en ymmärrä. Meillä siis tilanne ollut jo vuosien ajan se. Itse haluan eroa ja aion sen nyt toteuttaa vaikka väkisin.
Hyötyy itse omasta käytöksestään. Saa kiukuttelullaan enemmän vapaa-aikaa jne. Oikeuttaa kaiken olemalla mukamas vaan oma itsensä, muista viis!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onpas sinulla surkea mies. Minä veisin lapset heti uimahalliin. Veisin myös pulkkamäkeen tai minne vaan. Olen veljeni lasta vienyt uimaan, pulkkamäkeen, jääkiekkopeliä katsomaan, leikkipuistoon monta kertaa. Veljeni on laiska itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi on menty tekemään lapsia perhe-elämään kykenemättömän introvertin/aspergerin kanssa?
Kerro mulle miksi tällainen mies ei sitten halua eroa? Voitko selittää, kun en ymmärrä. Meillä siis tilanne ollut jo vuosien ajan se. Itse haluan eroa ja aion sen nyt toteuttaa vaikka väkisin.
Voi olla, että eroon on iso kynnys. Ei ehkä tajua, että hänkin voisi paremmin eron jälkeen, sitten kun asiat alkavat tasaantumaan. Lisäksi voi olla pelko läheisten menettämisestä. Ehkä normit, joiden mukaan ero nähdään epäonnistumisena. Onhan näitä mahdollisia syitä vaikka kuinka paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi on menty tekemään lapsia perhe-elämään kykenemättömän introvertin/aspergerin kanssa?
Kerro mulle miksi tällainen mies ei sitten halua eroa? Voitko selittää, kun en ymmärrä. Meillä siis tilanne ollut jo vuosien ajan se. Itse haluan eroa ja aion sen nyt toteuttaa vaikka väkisin.
Nyt en ymmärrä, lupaako odotat erolle? Jos haluat erota niin eroat.
Vierailija kirjoitti:
Ilmoita miehelle, että lähdette klo x uimahalliin. Lapset kaikki ja sinä. Mies voi lähteä mukaan tai jäädä kotiin. Jälkimmäisessä tapauksessa hän keksii ja järjestää itse jonkin aktiviteetin lasten/perheen kanssa. Sinä joko menet sinne mukaan tai jäät kotiin. Mutta et mitenkään puutu asian valmisteluun.
Tätä on useassa vastauksessa käsketty tekemään ja näillä kirjoittajilla ei ole mitään käryä todellisuudesta ihmisen kanssa joka ap:lläkin on.
Ehkä terveisiin ihmisiin tuo toimii ja normi empaattisuus pistää ajattelemaan asiaa koko perheen kannalta.
Olin apn kaltaisessa tilanteessa jossa mikään puhe ei auttanut ja aina vika oli minussa.
Tein kuten niin moni on täällä ehdottanut eli mentiin sitten eri teitä. Perheen se eritti kun miestä ei yksinkertaisesti kiinnostanut.
Lopulta otin eron koska mikä järki, menin lasten kanssa ja mies omia menojaan. Mulle ei samanlaista tilaa mennä omia menoja kuitenkaan ollut. Mut hei, mun vika kun halusin vain mennä yksin enkä huolia lapsia mukaan. Eli käännettiin niin etten koskaan tehnyt lasten kanssa mitään vaikka se oli mies joka murjotti kotona sen kerran kahteen vuoteen kun järjestin itselleni yksin menoa.
Luonnollisesti ero oli miehelle järkytys ja kertoi kaikille minulla olevan uusi ukko katsottuna kun olinhan vaatinut itselleni aikaa omiin menoihin.
Ap. Joko hyväksyt eri elämät tai eroat. Toivon että ymmärrät lastesi saavan parisuhdemallin omasta kotoaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotain vialla, jos kotona olo lasten kanssa on ankeaa ja nihkeää. Toki erilaiset kodin ulkopuolella tehtävät aktiiviteetit ovat kivoja, mutta lähtökohtaisesti kodin tulisi olla se viihtyisin ja mukavin paikka.
Niin ja miehesi on hankala ja itsekäs ihminen.
Ollaan tosi paljon kotona. Kyllä seinät kaatuu päälle ja sitä muuttuukin ihan laiskaksi ja veltoksi jos koko loman istuu vaan kotona. Itse haluan elää terveellisesti ja opettaa lapsillekin että esim liikunnasta voi saada paljon iloa elämään. No, eroahan tässä nyt suunnittelen, koska en oikeasti tee mitään tuollaisella miehellä, joka vain pilaa ilmapiirin jatkuvalla kiukuttelullaan ja jonka kanssa on vaan mahdoton tulla toimeen, ellei tosiaan hän saa aina tehdä just sitä mitä itse haluaa. Valitettavasti jos laVoi kuule, tulee kyllä.
Sun syy kun kaikki oli niin hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi on menty tekemään lapsia perhe-elämään kykenemättömän introvertin/aspergerin kanssa?
Kerro mulle miksi tällainen mies ei sitten halua eroa? Voitko selittää, kun en ymmärrä. Meillä siis tilanne ollut jo vuosien ajan se. Itse haluan eroa ja aion sen nyt toteuttaa vaikka väkisin.
Hyötyy itse omasta käytöksestään. Saa kiukuttelullaan enemmän vapaa-aikaa jne. Oikeuttaa kaiken olemalla mukamas vaan oma itsensä, muista viis!
Kuka sitä nyt saavutetuista eduista vapaaehtoisesti luopuu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi on menty tekemään lapsia perhe-elämään kykenemättömän introvertin/aspergerin kanssa?
Kerro mulle miksi tällainen mies ei sitten halua eroa? Voitko selittää, kun en ymmärrä. Meillä siis tilanne ollut jo vuosien ajan se. Itse haluan eroa ja aion sen nyt toteuttaa vaikka väkisin.
Hyötyy itse omasta käytöksestään. Saa kiukuttelullaan enemmän vapaa-aikaa jne. Oikeuttaa kaiken olemalla mukamas vaan oma itsensä, muista viis!
Kuka sitä nyt saavutetuista eduista vapaaehtoisesti luopuu?
Kuka nyt sitten näkee etuna pahantuulisen vaimon ja kireän ilmapiirin kotona?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi on menty tekemään lapsia perhe-elämään kykenemättömän introvertin/aspergerin kanssa?
Eniten ihmetyttää kommentoijien puutteellinen lukutaito. TässäKIN ketjussa USEAT ovat kommentoineet, että mies muuttui lasten syntymän jälkeen. Miten se on vaikea tajuta? Miten sen olisi osannut ennustaa?
Vielä kerran rautalangasta: seurusteluaikaan mies on normaali, käyttäytyy normaalisti, elää normaalisti, puhuu normaalisti ja PUFH! lasten syntymän jälkeen mies on perässä vedettävä lapamato. Ole hyvä!
Tuollaiseen taikasauvalla PUFH! muuttumiseen tuskin uskot itsekään.
Ellet sitten ole todella yksinkertainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi on menty tekemään lapsia perhe-elämään kykenemättömän introvertin/aspergerin kanssa?
Eniten ihmetyttää kommentoijien puutteellinen lukutaito. TässäKIN ketjussa USEAT ovat kommentoineet, että mies muuttui lasten syntymän jälkeen. Miten se on vaikea tajuta? Miten sen olisi osannut ennustaa?
Vielä kerran rautalangasta: seurusteluaikaan mies on normaali, käyttäytyy normaalisti, elää normaalisti, puhuu normaalisti ja PUFH! lasten syntymän jälkeen mies on perässä vedettävä lapamato. Ole hyvä!
Tuollaiseen taikasauvalla PUFH! muuttumiseen tuskin uskot itsekään.
Ellet sitten ole todella yksinkertainen.
Eihän tuossa ole mitään ihmeellistä. Elämä on paljon helpompaa ja simppelimpää kun parisuhteessa on vain kaksi ihmistä. Lasten tulon jälkeen oma vaimo/tyttöystävä muuttuu äidiksi miehen silmissä, ja silloin se lapamatoilu alkaa. Kyllä äiti hoitaa!
Miten miehiä väsyttää niin paljon ihan normaali arki, vaikka naisilla on yleensä vetovastuu (eli ei ole lupaa olla väsynyt)? Mitä nää miehet kuvitteli, että perhe-elämä olisi? Elämä muuttuu, kun saa lapsia. Vastuuta ja työtä on enemmän, ja oma mukavuudenhalu pitää siirtää syrjään.