Onko ihmiselämän tarkoitus nykyään raha ja työ?
Kaikki, mikä tulee niiden esteeksi on turhaa, heikkoutta ja rangaistavaa?
Ei mitään syvällisempää tai korkeampaa tarkoitusta? Lisääntyminenkin on nykyään epämoraalista.
Vain virheetön 15-vuotiaasta työtä tehnyt joka kuolee päivä ennen eläkkeelle pääsyä on elänyt hyvän ja arvokkaan elämän?
Kommentit (110)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen tarkoituksena oli ruoan kerääminen, metsästäminen ja viljeleminen. Kaikki kynnelle kykenevät tekivät pitkää päivää. Oliko se mielestäsi parempi?
Eivät itse asiassa tehneet. Töitä tehtiin silloin kun oli töitä ja ei 8h putkeen vaan vähän silloin kun on fiilistä -tyylillä. Oli juttuja, jotka oli hoidettava päivän aikana, mutta ne hoidettiin kun hoidettiin.
Kukaan ei ollut sitä mieltä että klo 8 on oltava ruokkimassa kanoja. Ja miten olisi ollut, kun ei ollut kelloakaan. Seppä tuli pajalle, kun naposti tulla pajalle ja poistui kun oli sellainen fiilis. Paja oli myös yleensä kodin lähellä.
Toki yksittäisiä rysäyksiä kylvön ja elonkorjuun sekä markkinoiden aikana oli, mutta se ei ole pitkä pätkä vuodesta. Työtä tehtiin elämän ohessa.
Työaika on täysin kapitalistisen markkinamallin tuotos, joka on tullut tehtaiden myötä teol
Työaikojen myötä tuli vapaa-aika ja lomat, jolloin ei tarvinnut työskennellä, kun palkalla pystyi elämään. Ei tuo nyt mikään huono juttu ole. En minä ainakaan haluaisi joka päivälle metsästää ruokaa ja mikäli saalista ei tulisi, ei syötäisi muuta kuin lunta talvella.
Lyhennetty työviikko ja kansalaispalkka. Vapaa-ajalla voisi tehdä vapaaehtoistyötä muiden hyväksi. Opiskella, harrastaa ja ajatella. Ihmiset olisivat stressittömiä ja onnellisempia.
töitä tehdään rahan takia jolla kustannetaan elämä...työt voi lopettaa kun on sitä rahaa ja tehdä sitä mitä haluaa
Vierailija kirjoitti:
Ennen tarkoituksena oli ruoan kerääminen, metsästäminen ja viljeleminen. Kaikki kynnelle kykenevät tekivät pitkää päivää. Oliko se mielestäsi parempi?
Silloin se oli selviytymisen edellytys. Nykyisen työn ja siitä saatavan rahan suhde on paljon epäselvempi, eikä sen arvo aina perustu suoraan hyötyyn, vaan arvostukseen ja koulutukseen. Melkeimpä voisi sanoa, että työn hyödyllisyys vrt. palkka ei ole aina suhteessa toisiinsa, vaan määräytyy EM. perustein.
Työnteko oli silti harrastusluonteista. Sait poistua sieltä pelloltasi tai pajaltasi asioille ja ei ollut pakko mennä ollenkaan jos et halunnut.
===========//
Ai pelloilta voi olla pois, kun huvittaa, apua sinua tietämätöntä! Kyllä ne on säät, jotka rytmittävät pelloille menemistä. Hyvällä puintisäällä ei todellakaan olla pois keräämästä vuoden satoa. Oikein sateinen tai liian kuiva kesä saattaa pilata koko sadon, eikä ole mitä myydä. Päti silloin ennen ja pätee nyt. Maajussit ovat sesonkinsa huipulla töissä koko kesän siinä, missä muualla töissä käyvät lomailevat ja laiskottelevat. Viljelijät menevät töihin aamulla anivarhain ja palaavat puolenyön aikoihin kotiin syömään ja nukkumaan ja tätä samaa koko sesonki. Talvella huolletaan koneet ja tehdään jotain työtä, että saa leivän pöytään. Lomia heillä ei varsinaisesti ole, koska asuvat työpaikalla. Niin ja en ole koskaan asunut maalla eikä sukulaisetkaan vaan olen sivistänyt itseäni, etten noin typeriä laukoisi.
Eihän raha työ ole ihmiselämän tarkoitus, mutta tarkoituksena on, että jokainen voisi elättää itsensä. Siihen tarvitaan työtä ja rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Näin käy kun kansakunta luopuu terveistä kristillisistä arvoista.
Jostain kumminkin sitä tarkoitusta elämälle pitää kaivaa: työn teosta, omaisuuden haalimisesta, someseuraajien määrästä, urheilutuloksista, sukupuoli-identiteetistä, politiikasta, jne. katoavasta maailmallisesta.
Ennen lapsille opetettiin että ihminen on luotu Jumalan kuvaksi ja että jokainen on mittaamattoman arvokas Jumalan lapsi, jonka asioista Luoja on kiinnostunut ja joka pääsee taivaaseen kuoleman jälkeen.
Nykyään opetetaan että ihminen on puhtaasti sattumalta apinasta kehittynyt, vain hieman muita kehittyneempi eläinlaji, ja että yksilö on täysin merkityksetön tekijä, kiitäessään kuolevalla planeetallaan jumalattomassa universumissa. Eikä mitään parempaa ole odotettavissa edes siirryttäessä ajasta ikuisuuteen, vaan häviää lopullisesti.
Tulokset on alkaneet jo näkyä, kun masentunut nuoriso ei tiedä edes omaa sukupuolta
Juuri näin!
Miehillä kyllä naisilla elämän tarkoitus on omien etujen maksimointi muiden kustannuksella ja muiden taloudellinen hyväksikäyttö että ei itse tarvi töitä tehdä ja saa elämänsä maksatettua muilla
Sitähän se saatanan vallassa oleva eliitti ihmisistä haluaa, nöyriä orjia. Eivät välitä ns. ylimääräisistä syöjistä.
Jos pystyt elämään pyhällä hengellä taivasalla tai perintörahat riittää koko elämän tarpeisiin niin ei tietenkään tarvitse tehdä töitä. Niin kauan kuin et rasita yhteiskuntaa ja elä muiden kukkarolla.
Me muut jotka maksamne elämisemme itse joudumme tekemään töitä saadaksemme rahaa ruokaan ja elämiseen.
Tavoitteena on olla kuoleman hetkellä rikaimmillaan ja vailla ihmissuhteita.
Peilin edessä harjoittelen virnuilua ja ylimielisiä eleitä
Somessa tuon itseäni ja "saavutuksiani" jatkuvasti esille!!
Siitä on hyvä elämä tehty
Vierailija kirjoitti:
Miehillä kyllä naisilla elämän tarkoitus on omien etujen maksimointi muiden kustannuksella ja muiden taloudellinen hyväksikäyttö että ei itse tarvi töitä tehdä ja saa elämänsä maksatettua muilla
Onko tämä nyt jotain parikymppisten trendihaihattelua, mun 40+ -ikäluokassa on ihan käyty töissä ja nyt on jo varaa vähentääkin työntekoa?
Tuntuu olevan. Itse olen aivan täynnä. Haluaisin jäädä vain olemaan, tekemään omia juttujani. Ainoa mikä estää, on juurikin raha ja toimeentulo. Vielä pitäisi vuosia jaksaa, että saa lainat pois, sitten voisin kyetäkin elämään ilman töitä. En siis tukien varassa, vaan omillani. Minulle ei ole suurilla rahamäärillä merkitystä, riittää että tulen toimeen ja saan laskuni maksettua ja ruokaa pöytään, ja satunnaisesti jotain pientä huvia, reissua tms. Vapaus on minulle tärkeämpää kuin raha, mutta tukipummiksi en kuitenkaan halua. Ymmärtääköhän monikaan työikäisistä työläisistä, että millaisia vankeja tässä ollaan. Töihin menee suurin aika ja energia elämästä. Näinkö halutaan elää? Ehkä olen vaan taitelijasielu tai jotain, mutta tämä on minun näkemys. Odotellessa sitä, kuinka joku tulee alapeukutusten kera kommentoimaan "no mietipä jos kaikki maailman ihmiset ei menis ikinä töihin niin millainen maailma sitten olisi" tai jotain vastaavaa nönnönnöötä.
Työtä pitää tehdä, mutta ajatukset irti rahasta. Jeesus syntyi. Siinä on elämä.
Työtä ja rahaa pitää tehdä, mutta ei itselle. Työtä ja rahaa tehdään herroille, jotta heidän ei tarvitsisi tehdä työtä. Ja vaikka kuinka ahkeroisit ja raataisit, herraksi et itse pääse. Et edes itsesi herraksi.
Ei ne ole elämän tarkoitus, vaan keino selviytyä yhteiskunnassamme. Pakolliset velvollisuudet. Elämän tarkoituksen muodostat sitten erikseen arvomaailmasi mukaan, velvollisuuksiesi ohessa. Joko meidän yhteiskunnassamme, tai sitten jossain muussa jos ei miellytä.
Vierailija kirjoitti:
Työtä ja rahaa pitää tehdä, mutta ei itselle. Työtä ja rahaa tehdään herroille, jotta heidän ei tarvitsisi tehdä työtä. Ja vaikka kuinka ahkeroisit ja raataisit, herraksi et itse pääse. Et edes itsesi herraksi.
Lisäksi tavallisen ihmisen osa on myös sotia ja kaatua herrojen ja heidän omaisuutensa puolesta.
Vierailija kirjoitti:
töitä tehdään rahan takia jolla kustannetaan elämä...työt voi lopettaa kun on sitä rahaa ja tehdä sitä mitä haluaa
Kannattaa muistaa, että kukaan ei tiedä huomisesta ja omasta terveydentilastaan "sitten kun". Sitä odotellessa elämä tapahtuu tässä ja nyt.
Vierailija kirjoitti:
Ennen tarkoituksena oli ruoan kerääminen, metsästäminen ja viljeleminen. Kaikki kynnelle kykenevät tekivät pitkää päivää. Oliko se mielestäsi parempi?
Olisi ainakin tasa-arvoisempaa. Nyt tyhjän toimittajat eli omistajat ja sijoittajat ja yrittäjät varastavat työntekijöiden työn tuloksen ja vittuilevat päälle.
Näin käy kun kansakunta luopuu terveistä kristillisistä arvoista.
Jostain kumminkin sitä tarkoitusta elämälle pitää kaivaa: työn teosta, omaisuuden haalimisesta, someseuraajien määrästä, urheilutuloksista, sukupuoli-identiteetistä, politiikasta, jne. katoavasta maailmallisesta.
Ennen lapsille opetettiin että ihminen on luotu Jumalan kuvaksi ja että jokainen on mittaamattoman arvokas Jumalan lapsi, jonka asioista Luoja on kiinnostunut ja joka pääsee taivaaseen kuoleman jälkeen.
Nykyään opetetaan että ihminen on puhtaasti sattumalta apinasta kehittynyt, vain hieman muita kehittyneempi eläinlaji, ja että yksilö on täysin merkityksetön tekijä, kiitäessään kuolevalla planeetallaan jumalattomassa universumissa. Eikä mitään parempaa ole odotettavissa edes siirryttäessä ajasta ikuisuuteen, vaan häviää lopullisesti.
Tulokset on alkaneet jo näkyä, kun masentunut nuoriso ei tiedä edes omaa sukupuoltaan ja joutuvat syömään psyykelääkkeitä kuin aamulla muroja, selvitäkseen edes tavallisesta arjesta.