Lue keskustelun säännöt.
Vaimo suuttui "kun puin lapsen väärin"
20.12.2023 |
Ajattelin tässä taannoin lapsen mukaan kauppareissulle ja menimme sitten eteiseen haalaria etsimään.
No. Homma ei ollutkaan niin yksinkertainen kuin olisi kuvitellut. En kyllä ollut kiinnittänyt huomiota aiemmin siihen haalariarmeijaan mikä vastassani oli. Otin sitten ensimmäisen haalarin mikä käteeni osui ja puin lapsen. Juuri kun olimme poistumassa, vaimo syöksyi jostakin paikalle ja alkoi minua sättimään, että väärä haalari, ei tuo käy alkuunkaan, koska se ei ole oikea haalari kauppaan. Katsoin riehuvaa aikuista naista ja tuumasin tyynesti, että haalari kuin haalari, mitä väliä sillä oikein on.
Kuulemma on. Sitten tuli kuin konekiväärin suusta sitä papatusta autohaalarista lasketteluhaalariin. Siinä ei kyllä selvinnyt mikä tuon lapsen päälle laittamani haalarin käyttötarkoitus sitten oli. Kysyin varovaisesti ja sain täydellä huudolla vastauksen olevani idiootti ja kyseisen haalarin olevan viikonlopun ulkoiluhaalari. Aha, vai niin. Että lapsi tarvitsee 10 eri haalaria. Mutta päätin olla vaihtamatta, koska mikähän se kauppahaalari sitten oikein olisi enkä jäänyt selvittelemään asiaa, kun lapsen alkoi tulla kuuma, ja itselle myös.
Voisiko joku äiti selittää, miksi ja mihin tarvitaan useampi haalari?
Kommentit (411)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä naiset? Täällä kehotetaan kukkasia ostamaan ja lepyttelemään ja ymmärtämään puolisoa asiasta, josta toisella osapuolella ei ole ollut tietoa ja saanut sen vuoksi riehuvan ja haukkuvan naisen vihanpurkauksen päälleen! Minun mielestä toista osapuolta kohtaan ei käyttäydytä noin asiassa, joka ei olisi normaalilla puheella selvinnyt. En katselisi päivääkään ihmistä, joka noin minulle tekisi. Teettekö te töissäkin noin?
Meillä on vain yhden osapuolen näkemys asiasta. Voihan olla, että ap:n vaimo on avautunut haalareista aiemminkin, mutta ap ei vaan ole kuunnellut tai ymmärtänyt kuulemaansa. Aika sokea saa olla, jos ei ole aiemmin huomannut, että eteisessä (tai lapsen päällä!) on erilaisia haalareita.
Menee vuosi pari, niin se samainen äitee valittaa, että kun isä ei osallistu lasten hoitoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä naiset? Täällä kehotetaan kukkasia ostamaan ja lepyttelemään ja ymmärtämään puolisoa asiasta, josta toisella osapuolella ei ole ollut tietoa ja saanut sen vuoksi riehuvan ja haukkuvan naisen vihanpurkauksen päälleen! Minun mielestä toista osapuolta kohtaan ei käyttäydytä noin asiassa, joka ei olisi normaalilla puheella selvinnyt. En katselisi päivääkään ihmistä, joka noin minulle tekisi. Teettekö te töissäkin noin?
Kas kun lapsen isällä PITÄISI kyllä olla tietoa siitä millaiset ulkovaatteet lapsella on. Ihan ilman vaimon pitämää oppituntia asiasta.
Sillä lapsen isällä saattaa olla tärkeämpääkin ajateltavaa. Kun taas mamman elämän täyttää vain LAPSET ja LAPSEN HAALARIT.
Niin juu, i
Nyt oli kyse lapsen haalareista kauppareissulle. Sinulle se on ilmeisesti koko elämä.
Vierailija kirjoitti:
Miettikää, jos isä ja äiti olisivat olleet aloituksessa toisinpäin. Raivoavan ja räyhäävän rouvan sijaan vihainen vanhempi olisikin ollut mies. Johan täällä kiljuttaisiin lasua ja poliisia ja puolustusvoimia apuun, kun isä RAIVOAA. Äidille se on vain ihan jees.
No minäpä mietin....
Mitä tässä 25v parisuhteen aikana olen havainnut niin eipä se sukupuolta katso hermostuuko ihminen vai ei. Yhtälailla miehillä menee välillä hermo kuin naisillakin. Ihmisiä kun olemme kaikki emmekä tunteettomia robotteja, jotka toimivat aina harkitusti ja hillitysti. Välillä räiskyy ja siinä ei ole mitään ihmeellistä oli kyseessä sitten isä, äiti tai vaikka lapsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ymmärrän kyllä tarpeen monelle haalarille. Esim autossahan paahtuu kunnon pakkasille tarkoitetussa haalarissa. Mutta tuota huutamista ja sättimistä en ymmärrä. Miksi suostut katselemaan tuollaista käytöstä kumppaniltasi? Itse en ikipäivänä moista kuuntelisi. Onneksi ei ole lapsiakaan, niin ei tarvitse moista edes miettiä.
Eikä selkeästi kumppaniakaan, kun noin pienestä suutut. On ihan normaalia, että välillä menee hermot. Ei terve parisuhde niin pienestä kaadu. Sitten kun tunteet ovat jäähtyneet, voi pyytää anteeksi ja sopia. Ja elämä jatkuu. Välillä on hyväkin vähän tuulettaa tunteita etteivät ne patoudu sisälle ja muutu ahdistukseksi tms.
Ei tuo ihan pieneltä ihan kuulostanut. Minusta suorastaan pelottavalta. Onko mielestäsi ok, että myös mies avautuu samalla tavalla?
Tunge vaimolle k y r p ä suuhun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ymmärrän kyllä tarpeen monelle haalarille. Esim autossahan paahtuu kunnon pakkasille tarkoitetussa haalarissa. Mutta tuota huutamista ja sättimistä en ymmärrä. Miksi suostut katselemaan tuollaista käytöstä kumppaniltasi? Itse en ikipäivänä moista kuuntelisi. Onneksi ei ole lapsiakaan, niin ei tarvitse moista edes miettiä.
Eikä selkeästi kumppaniakaan, kun noin pienestä suutut. On ihan normaalia, että välillä menee hermot. Ei terve parisuhde niin pienestä kaadu. Sitten kun tunteet ovat jäähtyneet, voi pyytää anteeksi ja sopia. Ja elämä jatkuu. Välillä on hyväkin vähän tuulettaa tunteita etteivät ne patoudu sisälle ja muutu ahdistukseksi tms.
Kyllä parisuhteessakin olisi hyvä huomioida käytöstavat. Sama koskee kaikkia perheenjäseniä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ymmärrän kyllä tarpeen monelle haalarille. Esim autossahan paahtuu kunnon pakkasille tarkoitetussa haalarissa. Mutta tuota huutamista ja sättimistä en ymmärrä. Miksi suostut katselemaan tuollaista käytöstä kumppaniltasi? Itse en ikipäivänä moista kuuntelisi. Onneksi ei ole lapsiakaan, niin ei tarvitse moista edes miettiä.
Eikä selkeästi kumppaniakaan, kun noin pienestä suutut. On ihan normaalia, että välillä menee hermot. Ei terve parisuhde niin pienestä kaadu. Sitten kun tunteet ovat jäähtyneet, voi pyytää anteeksi ja sopia. Ja elämä jatkuu. Välillä on hyväkin vähän tuulettaa tunteita etteivät ne patoudu sisälle ja muutu ahdistukseksi tms.
Ei tuo ihan pieneltä ihan kuulostanut. Minusta suorastaan pelottavalta. Onko mielestäsi ok, että myös mies avautuu samalla tavalla?
Kaikki ei ole totta, mitä netissä lukee. Etkö oikeasti huomaa, että ap laittoi aika reilullakin kädellä värikynää tähän provoon, jotta se olisi mahdollisimman vaikuttava? Ei kannata ottaa kaikkea ihan niin kirjaimellisesti. Varsinkaan, kun kyseessä on päivänselvä provo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En jaksa lukea 15 sivua vastauksia. Minua äitinä olisi ärsyttänyt miehen tietämättömyys lapsen asioista. Itsekin olen hermostunut, kun mies puki lapsen väärin neuvolaan. Oli valinnut mielestään parhaat vaatteet. Sukkahousut ja liian isot shortsit ja joku yhteesopimaton paita. Hermostuin koska mitähän ne neuvolan tätikin ajattelin. Nyt vuosien jälkeen tapaus vaan naurattaa.
Sinua varmaan, miestäsi ehkä ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä naiset? Täällä kehotetaan kukkasia ostamaan ja lepyttelemään ja ymmärtämään puolisoa asiasta, josta toisella osapuolella ei ole ollut tietoa ja saanut sen vuoksi riehuvan ja haukkuvan naisen vihanpurkauksen päälleen! Minun mielestä toista osapuolta kohtaan ei käyttäydytä noin asiassa, joka ei olisi normaalilla puheella selvinnyt. En katselisi päivääkään ihmistä, joka noin minulle tekisi. Teettekö te töissäkin noin?
Meillä on vain yhden osapuolen näkemys asiasta. Voihan olla, että ap:n vaimo on avautunut haalareista aiemminkin, mutta ap ei vaan ole kuunnellut tai ymmärtänyt kuulemaansa. Aika sokea saa olla, jos ei ole aiemmin huomannut, että eteisessä (tai lapsen päällä!) on erilaisia haalareita.
Ja mitä hiton väliä on sillä mitkä haalarit laittaa kauppaan :D
Ja etenkin, kun tässä tapauksessa kyse oli vain tyylistä. Lapsen pitää olla tyylikäs liikkuessaan kodin ulkopuolella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ymmärrän kyllä tarpeen monelle haalarille. Esim autossahan paahtuu kunnon pakkasille tarkoitetussa haalarissa. Mutta tuota huutamista ja sättimistä en ymmärrä. Miksi suostut katselemaan tuollaista käytöstä kumppaniltasi? Itse en ikipäivänä moista kuuntelisi. Onneksi ei ole lapsiakaan, niin ei tarvitse moista edes miettiä.
Eikä selkeästi kumppaniakaan, kun noin pienestä suutut. On ihan normaalia, että välillä menee hermot. Ei terve parisuhde niin pienestä kaadu. Sitten kun tunteet ovat jäähtyneet, voi pyytää anteeksi ja sopia. Ja elämä jatkuu. Välillä on hyväkin vähän tuulettaa tunteita etteivät ne patoudu sisälle ja muutu ahdistukseksi tms.
Kyllä parisuhteessakin olisi hyvä huomioida käytöstavat. Sama koskee kaikkia perheenjäseniä.
Se, että välillä menee hermo, ei estä käytöstapojen huomioimista. Melkoinen robotti saa olla, jos pystyy elämään elämänsä läpi ilman, että ikinä hermostu mistään, vaan aina vain lempeästi ja kärsivällisesti keskustelee eikä ikinä koe mitään negatiivisia tunteita saati näytä niitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ymmärrän kyllä tarpeen monelle haalarille. Esim autossahan paahtuu kunnon pakkasille tarkoitetussa haalarissa. Mutta tuota huutamista ja sättimistä en ymmärrä. Miksi suostut katselemaan tuollaista käytöstä kumppaniltasi? Itse en ikipäivänä moista kuuntelisi. Onneksi ei ole lapsiakaan, niin ei tarvitse moista edes miettiä.
Eikä selkeästi kumppaniakaan, kun noin pienestä suutut. On ihan normaalia, että välillä menee hermot. Ei terve parisuhde niin pienestä kaadu. Sitten kun tunteet ovat jäähtyneet, voi pyytää anteeksi ja sopia. Ja elämä jatkuu. Välillä on hyväkin vähän tuulettaa tunteita etteivät ne patoudu sisälle ja muutu ahdistukseksi tms.
Kyllä parisuhteessakin olisi hyvä huomioida käytöstavat. Sama koskee kaikkia perheenjäseniä.
Mitä anteeksipyytäminen mielestäsi on, kun et pidä sitä käytöstapoihin kuuluvana?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saa negatiivisia tunteita tuntea, ja näyttääkin, että on paha olla. Mutta ei purkaa muihin ihmisiin. Sinun kannattaisi opetella purkamaan tunteesi rakentavasti.
Mikseivät täällä toimi lainaukset kunnolla, eivätkä peukutukset näy?! Surkea palsta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Saa negatiivisia tunteita tuntea, ja näyttääkin, että on paha olla. Mutta ei purkaa muihin ihmisiin. Sinun kannattaisi opetella purkamaan tunteesi rakentavasti.
Ihan rakentavasti puretaan tunteet. Älä tule muna opettamaan kanaa, kun et tiedä aikuisten elämästä vielä yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Saa negatiivisia tunteita tuntea, ja näyttääkin, että on paha olla. Mutta ei purkaa muihin ihmisiin. Sinun kannattaisi opetella purkamaan tunteesi rakentavasti.
Ihan mielenkiinnosta: Mitä pahaa sinulle on tapahtunut lapsuudessasi, kun suhtaudut noin pelokkaasti siihen, että elämä ei ole aina rakentavaa keskustelua, vaan joskus räiskyy? Turvallisessa ja terveessä parisuhteessahan ei tapahdu mitään pahaa, vaikka joskus sanoisi toiselle tiukkaan sävyyn tai jopa huutaisi. Rakentava tapa toimia ei aina onnistu jos väsymys tms. saa ylivallan. Sitä varten meillä on sitten rakentavat tavat eli anteeksipyytäminen ja keskustelu, joilla voidaan käsitellä myös ylilyönnit.
Naurattaa nämä kommentit, joissa osa saa traumoja pelkän huutamisen ajattelustakin. Mitehän pärjäisitte esim. Espanjassa tai Italiassa, joissa niin ilot kuin surutkin näytetään ja isosti. Eikä pelätä huutamistakaan niin kuin tunteiden tukahduttamisen mallimaassa eli Suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saa negatiivisia tunteita tuntea, ja näyttääkin, että on paha olla. Mutta ei purkaa muihin ihmisiin. Sinun kannattaisi opetella purkamaan tunteesi rakentavasti.
Ihan mielenkiinnosta: Mitä pahaa sinulle on tapahtunut lapsuudessasi, kun suhtaudut noin pelokkaasti siihen, että elämä ei ole aina rakentavaa keskustelua, vaan joskus räiskyy? Turvallisessa ja terveessä parisuhteessahan ei tapahdu mitään pahaa, vaikka joskus sanoisi toiselle tiukkaan sävyyn tai jopa huutaisi. Rakentava tapa toimia ei aina onnistu jos väsymys tms. saa ylivallan. Sitä varten meillä on sitten rakentavat tavat eli anteeksipyytäminen ja keskustelu, joilla voidaan käsitellä myös ylilyönnit.
Se, että peräänkuulutan toisen hyvää ja ystävällistä kohtelua parisuhteessa, tarkoittaa sitä, että minulle on tapahtunut jotain pahaa lapsuudessa?
Ok.
Vierailija kirjoitti:
Naurattaa nämä kommentit, joissa osa saa traumoja pelkän huutamisen ajattelustakin. Mitehän pärjäisitte esim. Espanjassa tai Italiassa, joissa niin ilot kuin surutkin näytetään ja isosti. Eikä pelätä huutamistakaan niin kuin tunteiden tukahduttamisen mallimaassa eli Suomessa.
Ei täällä kukaan ole puhunut, että tunteet pitäisi tukahduttaa. Se, miten niihin suhtautuu, tai miten ne käsittelee rakentavasti, on asia, jota voi harjoitella. Ei kukaan ole tunteita kieltänyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saa negatiivisia tunteita tuntea, ja näyttääkin, että on paha olla. Mutta ei purkaa muihin ihmisiin. Sinun kannattaisi opetella purkamaan tunteesi rakentavasti.
Ihan mielenkiinnosta: Mitä pahaa sinulle on tapahtunut lapsuudessasi, kun suhtaudut noin pelokkaasti siihen, että elämä ei ole aina rakentavaa keskustelua, vaan joskus räiskyy? Turvallisessa ja terveessä parisuhteessahan ei tapahdu mitään pahaa, vaikka joskus sanoisi toiselle tiukkaan sävyyn tai jopa huutaisi. Rakentava tapa toimia ei aina onnistu jos väsymys tms. saa ylivallan. Sitä varten meillä on sitten rakentavat tavat eli anteeksipyytäminen ja keskustelu, joilla voidaan käsitellä myös ylilyönnit.
Se, että peräänkuulutan toisen hyvää ja ystävällistä kohtelua parisuhteessa, tarkoittaa sitä, että minulle on tapahtunut jotain pahaa lap
Ei. Nyt ei puhuttu siitä. Puhuttiin normaaliin elämään kuuluvista tilanteista. Nimittäin missään todellisuudessa kukaan ei pysty olemaan 24/7 ystävällinen ja rauhallinen. Tai voi pystyä, jos on tunne-elämältään niin lukossa ettei uskalla muuta kuin hissutella ja hyssytellä. Ja se taasen viittaa siihen, että jotain todella pahaa on tapahtunut lapsuudessa.
Eikä selkeästi kumppaniakaan, kun noin pienestä suutut. On ihan normaalia, että välillä menee hermot. Ei terve parisuhde niin pienestä kaadu. Sitten kun tunteet ovat jäähtyneet, voi pyytää anteeksi ja sopia. Ja elämä jatkuu. Välillä on hyväkin vähän tuulettaa tunteita etteivät ne patoudu sisälle ja muutu ahdistukseksi tms.