Päiväkodissa kuittaillaan, kun en juuri koskaan vie/hae lasta - miksi tämä närästää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä musta se on ihan selvä asia, et se joka ei sitä tiettyä osa-aluetta arjesta hoida, se jää myös siitä enemmän ulkopuoliseksi.

Me ollaan ainakin tietoisesti tehty ratkaisuja, et toinenkin vanhempi käy pöiväkodilla  näyttäytymässä, ihastelemassa lapsen töitä, kyselee mitä kuuluu, tietää hoitajat. Se luo turvallisuuden tunnetta erityisesti sille lapselle, jonka arki siellä päiväkodissa pyörii. Vanhemmilla on joku yhteys sinne, eikä se päiväkoti ole mikään oma irrallinen maailmansa.

Onko sulla 40 minuutin työmatka ja sellainen työaika, että pystyt monta kertaa viikossa irrottautumaan varmasti päiväkodin aikataulujen mukaan? Mulla loppuu työpäivät kiireistä ja asiakastilaisuuksista riippuen joskus 16.30, joskus klo 21 tai 22 enkä välttämättä aamulla vielä tiedä, onko tulossa pidempi päivä.

Pidän vapaita tai lomia hiljaisempina ajankohtina työtilanteen salliessa. Ja jos on itse vapaalla, niin eihän silloin päivähoitoakaan tarvitse, joten kuljetuksiin asia ei millään tavalla vaikuta?

Ai meillä yleensä vein ja hain minä, silloin kun olin työttömänä. Joskus haki täysi-ikäinen isoveli, kun hänkin oli pääasiassa kotosalla. Olipas mammalla helppoa!

Kun olin töissä, vei yleensä isä, koska aloitti työt huomattavasti myöhemmin. Yleensä minä tai isovanhemmat haki. 

Toivottavasti ei käytännöt haitanneet ketään sen kummemmin. 

Meilläkin minä hoidan 95% päiväkotiin kuskauksista logistisista syistä. Toisinaan kyselevät "mihin se äiti on oikein kadonnut?", mutta se on hyvätahtoista, eikä siitä todellakaan kannata ottaa nokkiinsa.:)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä musta se on ihan selvä asia, et se joka ei sitä tiettyä osa-aluetta arjesta hoida, se jää myös siitä enemmän ulkopuoliseksi.

Me ollaan ainakin tietoisesti tehty ratkaisuja, et toinenkin vanhempi käy pöiväkodilla  näyttäytymässä, ihastelemassa lapsen töitä, kyselee mitä kuuluu, tietää hoitajat. Se luo turvallisuuden tunnetta erityisesti sille lapselle, jonka arki siellä päiväkodissa pyörii. Vanhemmilla on joku yhteys sinne, eikä se päiväkoti ole mikään oma irrallinen maailmansa.

Onko sulla 40 minuutin työmatka ja sellainen työaika, että pystyt monta kertaa viikossa irrottautumaan varmasti päiväkodin aikataulujen mukaan? Mulla loppuu työpäivät kiireistä ja asiakastilaisuuksista riippuen joskus 16.30, joskus klo 21 tai 22 enkä välttämättä aamulla vielä tiedä, onko tulossa pidempi päivä.

Varmaan jossain ideaalitodellisuudessa tällai

Meillä siis minä vien ja haen useammin kuin puoliso, MUTTA olemme tehneet järjestelyjä, että puolisokin hakee/vie tilanteen mukaan ja on vanhempainilloissa ja vasuissa tai missä milloinkin. Ei yhtä paljon, mutta kuitenkin sen verran, ettei jää ulkopuoliseksi ja lapselle tulee olo, että molemmat ovat läsnä, TIETÄVÄT myös hänen päiväkotimaailmastaan, ovat kiinnostuneita. Ja onhan tässä tasa-arvoonkin liittyvä seikka.

Tämä on arvojärjestykseen liittyvä asia. Lapsen asiat ja niiden hoitaminen ovat tärkeitä. 

Kukaan ei ole 24/7 töissä. Ja harvassa perheessä tällainen on täysin mahdotonta järjestää. Joillekin tietysti haasteellisempaa kuin muille.

Vierailija kirjoitti:

Sano lapsesta joku kiva kommentti perään ja ihaileva. Sehän on totta.

No nytkö pitää päiväkodin henkilökunnalle alkaa vakuuttelemaan, että tykkää lapsestaan vaikka ei hae häntä päiväkodista usein? :D 

Täällä moni moukka neuvoo, että ei kannata välittää.

Sano ap päiväkodin johtajalle asiasta. On koulut käynyt sivistynyt ihminen. Voi sitten neuvoa yh-äideille, että kyllä vaan monissa perheissä on lapsilla isä ja se isä osallistuu lasten kasvatukseen.

Vierailija kirjoitti:

Meilläkin minä hoidan 95% päiväkotiin kuskauksista logistisista syistä. Toisinaan kyselevät "mihin se äiti on oikein kadonnut?", mutta se on hyvätahtoista, eikä siitä todellakaan kannata ottaa nokkiinsa.:)

Ihan turhaa tällainen kommentointi silti on vaikka olisi olevinaan "hyväntahtoista".

Meillä samanlainen tilanne ja sanomista tuli. Sitä on saanut kyllästymiseen asti selitellä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä musta se on ihan selvä asia, et se joka ei sitä tiettyä osa-aluetta arjesta hoida, se jää myös siitä enemmän ulkopuoliseksi.

Me ollaan ainakin tietoisesti tehty ratkaisuja, et toinenkin vanhempi käy pöiväkodilla  näyttäytymässä, ihastelemassa lapsen töitä, kyselee mitä kuuluu, tietää hoitajat. Se luo turvallisuuden tunnetta erityisesti sille lapselle, jonka arki siellä päiväkodissa pyörii. Vanhemmilla on joku yhteys sinne, eikä se päiväkoti ole mikään oma irrallinen maailmansa.

Onko sulla 40 minuutin työmatka ja sellainen työaika, että pystyt monta kertaa viikossa irrottautumaan varmasti päiväkodin aikataulujen mukaan? Mulla loppuu työpäivät kiireistä ja asiakastilaisuuksista riippuen joskus 16.30, joskus klo 21 tai 22 enkä välttämättä aamul

No kai päivähoitoa vanhemmat käyttää ihan sen mukaan mitä on mahdollista ja sallittu ja mikä tuntuu sopivan omassa perhetilanteessa. Ainakaan Helsingissä ei ole ollut ikinä mitään virallisia rajoituksia tai edes suosituksia kotona olevien vanhempien suhteen, joten enpä usko, että moni ei veisi sen takia, kun joku saattaisi paheksua.

 

Ehkä nuo kommentit äitipäivästä yms. sinun viedessäsi ei ole tarkoitettu moitteena vaan ihan vain reaktioina siitä, että on kiva nähdä lapsen äitiä. Tietysti sen voisi sanoa vain, että onpa kiva nähdä sinua, mutta ehkä ottaisit senkin moitteena siitä, ettet usein hae lasta? Oman lapseni eskarissa on ainakin 2 sellaista lasta, joiden äidit eivät ikinä vie tai hae. Ja yksi sellainen, jonka isä ei ikinä. Ei se siis ole mitenkään tavatonta, ettei toista vanhempaa ikinä näe haku- tai vientipuuhissa.

Voihan se olla, että joillain se iskä on vähän kadonnut tai semi kadonnut, mutta ei nyt kannata syyttää heti "syöjätär" äitiäkään mistään tilanteista suoraan. Ne isätkin on ihan täysivaltaisia aikuisia ihmisiä ja vastuussa tekemisistään, myös lasten suhteen. Ei pelkästään äidit. Jos sulla ei keskusteluyhteyttä iskään, ei äidin vika. Ehkä ei hänelläkään niin hyvä keskusteluyhteys sinnepäin. 

Kummaa on myös se, että jos päiväkodista on aiheellista olla vaikka lapsen sairastumisen takia yhteydessä vanhempaan kesken hoitopäivän, yritetään sitkeästi soittaa äidille, vaikka papereihin on ensisijaiseksi yhteyshenkilöksi laitettu isä ja henkilökunnalle useasti kerrottu, ettei äiti voi työpäivän aikana ottaa henkilökohtaisia puheluita vastaan, mutta isä voi. Ehkä se on niin äitikeskeinen normi, ettei niillä käy mielessäkään, että isäkin voi ottaa vastuuta tämmöisestä asiasta.

Ymmärrän. Mulla työmatkat 35 min suuntaansa, kun taas mies työskentelee kotoa käsin (päiväkotiin on meiltä alle kilometri). Itse tosin vien lapset aamuisin ja käyn joskus iltaisin vanhempainilloissa/juhlissa, mutta mies on se, joka hakee lapset, viestittelee päiväkodin kanssa ja istuu palavereissa. Päiväkodista on yritetty maanitella minuakin palavereihin, mutta sitä varten pitäisi ottaa töistä vapaata ja pahimmillaan ajaa ylimääräinen tunti. Meille on ollut ihan tietoinen valinta, että tässä perheessä äiti on pääasiallinen leiväntienaaja ja isällä on enemmän aikaa asioiden hoitamiseen. Tällainen työnjako perheessä tuntuu olevan joillekin uutta ja ihmeellistä.

Vierailija kirjoitti:

Täällä moni moukka neuvoo, että ei kannata välittää.

Sano ap päiväkodin johtajalle asiasta. On koulut käynyt sivistynyt ihminen. Voi sitten neuvoa yh-äideille, että kyllä vaan monissa perheissä on lapsilla isä ja se isä osallistuu lasten kasvatukseen.

Siis miksi päiväkodin johtajalle kuuluisi neuvoa jotain yh-äitejä, sehän se vasta törkeää olisi jos alettaisiin yh-äidiltä kysellä lapsen isän perään. Tai yh-isältä äidin perään. 

Ehkä tuo on sitä tasa-arvo kasvattamista mitä yritetään soveltaa ihan joka käänteessä. Tasapuolisesti hakemaan päiväkodista. Tuokin asia kun riippuu niin tilanteista. Sehän pitäisi olla päivänselvää. 

Vierailija kirjoitti:

Ehkä nuo kommentit äitipäivästä yms. sinun viedessäsi ei ole tarkoitettu moitteena vaan ihan vain reaktioina siitä, että on kiva nähdä lapsen äitiä. Tietysti sen voisi sanoa vain, että onpa kiva nähdä sinua, mutta ehkä ottaisit senkin moitteena siitä, ettet usein hae lasta? Oman lapseni eskarissa on ainakin 2 sellaista lasta, joiden äidit eivät ikinä vie tai hae. Ja yksi sellainen, jonka isä ei ikinä. Ei se siis ole mitenkään tavatonta, ettei toista vanhempaa ikinä näe haku- tai vientipuuhissa.

Sitä minäkin ihmettelen että kuvitteleeko jotkut oikeasti olevansa jotenkin erikoisia poikkeusperheitä jos isä vie ja hakee lapsia? Kyllä oman lapsen päiväkodilla näkee isiä viemässä ja hakemassa lapsia ihan siinä missä äitejäkin. En nyt tarkkaan ole laskenut, mutta eiköhän normaalia ole se, että vanhemmat sopii haut sen mukaan miten työmatkojen kannalta parhaiten sopii. 

Et ole tullut ajatelleeksi kysyä tätä päiväkodista?

Luulisi olevan täysin itsestään selvä asia, että lapsen vie ja hakee se vanhempi, jonka työmatkan varrella päiväkoti on. Hulluinta mitä tiedän on se, että äiti vie jalkaisin lapsen hoitoon vastakkaiseen suuntaan kuin missä oma työpaikka on, kun isän ei sovi sitä tehdä, vaikka ajaa autolla päivittäin kaksi kertaa päiväkodin ohi.

Tuleeko kenellekään mieleen, että se isä ei ole kiinnostunut lapsensa asioista ja päivähoidosta, kun ei koskaan siellä käy vai koskeeko tämä vain äitejä?

Ihan aiheesta kyllä "kuittailevat". Se on kyllä niin että 95% viennjeistä ja hakemisista kuuluisi sinulle. SINÄ OLET lapsesi äiti ja tuo kyllä kuuluu velvollisuuksiisi vaikka kuinka ollaan tasa-arvoistettuina.  Etkö voi mennä tai lähteä aiemmin töistä tai hankkia autoa? Tuo 40min työmatka kuluu julkisissa istuskelussa tai niitä odotellessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meilläkin minä hoidan 95% päiväkotiin kuskauksista logistisista syistä. Toisinaan kyselevät "mihin se äiti on oikein kadonnut?", mutta se on hyvätahtoista, eikä siitä todellakaan kannata ottaa nokkiinsa.:)

Ihan turhaa tällainen kommentointi silti on vaikka olisi olevinaan "hyväntahtoista".

Ei minulla ole mitään mielenkiintoa lähteä rajoittamaan toisten kielenkäyttöä tai miettimään mikä on turhaa ja mikä ei. Sanon itsekin välillä mitä sattuu, enkä tarkoituksella pahoita kenenkään mieltä. Lähtökohta on se etenkin päiväkodin kohdalla, että siellä työskentelevät ihmiset tahtovat meille pelkkää hyvää. Elämä on niin paljon helpompaa, kun ei ajattele kaikesta niin negatiivisesti.

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän. Mulla työmatkat 35 min suuntaansa, kun taas mies työskentelee kotoa käsin (päiväkotiin on meiltä alle kilometri). Itse tosin vien lapset aamuisin ja käyn joskus iltaisin vanhempainilloissa/juhlissa, mutta mies on se, joka hakee lapset, viestittelee päiväkodin kanssa ja istuu palavereissa. Päiväkodista on yritetty maanitella minuakin palavereihin, mutta sitä varten pitäisi ottaa töistä vapaata ja pahimmillaan ajaa ylimääräinen tunti. Meille on ollut ihan tietoinen valinta, että tässä perheessä äiti on pääasiallinen leiväntienaaja ja isällä on enemmän aikaa asioiden hoitamiseen. Tällainen työnjako perheessä tuntuu olevan joillekin uutta ja ihmeellistä.

Varsinkin, jos on jotain tavallista vasua erikoisempaa, usein toivotaan molempia vanhempia palavereihin. Se ei liity siihen, että isä ei riittäisi vaan koetaan, että kaikkien lasten kasvattajien olisi hyvä olla sillä hetkellä paikalla, jotta saadaan todellinen kokonaiskuva.