Mikä avuksi kun en uskalla erota, yksin eläminen pelottaa liikaa
Olen suhteessa vain siksi, etten uskalla lähteä. En uskalla, koska yksin eläminen pelottaa liikaa. Tuntuu etten pärjää. Tiedän että pärjään, mutta se Tunne on niin vahva että se estää lähtemästä. Olen kärvistellyt tässä jo useamman vuoden ihan vaan siksi.
Tämähän on juuri niin typerää miltä se kuulostaakin, mutta olen neuvoton. Mistä sitä rohkeutta saa? Mitä mun kannattaisi nyt alkaa tekemään että joskus uskallan lähteä?
Kommentit (101)
Mies päätti mykkäkoulunsa ja rupes sitte vittuilemaan. No, kohta loppuu..
Jännä miten puolet ystävistä on yhä sitä mieltä, että mun pitäis vielä antaa sille mahdollisuus.
Ap
Kiitos vielä kaikille jotka kannustitte. En ikinä unohda
Ap
Eronneet, karanneet ja voimaantuneet akat hekumoimassa, kun joku liittyi kerhoon.
Säälittävää, itsepetoksen sekaista itseriittoisuuta. Tai sitten PARIsuhteenne ovat vaan olleet niin kertakaikkisen SURKEAN ONNETTOMIA, että yksinolo niiden jälkeen on jotain maagisen ihmeellisen euforista.
Arki koittaa yksinkin, se on varma.
Vierailija kirjoitti:
Eronneet, karanneet ja voimaantuneet akat hekumoimassa, kun joku liittyi kerhoon.
Säälittävää, itsepetoksen sekaista itseriittoisuuta. Tai sitten PARIsuhteenne ovat vaan olleet niin kertakaikkisen SURKEAN ONNETTOMIA, että yksinolo niiden jälkeen on jotain maagisen ihmeellisen euforista.
Arki koittaa yksinkin, se on varma.
Arki koittaa, ja voipa routa pari porsasta kotiinkin ajaa, sen "sian" luo.
Vierailija kirjoitti:
Eronneet, karanneet ja voimaantuneet akat hekumoimassa, kun joku liittyi kerhoon.
Säälittävää, itsepetoksen sekaista itseriittoisuuta. Tai sitten PARIsuhteenne ovat vaan olleet niin kertakaikkisen SURKEAN ONNETTOMIA, että yksinolo niiden jälkeen on jotain maagisen ihmeellisen euforista.
Arki koittaa yksinkin, se on varma.
Tää ainakin oli kertakaikkisen surkean onneton parisuhde.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Eronneet, karanneet ja voimaantuneet akat hekumoimassa, kun joku liittyi kerhoon.
Säälittävää, itsepetoksen sekaista itseriittoisuuta. Tai sitten PARIsuhteenne ovat vaan olleet niin kertakaikkisen SURKEAN ONNETTOMIA, että yksinolo niiden jälkeen on jotain maagisen ihmeellisen euforista.
Arki koittaa yksinkin, se on varma.
Ap:n ukkoko siellä huutelee? Ottaako päähän kun täysihuolto loppui?
Vierailija kirjoitti:
Jokaisen kuuluisi jossain vaiheessa asua yksin.
Olisi sekin hyvä kokea. Äiti ei asunut milloinkaan yksin lähdettyään lapsuuskodista ja jäätyään leskeksi 3v sitten oli ihan hukassa ja peloissaan kun ei olekaan ketään muuta asumassa ja pitää olla se kaikesta vastaava ja itsensä kanssa. Nykyään jo pärjää ja niin pärjäät sinäkin ap.
Vierailija kirjoitti:
Nyt on nimi paperissa ja muutto uutena vuotena! 😮😍 Pakko myöntää että hirvittää...! Toimintavaihde päälle💥
Ap
Ja pidä pääsi nyt. Voi olla että siinä kohti kun tosiaan teet lähtöä, alkaa mies kinuta ja luvata ja...tajutessaan että oikeasti jätät. Ei se silti muutu eikä pidä lupauksia. Korvat kiinni ja menoksi. Kuuntele sitä tulevaisuutta ja itseäsi.
Vierailija kirjoitti:
Mies päätti mykkäkoulunsa ja rupes sitte vittuilemaan. No, kohta loppuu..
Jännä miten puolet ystävistä on yhä sitä mieltä, että mun pitäis vielä antaa sille mahdollisuus.
Ap
Sano niille kavereille etta mies on saanut jo monta mahdollisuutta eika ole petraantunut, pahemmaksi vaan muuttunut. Teit oikean ratkaisun. Miesta vaan vituttaa kun joutuu nyt etsimaan uuden naisen jota haukkua ja mollata. Mitaan rakkauttahan tuo ei varmaan ollut. Mahdollisesti soitellut sun kaverit lapi ja kertonut nyyhkytarinat etta ne puhuis sut jaamaan. Kun olet omassa kodissa rauhassa ja hiljaisuudessa niin pystyt arvioimaan mita tuo mies oikeasti toi sinun elamaasi ja oliko sen arvoista. Harva nainen katuu eroamistaan kun on sita ensin pitkaan pyoritellyt.
Kaikki lahdot ovat omalla tavallaan pelottavia, kuuluu asiaan. Mutta kaikki lahdot joita on noinkin pitkaan mietitty on kuitenkin lahtijalle hyvaksi. Pahinta on jaada apaattisena tuleen makaamaan ja kitkutella ainoa elama paiva kerrallaan viemarista alas. Yhtaan paivaa et saa takaisin.
Onnea matkaan!
Onnea. Ja on olemassa monenlaisia tukiryhmä, porinaporukoita, mene rohkeasti mukaan. Yksinäisyyttä ei ole muilla kuin läheisriippuvaisilla ja lompakkolokeilla. Yksin on hyvä elää. Kokonaisena Ihmisenä.
Onnellinen🍀
Tietääkö kaverisi että miehesi on alkoholisti ja silti kehottavat vielä yrittämään? Ovatko he täysin menettäneet järkensä, vai ovatko heidänkin miehensä alkoholisteja?
Vierailija kirjoitti:
Tietääkö kaverisi että miehesi on alkoholisti ja silti kehottavat vielä yrittämään? Ovatko he täysin menettäneet järkensä, vai ovatko heidänkin miehensä alkoholisteja?
Elävät huonoissa suhteissa lasten takia, heillä on jotenkin erilainen näkemys elämästä 😕
Tiedättekö, mua ihan itkettää kiitollisuudesta, siis siitä tuesta mitä oon teiltä saanut! Ihania ihmisiä on oikeasti vielä olemassa 🥲
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietääkö kaverisi että miehesi on alkoholisti ja silti kehottavat vielä yrittämään? Ovatko he täysin menettäneet järkensä, vai ovatko heidänkin miehensä alkoholisteja?
Elävät huonoissa suhteissa lasten takia, heillä on jotenkin erilainen näkemys elämästä 😕
Tiedättekö, mua ihan itkettää kiitollisuudesta, siis siitä tuesta mitä oon teiltä saanut! Ihania ihmisiä on oikeasti vielä olemassa 🥲
Ap
Huonoissa suhteissa elävät yrittävät usein painostaa muita jäämään onnettomiin parisuhteisiin hinnalla millä hyvänsä. Sen sijaan, että tekisivät itse jotain tilanteelleen, niin pyrkivät saamaan muut kanssaan samaan jamaan. "Misery loves company."
Ihanaa kuulla, että olet saanut täältä tukea ja rohkeutta ratkaisuusi! Mukavaa joulua sinulle ja onnea uuteen kotiin <3
Mieti nyt sitä omaa elämää ja rauhaa minkä saat siellä omassa asunnossa, kun kukaan ei ryyppää eikä mökötä vieressä. Oikeasti välillä tuntuu, että ero noin helpompaa kun siihen tulee joku toinen muutos rinnalle, kuten vaikka muutto. Silloin tavallaan riuhtaiset itsesi kahdesta asiasta kerralla irti. Ei ole aikaa jäädä suremaan niin paljon, kun on uuden kodin laittoa ja muuta.
Ei saakeli😂 Aikuinen ihminen olevinaan😂
Vierailija kirjoitti:
Eronneet, karanneet ja voimaantuneet akat hekumoimassa, kun joku liittyi kerhoon.
Säälittävää, itsepetoksen sekaista itseriittoisuuta. Tai sitten PARIsuhteenne ovat vaan olleet niin kertakaikkisen SURKEAN ONNETTOMIA, että yksinolo niiden jälkeen on jotain maagisen ihmeellisen euforista.
Arki koittaa yksinkin, se on varma.
Kun kumppanilla on päihdeongelmia ja hänellä on ilkeä luonne, on tuollainen ihminen pelkkä rasite arjen keskellä.
Vierailija kirjoitti:
Eronneet, karanneet ja voimaantuneet akat hekumoimassa, kun joku liittyi kerhoon.
Säälittävää, itsepetoksen sekaista itseriittoisuuta. Tai sitten PARIsuhteenne ovat vaan olleet niin kertakaikkisen SURKEAN ONNETTOMIA, että yksinolo niiden jälkeen on jotain maagisen ihmeellisen euforista.
Arki koittaa yksinkin, se on varma.
Arki koitti tälläkin yksinkin, mutta juttu onkin siinä, että onko se arki mukavaa. Ja kyllä, on.
En tiedä miksi on tarvetta kutsua itsepetokseksi sitä, että toisinaan se yksinolo on ehdottomasti parempaa kuin yhdessäolo. Ainakin silloin, kun suhde on huono ja ottaa enemmän kuin antaa. Päätin tässä nyt muutaman suhteen koettua, etten niihin enää lähde. Ei ole ollut päihteitä tai väkivaltaa, suhde voi olla huono ilman niitäkin.
Puuttunut sellainen kunnioitus ja arvostus, sellainen että tuo kumppani tuossa on minulle aidosti tärkeä ja haluan sen hänelle näyttää ja kertoa. Jos jo treffeille vieminen niin, etten itse ole suunnitellut, järjestänyt ja maksanut kaikkea on ihan liikaa pyydetty, niin olen kyllä silloin mieluummin yksin, ja vien itse itseni treffeille.
Pahempaa kuin tuhlata viisi vuotta elämästään paskassa suhteessa on tuhlata viisi vuotta ja yksi päivä lisää! Onnea AP, sinä pärjäät!
Hei älä ikinä enää yhdenkään ihmisen anna
sua kohdella niinkun mä kohtelin loukkasin ja haavoitin sua
Älä rakasta ketään joka voi olla niin julma
mä tiedän että mä loukkasin loukkasin ja haavoitin sua
Toivon että hän pitää paremmin onnesta huolta
Rakas onnea matkaan!
Sinä ansaitset kultaa! Rakas Onnea Matkaan! Sinä Ansaitset Kultaa!!!!!
Mun tavoite oli päästä irti tästä suhteesta, muuta en ole kyennyt miettimään ollenkaan. Pää on ollut yhtä puuroa aivan älyttömän kauan. En oikeestaan enää edes tiedä kuka oon ja mitä haluan. Ehkä mulle nyt sitten alkaa jäämään energiaa miettiä niitäkin. Toivon.