Avun pyytäminen on vaikeaa, vielä pahempaa on se kun kukaan ei auta.

Vierailija kirjoitti:

Joudun auttamaan paljon sairasta ja vanhaa sukulaistani jopa oman jaksamiseni kustannuksella, vaikka itsekin tarvitsisin apua, jota en saa. En siis halua auttaa enää muita kun en jaksa, enkä halua, enkä itsekään ole saanut apua silloin kun olisin sitä tarvinnut.

sillon vois sanoa suoraan että en voi auttaa eikä esittää laupiasta samariasta ja kuitenki ohjata jollekin luukulle

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valitettavasti kukaan tällä maapallolla ei ole velkaa toiselle mitään, olemme lopulta aika yksin. Siksi oma aloitteellisuus on tärkeätä avun hakemisessa, on yhteydessä apua tarjoaviin palveluihin yms. Ei voi odottaa että joku tulee kotoa hakemaan.

aina tätä samaa... hae apua sieltä järjestelmästä mikä ei toimi tai järjestelmistä, kun oikeasti tarvitsisi vaan ihminen ihmistä..

"toivottavasti joku muu auttaa sua"

Miten voisin sinun yksinäisyyttäsi lievittää täällä vauvapalstalla? Olen pahoillani että olet yksinäinen, mutta valitettavasti sen oman sosiaalisen verkoston luominen vaatii aloitteellisuutta. Nyt odotat että joku tulee hakemaan kotoa ja "pelastaa" sinut.

Vierailija kirjoitti:

Joo, jos kertoo että on esim yksinäinen, niin vastaukset on että toivottavasti löydät kavereita, eikä tarjous lähteä vaikka kahville. 

En kykenisi itse tarjoamaan kahville lähtemistä yksinäisyyttä valittavalle, koska olen puolierakko ja minulla on jo sen verran  ystäviä, kuin pystyn ystävyyssuhteita vastavuoroisesti ylläpitämään. Oma mielenterveyteni kärsisi, jos velvollisuudentunnosta lisäisin itselleni ihmiskontakteja enemmän, kuin mihin minulla on kapasiteettia. Työpäivän jälkeen esimerkiksi on jo kapasiteetti sosiaalisuuteen kokonaan käytetty (asun onneksi yksin). Sitä riittävää määrää ystäviäni tapaan enimmäkseen viikonloppuisin juuri tästä syystä.

Et voi nähdä päältäpäin kenellä riittää kapasiteettia ja tarvetta uusille ystäville ja kenellä ei. Näin ollen tässä on kyse juurikin siitä, mitä kirjoitin edellisessä viestissäni tähän ketjuun: Jos pyydtä jotain tavalliselta yksittäiseltä kansalaiselta, voi olla että juuri hänellä ei ole siihen henkistä kapasiteettia ja silloin ei asiasta voi syyttää ketään, vaan kyse on sattumasta. 

Ei kenelläkään ole velvollisuutta vaarantaa omaa mielenterveyttään ja jaksamistaan uhrautumalla toisten vuoksi. Jos niin tekee, niiin sitten ollaan pian tilanteessa, jossa paitsi ettei pysty auttamaan ketään enää missään asiassa, ei pysty ehkä huolehtimaan edes itsestään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka monta ihmistä olet itse vetänyt pinnalle? Miten teit sen?

Omassa lähipiirissäni olen yrittänyt auttaa monia ja epäonnistunut joka kerralla.

Psyykkisesti oireilevalle oli tarjolla terapiaa ja pysyvä hoitosuhde, mutta hän "ei jaksanut" mennä vastaanotoille.

Jatkuvista rahahuolista valittajan neuvoin nettisivuille, joissa opetetaan suunnittelemaan omaa taloutta ja välttämään velkaa. Ei huvittanut opetella.

Tuo on neuvomista, ei auttamista.

Tämä. Neuvoja jaellaan, tiedetään paremmin. Käytännössä ei kukaan auta.  kysy muualta . meme muualle hakemaan apua .

Jos asenne on tuo, niin oikeasti en ihmettele miksei apua heru. Olet nyt länkyttänyt tänne monta viestiä syyllistäen muita kanssaihmisiä siitä e

Yrität yhdistää mitkä kaikki viestit ovat minulta. En ole ap. Mutta jos osaisit yhdistää viestini niin näkisit että minä kaipaan läheistä joka välittää. Siis ihmistä, joka on kiinnostunut ilman palkkaa. Ymmärrätkö?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valitettavasti kukaan tällä maapallolla ei ole velkaa toiselle mitään, olemme lopulta aika yksin. Siksi oma aloitteellisuus on tärkeätä avun hakemisessa, on yhteydessä apua tarjoaviin palveluihin yms. Ei voi odottaa että joku tulee kotoa hakemaan.

aina tätä samaa... hae apua sieltä järjestelmästä mikä ei toimi tai järjestelmistä, kun oikeasti tarvitsisi vaan ihminen ihmistä..

"toivottavasti joku muu auttaa sua"

Miten voisin sinun yksinäisyyttäsi lievittää täällä vauvapalstalla? Olen pahoillani että olet yksinäinen, mutta valitettavasti sen oman sosiaalisen verkoston luominen vaatii aloitteellisuutta. Nyt odotat että joku tulee hakemaan kotoa ja "pelastaa" sinut.

Mistä tuon keksit nuo väitteet? Että jonkun putäisi tulla kotoa hakemaan? Hakemaan minne? Mitä tiedät aloitteellisuudestani? En ole Ap.

Vierailija kirjoitti:

Kertoisitko vaikka pari esimerkkiä siitä, miten olet hakenut apua ja siitä huolimatta et ole sitä saanut.

Nyt on aika vaikeaa hahmottaa mitä tarkoitat. Jos haet apua joltain yksittäiseltä tavalliselta kansalaiselta, voi olla että juuri hänellä ei ole esim. henkisiä resursseja sinua auttaa. Sellaisessa tilanteessa on turha ryhtyä syyttämään ketään asiasta, kyse on vain sattumasta. 

Jos taas haet apua julkiselta sektorilta, siellä on tosiaan kyllä ongelmia, akuuteimmissa asioissa on toki hoitotakuuta ja palveluseteleitä, mutta esim. juurikin mielenterveyspalveluissa on suurtakin resurssivajetta.

Voisi olla helpompaa vastata sinulle jotain rakentavaa, jos kertoisit vaikka jonkun esimerkin myös siitä millaista apua olisit kaivannut. 

 

Hoitotakuu ei oikeastaan tarkoita mitään, sillä sen rikkomisesta ei seuraa mitään. Ja niitä aikarajojahan ylitetään koko ajan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka monta ihmistä olet itse vetänyt pinnalle? Miten teit sen?

Omassa lähipiirissäni olen yrittänyt auttaa monia ja epäonnistunut joka kerralla.

Psyykkisesti oireilevalle oli tarjolla terapiaa ja pysyvä hoitosuhde, mutta hän "ei jaksanut" mennä vastaanotoille.

Jatkuvista rahahuolista valittajan neuvoin nettisivuille, joissa opetetaan suunnittelemaan omaa taloutta ja välttämään velkaa. Ei huvittanut opetella.

Tuo on neuvomista, ei auttamista.

Tämä. Neuvoja jaellaan, tiedetään paremmin. Käytännössä ei kukaan auta.  kysy muualta . meme muualle hakemaan apua .

Niistä neuvoistakaan ei yleensä ole hyötyä, kun neuvoja ei ymmärrä kokonaistilanneyta ennenkuin alkaa latelemaan.

Kokeile https://www.kaverihaku.net/

Samoin https://treffit.suomi24.fi/site/login (tee profiili ja kerro, että et välttämättä etsi kumppania vaan ihan kaveria - minä löysin yhden mukavan ystävän tuota kautta, ilman mitään seksiä tms. vastaavaa!)

Eiköhän FB:ssakin ole yksinäisten ja seuraa sekä apua kaipaavien ryhmiä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka monta ihmistä olet itse vetänyt pinnalle? Miten teit sen?

Omassa lähipiirissäni olen yrittänyt auttaa monia ja epäonnistunut joka kerralla.

Psyykkisesti oireilevalle oli tarjolla terapiaa ja pysyvä hoitosuhde, mutta hän "ei jaksanut" mennä vastaanotoille.

Jatkuvista rahahuolista valittajan neuvoin nettisivuille, joissa opetetaan suunnittelemaan omaa taloutta ja välttämään velkaa. Ei huvittanut opetella.

Tuo on neuvomista, ei auttamista.

Tämä. Neuvoja jaellaan, tiedetään paremmin. Käytännössä ei kukaan auta.  kysy muualta . meme muualle hakemaan apua .

 

Niistä neuvoistakaan ei yleensä ole hyötyä, kun neuvoja ei ymmärrä kokonaistilanneyta ennenkuin alkaa latelemaan.

Mitäpä se auttaisi, vaikka toinen ihminen ymmärtäisikin avunpyytäjän kokonaistilanteen? Avunpyytäjä on velkaantunut, koska ei pysty olemaan sortumatta heräteostoksiin. Valittaa, että Netissä surffatessa tulee koko ajan vastaan ihania tarjouksia juuri hänelle.  Neuvoin tähänkin. vaikka ei kai olisi sitten saanut: asennetaan sulle mainostenesto-ohjelma, sopiiko tämä? Niin mutta kun...

Jösses mikä ruikuttaja. Ei vastaa, että kenestä hän välittää ja auttaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka monta ihmistä olet itse vetänyt pinnalle? Miten teit sen?

Omassa lähipiirissäni olen yrittänyt auttaa monia ja epäonnistunut joka kerralla.

Psyykkisesti oireilevalle oli tarjolla terapiaa ja pysyvä hoitosuhde, mutta hän "ei jaksanut" mennä vastaanotoille.

Jatkuvista rahahuolista valittajan neuvoin nettisivuille, joissa opetetaan suunnittelemaan omaa taloutta ja välttämään velkaa. Ei huvittanut opetella.

Tuo on neuvomista, ei auttamista.

Tämä. Neuvoja jaellaan, tiedetään paremmin. Käytännössä ei kukaan auta.  kysy muualta . meme muualle hakemaan apua .

 

Niistä neuvoistakaan ei yleensä ole hyötyä, kun neuvoja ei ymmärrä kokonaistilanneyta ennenkuin alkaa latelemaan.

Tai vaikka ymmärtäisikin, aika usein  kokonaistilanne on sellainen, ettei niissä yksityishenkilö pystyisi edes auttamaan, vaikka halua olisikin. Tarkoitan siis auttamisella jotain konkreettista apua, en neuvojen antamista ja kuuntelemista. Tukena voi olla ja lohduttaakin, mutta toisen elämää on aika vaikea muuttaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka monta ihmistä olet itse vetänyt pinnalle? Miten teit sen?

Omassa lähipiirissäni olen yrittänyt auttaa monia ja epäonnistunut joka kerralla.

Psyykkisesti oireilevalle oli tarjolla terapiaa ja pysyvä hoitosuhde, mutta hän "ei jaksanut" mennä vastaanotoille.

Jatkuvista rahahuolista valittajan neuvoin nettisivuille, joissa opetetaan suunnittelemaan omaa taloutta ja välttämään velkaa. Ei huvittanut opetella.

Tuo on neuvomista, ei auttamista.

Niin no, ei se toisen puolesta tekeminenkään mitään auttamista ole. Se on mahdollistamista.

      auta itse itseäsi ole paras ystäväsi

Vierailija kirjoitti:

Joo, jos kertoo että on esim yksinäinen, niin vastaukset on että toivottavasti löydät kavereita, eikä tarjous lähteä vaikka kahville. 

Oletko ihan vakavissasi sitä mieltä, että jonkun pitäisi tarjoutua lähtemään kahville kanssasi, kun kitiset yksinäisyyttäsi? Ihan vaan siksi, että sinäsinäsinä olet jotain vailla, kyllähän jollain random ihmisellä on velvollisuus tämä tarpeesi täyttää? Vaikka et kiinnostaisi sitä ihmisenä ollenkaan tai vaikka sen äiti olisi juuri kuollut?

Ja mikset itse pyytänyt kahville, miksi valitit yksinäisyyttäsi? Eli kitisit vaan, sen sijaan, että olisit ratkaisukeskeinen.

Seurakunnalla on paljon tilaisuuksia näin joulun aikaan, sinne on vapaa pääsy. Ei tarvitse olla yksin. Siellä voi olla joku yksinäisyyttä kokeva mummelikin, joka ilahtuisi kahvittelukutsustasi. Voisit lievittää jonkun muun yksinäisyyttä sen sijaan, että itsekkäästi odotat jonkun muun ratkovan ongelmasi puolestasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valitettavasti kukaan tällä maapallolla ei ole velkaa toiselle mitään, olemme lopulta aika yksin. Siksi oma aloitteellisuus on tärkeätä avun hakemisessa, on yhteydessä apua tarjoaviin palveluihin yms. Ei voi odottaa että joku tulee kotoa hakemaan.

aina tätä samaa... hae apua sieltä järjestelmästä mikä ei toimi tai järjestelmistä, kun oikeasti tarvitsisi vaan ihminen ihmistä..

"toivottavasti joku muu auttaa sua"

Et voi tietää, mitä sen toisen ihmisen elämässä on menossa. Ei välttämättä resurssit riitä kenenkään auttamiseen.

Kaltaisesi ihmiset ovat kuin hukkujat: jos ei tiedä, mitä tehdä, ei pidä mennä hukkuvaa pelastamaan. Se nimittäin hyvin helposti hukuttaa sinutkin, kun paniikissa vaan takertuu. Pelastajan täytyy osata sellainen kuljetusote, että ei vaaranna itseään.

Koska olet muuten itse ollut viimeksi ihminen toiselle? Sitä ihmistä saa yleensä ihan siinä mitassa, kun itsekin antaa.

Maailma toimii niin, että jos koet olevasi jotain vailla, et saa mitään. Mitä enemmän annat, sitä enemmän saat, kaikkea. Jos kaipaat rakkautta, rakasta. Vaikka maantien kiviä, jos et muuta keksi, ei sen tarvitse välttämättä liittyä ihmiskuntaan. Jos tahdot apua, auta. Kerää vaikka roskia tienposkesta. Ei kenenkään tarvitse tietää sitä, kyse on siitä että se muuttaa sinua.

----

Itse olen ollut tuossa samassa "miksi kukaan ei auta" -suossa. Lopulta ymmärsin, että mikään määrä apua ei riittäisi, koska sisälläni on tyhjiö, jota kukaan muu ihminen ei kykene täyttämään.

Koska meidän ihmisten oletetaan täyttävän se itse. Osa ihmisistä on alkujaan niin tiivitä ja ehjiä, että sitä reikää ei ole, mutta muiden on opittava täyttämään se itsellään ja omalla rakkaudellaan.

Se tunne, että "kukaan ei auta" on viime kädessä vain sitä, että ihminen ei rakasta itseään. Ihan oikeasti on, olen ollut siellä, tiedän, ja nähnyt monia, monia samassa jamassa.

Valitettavasti mitään oikotietä ei sen reiän täyttämiseen sitten ole. On ihan pakko tehdä itse jotain. Minua auttoi kundaliinijooga, meditaatio ja rentoutusharjoitukset. Päivittäin. Vaatii aikamoista sitoutumista. Ensimmäiseen neljään kuukauteen ei tapahtunut mitään, mutta tiesin, että kuolen jos en pysty muuttumaan, joten ei ollut mitään menetettävää. Nykyään huomaan, että jos olen kaksi päivää tekemättä harjoituksiani, alan taas kokea tarvitsevani ulkopuolista apua, vaikka hyvin tiedän että apu on yhtä lähellä kuin lähin älylaite ja youtube (joogavideon muodossa).

Ettei olisi liian helppoa, jokaisen on löydettävä se oma kundaliinijoogansa.

Minä kun nöyrryin ja kehtasin pyytää ihan konkreettista apua, minulle naurettiin. Kyllä sattui aika syvälle. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo, jos kertoo että on esim yksinäinen, niin vastaukset on että toivottavasti löydät kavereita, eikä tarjous lähteä vaikka kahville. 

 

En kykenisi itse tarjoamaan kahville lähtemistä yksinäisyyttä valittavalle, koska olen puolierakko ja minulla on jo sen verran  ystäviä, kuin pystyn ystävyyssuhteita vastavuoroisesti ylläpitämään. Oma mielenterveyteni kärsisi, jos velvollisuudentunnosta lisäisin itselleni ihmiskontakteja enemmän, kuin mihin minulla on kapasiteettia. Työpäivän jälkeen esimerkiksi on jo kapasiteetti sosiaalisuuteen kokonaan käytetty (asun onneksi yksin). Sitä riittävää määrää ystäviäni tapaan enimmäkseen viikonloppuisin juuri tästä syystä.

Et voi nähdä päältäpäin kenellä riittää kapasiteettia ja tarvetta uusille ystäville ja kenellä ei. Näin ollen tässä on kyse juurikin siitä, mitä kirjoitin edellises

Nämä apua vailla olevat yrittävät usein takertua ihmisiin, jotka voivat hyvin. Eivätkä ymmärrä, että he voivat hyvin, koska huolehtivat omasta jaksamisestaan ja osaavat vetää terveet rajat.

Olen huomannut tuon omassa elämässäni. Kun on hyvä kausi, eikös jostain ilmesty joku sekakäyttäjä, joka yrittää väkisin ystävystyä. Yritän sitten olla hyvä ihminen ja ystävällinen sille, kunnes alan voida itse huonosti. Päätän tuttavuuden, kokoilen itseäni, alan taas voida hyvin kun elämässäni on vain itse valitsemiani ihmisiä ja simsalabim! Taas ilmestyy joku takertuja.

Aika monien vastaukset täällä ovat ilkeitä. Ei ihme että yksinäiset tuntee häpeää ja noloutta. Suomalaiset taas osoittivat miksi tämä yhteiskunta on oikeasti pahoinvointivaltio.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka monta ihmistä olet itse vetänyt pinnalle? Miten teit sen?

Omassa lähipiirissäni olen yrittänyt auttaa monia ja epäonnistunut joka kerralla.

Psyykkisesti oireilevalle oli tarjolla terapiaa ja pysyvä hoitosuhde, mutta hän "ei jaksanut" mennä vastaanotoille.

Jatkuvista rahahuolista valittajan neuvoin nettisivuille, joissa opetetaan suunnittelemaan omaa taloutta ja välttämään velkaa. Ei huvittanut opetella.

Tuo on neuvomista, ei auttamista.

Niin no, ei se toisen puolesta tekeminenkään mitään auttamista ole. Se on mahdollistamista.

Jos tuttavasi on vaikka kipeä ja teet hänelle ruokaa ja tiskaat niin se on auttamista eikä kipeilyn mahdollistamista. Sinulla on selvästi asenne, että kaikki avun tarvitsijat ovat siinä tilanteessa omaa syytään.

Ei ihme että ihmiset voi huonosti,ollaan vahingoniloisia kun toisilla menee huonosti. Olen itse vuosikausia yrittänyt ystävystyä muiden kanssa ja en ole takertuja. Osaan vetää rajat ja antaa toiselle aikaa. Silti, mut hylätty useammin kuin kerran,tämä ihan pienestä pitäen. Olen kiltti,ujo ja arka. Nykyään yli 30 vuotiaana katkera ja skeptinen ja hieman ehkä jopa tiuskin ja en anna muiden pompottaa ja niiden aikataulujen mukaan mennä ( eli nähdään jos nähdään vuosien kuluessa jos en itse ota yhteyttä). Ei aikuisten ole helppo tutustua toisiinsa vaikka moni niin luulee,vaatisi siltä toiselta vastavuoroisuutta. On mulla yksi ystävä joka päätti muuttaa paikkakunnalta puolison perässä. Vuodesta toiseen ihmiset pariutuu,hankkivat lapsia ja itse junnaan paikoilleni. Elämäni on yksinäistä,tylsää en odota mitään tulevaisuudelta paitsi sitä sittenkun vanhenen ja sairastun eikä ole ketään joka auttaisi niin eutanasia piikin.