Millaiset ihmiset yleensä savustetaan ulos työyhteisöstä?
Kommentit (73)
Semmoset, jotka kärsivät verensokeritason heilahtelusta aiheutuvasta vitutuksesta ja sen ei-tarkoituksellisesta heijastumisesta työyhteisöön
Samat jotka savustetaan jo lapsena pois kaveripiireistä. Muiden asioihin puuttuvat juorukellot. Sitten tehdään valituksia kiusaamisesta ja ulkopuolelle jättämisestä kun itse ollaan aina ekana käsi ylhäällä viittomassa että jukka ei oole tehnyt läksyjä tai että minna poltti välkällä tupakkaa. Ihminen on laumaeläin ja jos et osaa toimia lauman hyväksi, olet aina nostamassa itseäsi jalustalle muiden kustannuksella, niim siedätkin jäädä yksin elämässä.
No en tiedä kuin yhden ulos savustetun. Meidän työpaikalta lähti hän, joka oli niin hajuste-allergikko, että pyysi työkavereitaan olemaan käyttämättä mm. hiuslakkaa ja hoitoaineita. Muut (minä mukaanlukien) rakastimme tuoksuja. Eikä tuota nyt varsinaisesti savustettu ulos, mutta eipä uusittu työspimusta kun koeaika tai määräaika loppui. Todettiin, ettei me haluta sitä toimistoomme.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päinvastoin aiempia kommentteja, olen huomannut että työpaikan vaikeat ja v*ttumaiset saavat jatkaa työssään ja kiltit ja empaattiset savustetaan ulos.
Joo, minunkin todistamat tapaukset ovat ennemminkin olleet kilttejä ja empaattisia. Kovaluontoiset pomot ei näe potentiaalia tuollaisissa.
Yksi tietämäni tapaus johtui siitä, että ko. työntekijä oli todella kehityshenkinen ja yritti muuttaa toimintatapoja firmassa. Pomo halusi toimia siten, miten siihen astikin oli toimittu (koska se malli oli varmasti hänen kehittämänsä). Puhui todella rumasti siitä kehityshenkisestä henkilöstä, joka sitten sai lentää yyteissä pihalle. Eli joskus ei ole ollenkaan kyse luonteesta, laiskuudesta tms., vaan ihan vain siitä, että on pomon kanssa jostakin asiasta eri mieltä.
Tuttua kauraa. Joskus erehdyin kehittämään erästä tuotetta sellaiseksi, että menekki nousi huimasti. En tiennyt, että tuote oli toimarin itsensä kehittelemä räpellys. Mahtoi siinä asiakkaat olla huuli pyöreänä, kun hetken saivat huipputuotetta, mutta sitten palattiin vanhaan ja epävarmaan versioon. Otin lopulta loparit ja perustin oman firman.
Jotka koetaan uhaksi, jollain tapaa .
Riippuu vähän työpaikasta. Miehet ei kestä komeita Alfoja ja naiset eivät kestä kauniita alfoja.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole tullut tuollaisia "savustavia" työyhteisöjä vastaan, mutta voisin kuvitella, että tiimityöskentelystä kieltäytyvät, hyvin voimakastahtoiset persoonat, jotka yleisesti ottaen heikentävät koko muun tiimin työtulosta vastaanhankaamisella? Ehkä myös nämä kovaan ääneen suurta (käytännön kannalta merkityksetöntä) muutosta paatoksellisesti ajavat, ei esihenkilöasemassa olevat idealistit?
Ja kaipa joidenkin kohdalla ei vaan yksinkertaisesti kemiat kohtaa muun porukan kanssa, vaikka periaatteessa mitään yksittäistä selkeää syytä ei olisikaan.
Ainakin minut on savustettu monta kertaa, koska korruptio ja on sovittu selän takana minulle jo seuraava työpaikka minun tietämättä eli olen poliittinen pelinappula.
Päinvastoin kuin kirjoitat tulen hyvin toimeen ihmisten kanssa, olen tehnyt tiimityötä, voimakastahtoinen kyllä olen, mutta en pidä mitään kovaa ääntä vaan savustus on poliittinen, ei minusta riippuvainen. Loput on sitten kateellisia ja tai pelokkaita, että osaan heitä paremmin, huomaan epäkohdat ja rikokset tai vien heiltä työn tai työpaikkaihastuksen/puolison ja jotain kateellista muminaa, että rikon toisten avioliitot.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu vähän työpaikasta. Miehet ei kestä komeita Alfoja ja naiset eivät kestä kauniita alfoja.
Miehet eikä naiset kestä kauniita lesboja. Vievät miehiltä ihastuksen ja naisilta työpaikan.
Vierailija kirjoitti:
Jotka koetaan uhaksi, jollain tapaa .
Ulkonäkö, osaavuus ja älykkyys koetaan uhaksi.
Omituisten otusten kerhoon kuuluvat.
Meiltä saatiin yksi kiusaaja vihdoin pois. Ei tosin savustamalla, vaan 1 hengen yt:llä, syystä että todistettavasti oli valehdellut oleellisia asioita työstään ja lopulta jäi kiinni. Hän oli todella paha, ilkeä ihminen. Hänen vaikutuksestaan meiltä kerkesi lähteä neljä kovan luokan mukavaa ammattilaista.
Kuiten Ruotsissa sanotaan: lika barn leka bäst...
Erilaisuuteen suhtaudutaan yleensä nyreästi.
Sellaiset, jotka alemmuuskompleksiset pershäröt kokevat itselleen ja asemalleen, eli omalle työlleen uhaksi. Pitää mustamaalata se työkaveri, että voi sitten pershärö itse säilyttää työpaikkansa, kun
"kilpailija" on syrjäytetty ja sitä on ns puukotettu selkään.
Saikkuilijat, erityisherkät, ammattitautiset.
Ns.kaikkien kaverit. Sosiaaliset ja diplomaattiset taidot koetaan Suomessa ilmeisesti lipevyytenä.
Vierailija kirjoitti:
Jotka koetaan uhaksi, jollain tapaa .
Komppaan tätä. Kahdenlaista savustusta olen havainnut.
Työpaikat, joissa pomon paikalle on päästy pärstäkertoimella tai suhteilla, ja jossa pomo pelkää paljastuvansa osaamattomaksi tai tulevansa syrjäytetyksi. Silloin tulee kiire päästä eroon mahdollisesta kilpailijasta kaikin keinoin.
Samoin työpaikat, joissa on joku sisäpiiri tai ihmisklikki, johon ei oteta ns uusia jäseniä. Nämä klikin ulkopuoliset eristetään tiedonkulusta ja firman jutuista. Heille jätetään myös kertomatta ihan tärkeitä juttuja, jotta epäonnistuisivat työssään ja saadaan heidät näyttämään huonoilta ja epäonnistuneilta.
Suomalainen työelämä ja johtaminen onkin aika syvältä.
Julkisella sektorilla savustuu ulos fiksuimmat ihmiset. Jokainen asia julkisella puolella voitaisiin tehdä nopeammin ja paremmin.
Riippuu kyllä myös työpaikan ilmapiiristä. Toisissahan ärsyttää liian kova työteko, toisissa päinvastoin jne. Ihan vain jonkun toisen pärstäkerroin saattaa v-tuttaa työyhteisön kunkkua tai kuningatarta, joilla hovinsa. Lähdetään sitten porukalla savustamaan...
Samoja kokemuksia sote-alalta. Kiusaaja jää, mutta kiusatut yksi kerrallaan lähtevät. Kiusaaja saa määrätä tahdin, pomo hyväksyy.