Hei palstan tädit ja mummot! Tehdäänkö selväksi: ei lapasia, villasukkia, pipoja tai kaulahuiveja - eikä muutakaan itse tehtyä

Vierailija kirjoitti:

Aikuisille villasukat yms on paras lahja mutta kun lapsena sai villasukat niin kyllä harmitti kun muut oli saanu leluja yms.

Ymmärrän harmin jos villasukat oli se ainoa lahja. Minä sain aina myös leluja, joten ei yhtään harmittanut se jokavuotinen mummolta saatu villasukkapaketti, päin vastoin. Edelleen ilahdun villasukista. 

Vierailija kirjoitti:

Minusta nuo on kivoja lahjoja.

MUTTA. Vain jos ne ovat sopivia.

Ainoat villasukat jotka minulle sopii on yläasteella itse kutomani sukat. Kaikki muiden tekemät villasukat on minulle liian isoja.

Ottakaa siis selvää minkä kokoinen jalka tai käsi lahjan saajalla on.

Mulle taas tehdään liian pieniä, ja en tykkää yhtään että nilkasta kiristää. Lapaset myös pitää olla väljät. Ja pipo, sekin vielä. Haluan että sitä ei tarvitse pingottaa päähän mutta ei saa valua silmille ja lentää tuulen mukana. Eli juu, parasta olisi kysyä ja ei ole helppoa edes vaikka osaa. 

Vanhin lapsenlapseni (20 v), pyytää villasukkia,  sanoi, että tee niin paljon kuin jaksat.

Voi toivottavasti joku tekisi minulle villasukat. Erityisesti haluaisin sellaiset oikein pitkällä varrella, mutta se on ehkä jo liikaa vaadittu. Osaisin kyllä tehdä itsekin, mutta ei oikein tahdo olla aikaa... Valitettavasti se täti, joka on tähän saakka pitänyt meidän perheen villasukissa ei enää kykene neulomaan ja mummollakin alkaa olla jo ikää liki 90v, hän kyllä jonkun verran vielä neuloo mutta vähemmän. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta nuo on kivoja lahjoja.

MUTTA. Vain jos ne ovat sopivia.

Ainoat villasukat jotka minulle sopii on yläasteella itse kutomani sukat. Kaikki muiden tekemät villasukat on minulle liian isoja.

Ottakaa siis selvää minkä kokoinen jalka tai käsi lahjan saajalla on.

Mulle taas tehdään liian pieniä, ja en tykkää yhtään että nilkasta kiristää. Lapaset myös pitää olla väljät. Ja pipo, sekin vielä. Haluan että sitä ei tarvitse pingottaa päähän mutta ei saa valua silmille ja lentää tuulen mukana. Eli juu, parasta olisi kysyä ja ei ole helppoa edes vaikka osaa. 

Pipo on kieltämättä siitä haastava neulottava, että sen pitäisi olla hyvin istuva että peittää korvat, pysyy päässä eikä valu silmille. Neuletyötä on vaikea sovittaakaan kesken tekemisen niin, että näkee toimiiko malli todella. 

Jo edesmenneen mummon tekemät villasukat ovat tänä päivänäkin vielä käytössä. Ei ole tähän päivään mennessä tarvinnut ostaa kertaakaan villasukkia. Arvostan suuresti, että mummo jaksoi nähdä vaivaa. Itse olen aivan surkea neulomaan, en ole saanut ikinä paria riviä enempää aikaiseksi.

Miten sekaisin pitää olla, että puhuu "tehdäänkö selväksi" kun kyse on kuitenkin vain omasta mielipiteestä. Jokin suuruusharha ehkä? Vähän kuin luulisit olevasi Napoleon? 

No, oikeasti olet vain tylsä Provo. Pieni, mitätön ja merkityksetön ihminen, jolla ei ole muuta elämää. Ehkä tuollaisella komentelulla koet itsesi mahtipontisemmaksi? 

Äitini neuloi miehelleni lahjaksi islantilaisen neuleen, josta hän tykkää ylikaiken. Lapsilleni neulonut myös näyttäviä puseroita, jotka kaikilla käytössä. Onkin minun paras äiti

Saako äidit antaa itse tekemänsä lahjan? Sanoin nimittäin pojalleni, että minun pitää ostaa bakerboy-lippikseen neppari ja vastaus oli: 'Muistathan, että lempilapsesi päänkoko on 58-59?'

Aivan ihanaa, kun joku on nähnyt niin paljon vaivaa, että on neulonut minulle sukat tai pipon. Ap:n kaltaiset ihmiset ovat pieni, mutta ilmeisen äänekäs, vähemmistö. 

Minä luin ensinnä vain aloittajan jutun ja jäin katsomaan kauhistuneena kutomiani villasukkapareja ja lapasia, itkua melkein väänsin, kun ajattelin, että turhaan olen viikkokausia käsissäni niitä puikoilla väkertänyt. Onneksi luin sitten muunlaisiakin kommentteja. Metsästävät ja kalastavat sukulaismiehet ovat toivoneet kunnollisia saapassukkia, teinitytöt ylipolven kissa- ja kettusukkia, tädit lämpimiä yösukkia, virkaäidit joogasukkia, pikkulapsille tarhasukkia, säärystimiä, vanhainkotiin vaareille tossukoita, myös tein lapasia, rannekkeita ja ampumavanttuita, kaikki on nyt valmiina joululahjoiksi pakattuina. Katsoin 'mummojen kutomien myssyjen' hintaa, aika hurja, jos kaupasta ostaa. Niin että, hyvää joulua toivottaa mummu. 

Kaikkea itsetehtyä kiitos! Itsekin annan joululahjaksi itse tekemääni keramiikkaa. Tietysti pitää tietää, että lahjan vastaanottaja osaa arvostaa itsetehtyä. 

Mitäs mä nyt teen kun 30- vuotias tilasi kahdet sukat?

Pehmeät paketit voi heittää avaamatta roskiin.

Anopilta sain hänen eläessään monesti mm. villasukat lahjaksi jouluna. Harmi ettei kukaan enää neuloa niitä mulle.

Vierailija kirjoitti:

kyllä ja kiitos ei valokuvamukia, seinäkalenteria lapsista

t.täti

Eikä varsinkaan taulua. Siis lapsista. Paitsi, jos sen on signeerannut Hugo Simberg.

T. toinen täti

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

kyllä ja kiitos ei valokuvamukia, seinäkalenteria lapsista

t.täti

Eikä varsinkaan taulua. Siis lapsista. Paitsi, jos sen on signeerannut Hugo Simberg.

T. toinen täti

Minulle kelpaa Helene Schjerfbeckin työtkin, en ole niin kranttu.

Tolloja semmoiset, jotka eivät arvosta oikeaa käsityötä. Ovat itse niin tumpeloita, että eivät osaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

kyllä ja kiitos ei valokuvamukia, seinäkalenteria lapsista

t.täti

Eikä varsinkaan taulua. Siis lapsista. Paitsi, jos sen on signeerannut Hugo Simberg.

T. toinen täti

En sanoisi mitään ifolor-kuvakuraa itsetehdyiksi lahjoiksi. Villasukat ynnä muut on oikein tervetulleita, mutta nuo "kuvalahjat" pikselöityneillä, venytetyillä, huonolaatuisilla ja rumilla kuvilla on hirveitä.

Vierailija kirjoitti:

Mitähän aktuaalista vitttua nyt taas? Sitäkö pitäisi joillakin kaupan teollisilla rimpuloilla pärjätä pilkillä, lumitöissä ym?? Kissojen ja koirien kanssa saa muuten kunnollisia villasukkia etsiä, eikä silti tahdo löytyä mistään. Ihan vain tiedoksesi lapsikulta.

M42

Hyväntekeväisyysmyyjäisissä on lähes sina. Mutta varaudu hintaviin.