Sukupuoltaan korjannut Paju muutti mielensä 10 vuotta myöhemmin - nyt hän kertoo transyhteisön tabusta
Paju katsoo itseään eteisen peilistä. Hänen pitäisi lähteä terveysasemalle ottamaan seuraava testosteronipiikki. Toimenpide on alkanut ahdistaa enemmän ja enemmän. Kasvoja peittää parta, hiukset ovat harvenneet ja keskivartalo on pyöristynyt. Paju katsoo ja miettii: Onko tuossa todellakin minä?
Tuosta hetkestä peilin edessä on nyt neljä vuotta. Se oli käännekohta Pajun elämässä: tuolloin hän päätti keskeyttää transition eli sukupuolenkorjaushoidot naisesta mieheksi.
Paju sai transmiehen diagnoosin 18-vuotiaana. Hän eli vajaat kymmenen vuotta miehenä. Hänelle ehdittiin tehdä useita leikkauksia.
Miten sinä voit nyt?
Kysymys saa Pajun itkemään.
- Joka ikinen päivä keho muistuttaa siitä, mitä olen tehnyt sille. Minun ei olisi koskaan tarvinnut käydä näissä hoidoissa, koska minussa ei ollut kehollisesti koskaan mitään vikaa, Paju sanoo.
Paju ei esiinny jutussa omalla nimellään asian arkaluontoisuuden vuoksi, mutta hänen henkilöllisyytensä on toimituksen tiedossa. MTV Uutiset on nähnyt psykologien ja lääkärien lausuntoja Pajun tilanteesta useilta vuosilta.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/shh-tama-on-tabu-tasta-ei-saa-puhua…
Kommentit (504)
Vierailija kirjoitti:
Terve, lapseton henkilö ei saa Suomessa sterilisaatiota ennen 30 vuoden ikää, koska eihän sitä voi olla varma, jos vaikka mieli muuttuu 31-vuotiaana.
Alaikäisenä sen sijaan saa päättää, että minäpä olen nyt toista sukupuolta, ja tuhoan lisääntymiselimeni, ja se on sitten ihan fine.
Eikä saa muuten sairaskaan, vaikka olisi kroonikko ja tarvisi loppuelämänsä lääkettä joka tuhoaa sikiön.
Vierailija kirjoitti:
Sellaiset salaliittoteorioinnit tulilla tänään :D Tutkimuksethan pikemminkin todistavat, että blokkerit ja genitaalikirurgia eivät kohenna mielenterveyttä ja elämänlaatua, vaan pikemminkin päinvastoin.
Tyytyväisyyskyselyt eivät ole tieteellisesti päteviä hoitopäätöksen perusteita. Ihminen voi olla tyytyväinen toimenpiteeseen, vaikka olisi miten vaikeita komplikaatioita, eikä lopputulos vastaisi toivottua. Ihan tunnettu psykologinen ilmiö. Vaadittaisiin paljon tasokkaampaa ja toisenlaista tutkimusta, että transhoitojen tehosta olisi jotain näyttöä. Lisäksi nuo tulokset pohjaavat vanhaan potilasmateriaaliin, jolloin seula oli tiukempi ja potilasmateriaali vanhempaa.
Blokkerit nimenomaan ovat vaarallisia ja niitä ei missään nimessä pitäisi antaa lapselle. Puberteetti on äärimmäisen tärkeä osa kasvua niin fyysisesti kuin psyykkisestikin, blokkerit nimenomaan estää sen joten kehitystä ei tapahdu ja sitä ei voi käynnistää uudestaan, vaikka toisin väitetään.
Ongelma tässäKIN asiassa on se, että sukupuolidysforiasta tosiasiallisesti kärsivälle "väärän" murrosiän läpikäyminen on erittäin traumaattista. Seulan on oltava riittävän hyvä, eikä hoitoihin pidä ryhtyä liian kevyellä kädellä, mutta samalla pitää muistaa se, että mitä tiukempi seula on, sitä enemmän aiheutetaan kärsimystä niille, jotka aidosti hyötyvät hoidosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.hsph.harvard.edu/news/hsph-in-the-news/mental-health-benefi…
Gender-affirming surgeries were associated with a 42% reduction in psychological distress and a 44% reduction in suicidal ideation when compared with transgender and gender-diverse people who had not had gender-affirming surgery but wanted it, according to the findings.
Kannattaa perehtyä tieteellisen tiedon kumuloitumiseen ja tieteellisesti pätevän tutkimuksen kriteereihin.
Millä perusteella kyseinen tutkimus on tieteellisesti epäpätevä?
Vierailija kirjoitti:
https://www.hsph.harvard.edu/news/hsph-in-the-news/mental-health-benefi…
Gender-affirming surgeries were associated with a 42% reduction in psychological distress and a 44% reduction in suicidal ideation when compared with transgender and gender-diverse people who had not had gender-affirming surgery but wanted it, according to the findings.
Sun täytyisi avata meille, että mitä ja ketä on tutkittu, millaisilla menetelmillä ja millä metodilla. Otoskoko? Kontrolliryhmät? Toistettavuus?
Ongelma tässäKIN asiassa on se, että sukupuolidysforiasta tosiasiallisesti kärsivälle "väärän" murrosiän läpikäyminen on erittäin traumaattista. Seulan on oltava riittävän hyvä, eikä hoitoihin pidä ryhtyä liian kevyellä kädellä, mutta samalla pitää muistaa se, että mitä tiukempi seula on, sitä enemmän aiheutetaan kärsimystä niille, jotka aidosti hyötyvät hoidosta.
Eli onko sinusta ok, että se kasvava lapsi/nuori kastroituu blokkereiden käytöstä? Sitähän nuo ultimaattisesti tekee pitkällä käytöllä, kokonaan menettävät seksuaalisen toiminnan. Ei haluja, keho ei ole kehittynyt edes tarpeeksi esim. mahdollisia leikkauksia ajatellen yms.
"...sukupuolidysforiasta tosiasiallisesti kärsivälle "väärän" murrosiän läpikäyminen on erittäin traumaattista. Seulan on oltava riittävän hyvä, eikä hoitoihin pidä ryhtyä liian kevyellä kädellä, mutta samalla pitää muistaa se, että mitä tiukempi seula on, sitä enemmän aiheutetaan kärsimystä niille, jotka aidosti hyötyvät hoidosta."
Sukupuoliristiriidan syiden ja pitkäaikaisuuden ennakoiminen on äärimmäisen vaikeaa. Lapsi/nuori voi kokea sukupuoliristiriitaa todella monesta transiuteen liittymättömästä syystä. Kukaan eettisesti toimiva lääkäri ei halua ottaa vastuuta virheellisestä diagnoosista ja transiutuksen aiheuttamista terveysongelmista steriliteetistä alkaen. Lisäksi puberteetin läpikäyminen on erittäin tärkeä fyysinen ja psyykkinen kehitysvaihe ihmiselle. Lapsena transiutetulle ei kehity aikuisen seksuaalisuutta eikä hän saa omia biologisia lapsia. Onkin jännä, että aikuistransit rääkyvät itsevalituista hoidoista pakkosterilaatiota, mutta lapsia ollaan kastroimassa into piukassa. Transiutuspäätös tulee tehdä vasta aikuisena aikuisen harkinnalla. Lapsi ei voi antaa suostumusta transiutukseen.
Vierailija kirjoitti:
Ongelma tässäKIN asiassa on se, että sukupuolidysforiasta tosiasiallisesti kärsivälle "väärän" murrosiän läpikäyminen on erittäin traumaattista. Seulan on oltava riittävän hyvä, eikä hoitoihin pidä ryhtyä liian kevyellä kädellä, mutta samalla pitää muistaa se, että mitä tiukempi seula on, sitä enemmän aiheutetaan kärsimystä niille, jotka aidosti hyötyvät hoidosta.
Eli onko sinusta ok, että se kasvava lapsi/nuori kastroituu blokkereiden käytöstä? Sitähän nuo ultimaattisesti tekee pitkällä käytöllä, kokonaan menettävät seksuaalisen toiminnan. Ei haluja, keho ei ole kehittynyt edes tarpeeksi esim. mahdollisia leikkauksia ajatellen yms.
Minusta on ok, että tällaiset asiat ratkaistaan tieteellinen näyttö edellä sen sijaan, että ratkaisu nojaa maallikoiden kauhisteluun. Moraalipaniikki on suunnilleen huonoin saatavilla oleva metodi minkäänlaisten päätösten tekemiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma tässäKIN asiassa on se, että sukupuolidysforiasta tosiasiallisesti kärsivälle "väärän" murrosiän läpikäyminen on erittäin traumaattista. Seulan on oltava riittävän hyvä, eikä hoitoihin pidä ryhtyä liian kevyellä kädellä, mutta samalla pitää muistaa se, että mitä tiukempi seula on, sitä enemmän aiheutetaan kärsimystä niille, jotka aidosti hyötyvät hoidosta.
Eli onko sinusta ok, että se kasvava lapsi/nuori kastroituu blokkereiden käytöstä? Sitähän nuo ultimaattisesti tekee pitkällä käytöllä, kokonaan menettävät seksuaalisen toiminnan. Ei haluja, keho ei ole kehittynyt edes tarpeeksi esim. mahdollisia leikkauksia ajatellen yms.
Minusta on ok, että tällaiset asiat ratkaistaan tieteellinen näyttö edellä sen sijaan, että ratkaisu nojaa maallikoiden kauhisteluun. Moraalipaniikki on suunnilleen hu
Moraalipaniikki? Onko se moraalipaniikkia kun lukemattomat detransitioituneet henkilöt juurikin sanoo sitä että heillä ei ole minkäänlaista sukupuolista toimintaa mikä olisi nimenomaan ollut myös iso osa sitä omaa identiteettiä. Seksuaalisuus on tärkeää, se on myös iso osa terveyttä ja jos on kemiallisesti kastroitu, niin... se ihminen on viallinen. Ikuisesti.
Vierailija kirjoitti:
Ongelma tässäKIN asiassa on se, että sukupuolidysforiasta tosiasiallisesti kärsivälle "väärän" murrosiän läpikäyminen on erittäin traumaattista. Seulan on oltava riittävän hyvä, eikä hoitoihin pidä ryhtyä liian kevyellä kädellä, mutta samalla pitää muistaa se, että mitä tiukempi seula on, sitä enemmän aiheutetaan kärsimystä niille, jotka aidosti hyötyvät hoidosta.
Eli onko sinusta ok, että se kasvava lapsi/nuori kastroituu blokkereiden käytöstä? Sitähän nuo ultimaattisesti tekee pitkällä käytöllä, kokonaan menettävät seksuaalisen toiminnan. Ei haluja, keho ei ole kehittynyt edes tarpeeksi esim. mahdollisia leikkauksia ajatellen yms.
Translapsi on aikuistransin fantasia. Aikuistransit ovat tehneet valintansa aikuisen harkinnalla. Heillä monilla on parisuhteet, seksielämä ja lapsetkin tehtynä. Lapsen transiuttamisen ainoa motiivi on läpimenevämpi ulkonäkö. Käytännössä lapsesta halutaan tehdä heteromiehen silmää viehättävä seksinukke. Näyttäisi kuitenkin, että lapsena transiuttaminenkaan ei takaa mitään. Miehiset piirteet puskevat esiin niin Jazz Jenningsillä, Kim Petrasilla kuin Nikkie Tutorialilla huolimatta nuorena transiutuksesta. Sama miehistyminen tapahtuu useimmille nuorille transnaisille ns. twink deathin myötä, eli kun nuori mies äijistyy androgyynisestä keijukaisesta kolmen kympin tienoilla, esim. Blaire White.
Sukupuolia on kaksi. Se fakta ei muutu miksikään vaikka reunahihhulit kuinka huutaisivat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samettiorkidea?
Korostaa vahvasti olevansa (lesbo)nainen.
Ei korosta, vaan korostaa olevansa trans.
Vierailija kirjoitti:
"...sukupuolidysforiasta tosiasiallisesti kärsivälle "väärän" murrosiän läpikäyminen on erittäin traumaattista. Seulan on oltava riittävän hyvä, eikä hoitoihin pidä ryhtyä liian kevyellä kädellä, mutta samalla pitää muistaa se, että mitä tiukempi seula on, sitä enemmän aiheutetaan kärsimystä niille, jotka aidosti hyötyvät hoidosta."
Sukupuoliristiriidan syiden ja pitkäaikaisuuden ennakoiminen on äärimmäisen vaikeaa. Lapsi/nuori voi kokea sukupuoliristiriitaa todella monesta transiuteen liittymättömästä syystä. Kukaan eettisesti toimiva lääkäri ei halua ottaa vastuuta virheellisestä diagnoosista ja transiutuksen aiheuttamista terveysongelmista steriliteetistä alkaen. Lisäksi puberteetin läpikäyminen on erittäin tärkeä fyysinen ja psyykkinen kehitysvaihe ihmiselle. Lapsena transiutetulle ei kehity aikuisen seksuaalisuutta eikä hän saa omia biologisia lapsia. Onkin jännä, että aikuistransit rääkyvät itsevalituista hoidoista pakkosterilaatiota, mutta lapsia ollaan kastroimassa into piukassa. Transiutuspäätös tulee tehdä vasta aikuisena aikuisen harkinnalla. Lapsi ei voi antaa suostumusta transiutukseen.
Lapsi ei voi antaa suostumustaan useimpiin lääketieteellisiin hoitoihin leukemiahoidoista alkaen. Jos käytät tuota argumenttia transitiohoitoja vastaan, joudut rationaalisuuden puitteissa käyttämään sitä kaikkia muitakin hoitoja vastaan. Hyväksyttyjä hoitomuotoja voidaan huoltajan ja lääkärin yhteisellä päätöksellä käyttää - tai olla käyttämättä.
Suhtaudun myös epäillen yleispätevään lausuntoosi, että ""transiutetulle" ei kehity aikuisen seksuaalisuutta" - voitko tarjota lähteen väitteen tueksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma tässäKIN asiassa on se, että sukupuolidysforiasta tosiasiallisesti kärsivälle "väärän" murrosiän läpikäyminen on erittäin traumaattista. Seulan on oltava riittävän hyvä, eikä hoitoihin pidä ryhtyä liian kevyellä kädellä, mutta samalla pitää muistaa se, että mitä tiukempi seula on, sitä enemmän aiheutetaan kärsimystä niille, jotka aidosti hyötyvät hoidosta.
Eli onko sinusta ok, että se kasvava lapsi/nuori kastroituu blokkereiden käytöstä? Sitähän nuo ultimaattisesti tekee pitkällä käytöllä, kokonaan menettävät seksuaalisen toiminnan. Ei haluja, keho ei ole kehittynyt edes tarpeeksi esim. mahdollisia leikkauksia ajatellen yms.
Minusta on ok, että tällaiset asiat ratkaistaan tieteellinen näyttö edellä sen sijaan, että ratkaisu nojaa maallikoiden kauhisteluun. Moraalipaniikki on suunnilleen hu
Kerropa meille ne luotettavat diagnostiset kriteerit, joilla todetaan lapsella/nuorella pysyvä transius, jota kannattaa lähteä vahvistamaan sosiaalisella transitiolla ja lääketieteellisillä toimilla? Mikä määrä virhediagnooseja on hyväksyttävissä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma tässäKIN asiassa on se, että sukupuolidysforiasta tosiasiallisesti kärsivälle "väärän" murrosiän läpikäyminen on erittäin traumaattista. Seulan on oltava riittävän hyvä, eikä hoitoihin pidä ryhtyä liian kevyellä kädellä, mutta samalla pitää muistaa se, että mitä tiukempi seula on, sitä enemmän aiheutetaan kärsimystä niille, jotka aidosti hyötyvät hoidosta.
Eli onko sinusta ok, että se kasvava lapsi/nuori kastroituu blokkereiden käytöstä? Sitähän nuo ultimaattisesti tekee pitkällä käytöllä, kokonaan menettävät seksuaalisen toiminnan. Ei haluja, keho ei ole kehittynyt edes tarpeeksi esim. mahdollisia leikkauksia ajatellen yms.
Minusta on ok, että tällaiset asiat ratkaistaan tieteellinen näyttö edellä sen sijaan, että ratkaisu nojaa maalliko
Moraalipaniikki? Onko se moraalipaniikkia kun lukemattomat detransitioituneet henkilöt juurikin sanoo sitä että heillä ei ole minkäänlaista sukupuolista toimintaa mikä olisi nimenomaan ollut myös iso osa sitä omaa identiteettiä. Seksuaalisuus on tärkeää, se on myös iso osa terveyttä ja jos on kemiallisesti kastroitu, niin... se ihminen on viallinen. Ikuisesti.
Kuvaavaa, että tartut moraalipaniikkiin etkä siihen, että asiat tehtäisiin tieteellinen näyttö edellä.
Anekdootin monikko ei ole data.
Minulla on taustalla voimakasta ja pitkäkestoista lapsuuden traumatisoitumista. Teini-iässä inhosin kehoani joka oli objektiivisesti ihan normaali, mutta minulle liikaa. Koin, että kehoni ei ole minun, eikä se edusta sitä mitä olen sisimmältäni. En kokenut olevani nainen ja näännytin itseäni. Jos joku olisi tuossa kohtaa alkanut promoamaan sitä että olisin trans ja kaikki ongelmani ratkeaisivat transitiolla, olisin saattanut hyvinkin aivopeseytyä pitämään sitä totena. Sinä aikana vaan ei onneksi ollut tällaista vouhotusta ja voin nykyään ihan hyvin biologisessa sukupuolessani ja kehossani. Uskon että joillekin harvoille transitio on oikea ratkaisu, mutta nykymeno alkaa mennä ihan hulluksi. Se, että käy jossain tutkimuksissa pari vuotta ei tarkoita sitä, että olet aktiivisesti jonkun ammattilaisen kanssa pohtimassa asiaa koko tämän ajan. Saat kaltaisiltasi keinoja siihen että osaat vastata kysymyksiin oikein. Ei se ole mikään ultimate ristikuulustelu jonka ns. oikeat trans.-henkilöt läpäisevät. Minä olen ollut intensiivisessä avosairaala-hoidossa pari vuotta, eikä kukaan koko sinä aikana tajunnut että minulla on adhd. Kaikenlaista muuta tyrkytettiin kyllä ja käytettiin rahaa asioihin, jotka eivät auttaneet pätkääkään.
Sukupuolen vaihtanut tosin nämä on näitä harhoja ei sukupuoli vaihdu ulkonäköä muokkaamalla. Vaan puhutellaan biologisen sukupuolen mukaan. Kuten itse teen.
"Lapsi ei voi antaa suostumustaan useimpiin lääketieteellisiin hoitoihin leukemiahoidoista alkaen. Jos käytät tuota argumenttia transitiohoitoja vastaan, joudut rationaalisuuden puitteissa käyttämään sitä kaikkia muitakin hoitoja vastaan. Hyväksyttyjä hoitomuotoja voidaan huoltajan ja lääkärin yhteisellä päätöksellä käyttää - tai olla käyttämättä.
Suhtaudun myös epäillen yleispätevään lausuntoosi, että ""transiutetulle" ei kehity aikuisen seksuaalisuutta" - voitko tarjota lähteen väitteen tueksi?"
Muihin peruuttamattomiin ja kehoon kajoaviin lääketieteellisiin hoitoihin on pätevään tutkimustietoon pohjautuvat kriteerit. Syöpähoitoja ei anneta päänsisäisten fiilisten pohjalta. Aikuisten ja lasten transhoidot, etenkin kirurgia, ovat kokeellisia. Valmistajan käyttöaihe blokkereille ei ole murrosiän lopettaminen kokonaan.
Jos ihmisen fyysinen ja psyykkinen puberteetti estetään, niin eihän silloin seksuaalisuuskaan kehity. Ei tule hormonitoimintaa, eivätkä genitaalit ja hedelmällisyys kehity. Siinähän epäilet. Vai miten sinä ajattelit ihmisen seksuaalisuuden kehittyvän ilman puberteettia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma tässäKIN asiassa on se, että sukupuolidysforiasta tosiasiallisesti kärsivälle "väärän" murrosiän läpikäyminen on erittäin traumaattista. Seulan on oltava riittävän hyvä, eikä hoitoihin pidä ryhtyä liian kevyellä kädellä, mutta samalla pitää muistaa se, että mitä tiukempi seula on, sitä enemmän aiheutetaan kärsimystä niille, jotka aidosti hyötyvät hoidosta.
Eli onko sinusta ok, että se kasvava lapsi/nuori kastroituu blokkereiden käytöstä? Sitähän nuo ultimaattisesti tekee pitkällä käytöllä, kokonaan menettävät seksuaalisen toiminnan. Ei haluja, keho ei ole kehittynyt edes tarpeeksi esim. mahdollisia leikkauksia ajatellen yms.
Minusta on ok, että tällaiset asiat ratkaistaan tieteellinen näyttö edellä sen sijaan, että ratkaisu nojaa maalliko
Kerropa meille ne luotettavat diagnostiset kriteerit, joilla todetaan lapsella/nuorella pysyvä transius, jota kannattaa lähteä vahvistamaan sosiaalisella transitiolla ja lääketieteellisillä toimilla? Mikä määrä virhediagnooseja on hyväksyttävissä?
En tiedä, en ole asiantuntija. Koko pointtini on ollut se, että
1) nämäkään asiat eivät ole mustavalkoisia
2) tieteellisen näytön seuraaminen on oleellisinta
Yleisesti ottaen voidaan tietenkin todeta, että sosiaalisen transition (jonka on oltava potilaslähtöistä, eikä ketään pidä painostaa siihen ryhtymään eikä siitä luopumaan) on syytä voida tapahtua matalalla kynnyksellä. Tai ehkä pikemminkin niin, että sosiaalisen transition kieltämisen pitää olla erittäin korkean kynnyksen takana. Mitä kajoavampiin hoitoihin mennään, sitä korkeampi on kynnyksen syytä olla.
Vastakysymys sinulle: onko sinulle ok, että sopivista hoitomuodoista päätetään puhtaasti tieteelliseen näyttöön nojaten? Jos ei, niin minkä muiden lääketieteellisten hoitojen antamista rajaisit moraaliperiaatteisiin nojaten ja tieteellisestä näytöstä riippumatta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sellaiset salaliittoteorioinnit tulilla tänään :D Tutkimuksethan pikemminkin todistavat, että blokkerit ja genitaalikirurgia eivät kohenna mielenterveyttä ja elämänlaatua, vaan pikemminkin päinvastoin.
Tyytyväisyyskyselyt eivät ole tieteellisesti päteviä hoitopäätöksen perusteita. Ihminen voi olla tyytyväinen toimenpiteeseen, vaikka olisi miten vaikeita komplikaatioita, eikä lopputulos vastaisi toivottua. Ihan tunnettu psykologinen ilmiö. Vaadittaisiin paljon tasokkaampaa ja toisenlaista tutkimusta, että transhoitojen tehosta olisi jotain näyttöä. Lisäksi nuo tulokset pohjaavat vanhaan potilasmateriaaliin, jolloin seula oli tiukempi ja potilasmateriaali vanhempaa.
Blokkerit nimenomaan ovat vaarallisia ja niitä ei missään nimessä pitäisi antaa lapselle. Puberteetti on äärimmäisen tärkeä osa kasvua niin fyysisesti kuin psyykkisestikin,
Miten nämä ihmiset ovat traumoineen selvinneet elämästä aikoina, kun näitä hoitoja ei vaan ollut olemassa?
Kannattaa perehtyä tieteellisen tiedon kumuloitumiseen ja tieteellisesti pätevän tutkimuksen kriteereihin.