Sukupuoltaan korjannut Paju muutti mielensä 10 vuotta myöhemmin - nyt hän kertoo transyhteisön tabusta

Vierailija kirjoitti:

Suojaiän pitäisi koskea myös transpropagandaa. On täysin vastuutonta antaa ideoita kasvaville lapsille jotka kamppailevat muuttuvan kehon kanssa.

Mahdotonta toteuttaa, jos niitä ei sitten lukitse kotiin, pidä kotiopetuksessa ja ilmans sosiaalista mediaa

N O s t a n

Aina on ihmisiä, jotka katuvat jotain lääketieteellistä toimenpidettä. Oli kyse ihan mistä tahansa hoidosta. Ei voi olla tilannetta, jossa joka ikinen hoidon läpikäynyt tai aloittanut olisi tyytyväinen valintaansa. Se ei tarkoita sitä että hoidot pitäisi lakkauttaa kaikilta. Ei tässä mitään ihmeellistä ole.

ja muistakaa, kaikki eheytyshoidot esimerkiksi homosta heteroksi ovat tässä Suomen yhteiskunnassa rikollista toimintaa, mutta hetero saa kyllä muuttua homoksi, se ei ole ongelma

Vierailija kirjoitti:

Aina on ihmisiä, jotka katuvat jotain lääketieteellistä toimenpidettä. Oli kyse ihan mistä tahansa hoidosta. Ei voi olla tilannetta, jossa joka ikinen hoidon läpikäynyt tai aloittanut olisi tyytyväinen valintaansa. Se ei tarkoita sitä että hoidot pitäisi lakkauttaa kaikilta. Ei tässä mitään ihmeellistä ole.

Yleensä hoidontarpeenarviointi on helpompaa ja onnistuneempaa, kuin tämän asian suhteen. Ja yleensä on joku konkreettinen vika, jota lääketieteellisillä toimenpiteillä lähdetään korjaamaan. Eli sen verran ihmeellisyyttä tässä on, vaikka kokonaan lopettamista en puollakaan.

Vierailija kirjoitti:

Monia varmaan ahdistaa sukupuolistereotypiat, oletukset ja odotukset, ja kun niihin ei samaistu niin tulkitsee olevansa trans tai muunsukupuolinen. 

Itse siis mietin joskus et olenko nainen vai muunsukupuolinen ja omalla kohdallani tulin tulokseen että olen nainen vaikka en stereotyyppinen. 

Hassua, että jotkut vetävät yhtäläisyysmerkit stereotypioiden ja naiseuden välille. Naisia on kaikenlaisia, heitä yhdistää vain biologia. Transideologia on siinä mielessä vahingollista, että se perustuu stereotypioille ja vahvistaa niitä. Minusta pitäisi päin vastoin pyrkiä niistää irti ja antaa kaikkien olla juuri sellaisia kuin ovat. 

Vierailija kirjoitti:

Ja tuokin kaikki sekoilu vielä verovaroista kustannetaan. Voi luoja, anna mun kaikki kestää....

Jos tarkoitat Pajun nykyisiä hormonihoitoja, mielestäni yhteiskunnalla on selvä velvollisuus siihen. Vaikka Paju valehteli lääkäreille päästäkseen transhoitoihin, yhteiskunnan olisi pitänyt huolehtia siitä, ettei ulkoa opetellut vastaukset riitä siihen että terve keho tuhotaan lopullisesti trans"hoidoilla".

Vierailija kirjoitti:

Suojaiän pitäisi koskea myös transpropagandaa. On täysin vastuutonta antaa ideoita kasvaville lapsille jotka kamppailevat muuttuvan kehon kanssa.

Niinhän sen pitäisi, mutta vaikeaa on estää lopulta vaikka teinejä imemästä netistä vaikutteita eivätkä he välttämättä niistä kerro. Inhottavaa transpropagandassa on sekin että se nimenomaan ruokkii lasten ja aikuisten/vanhempien välistä epäluottamusta. Jenkeissä lapsia otettu jopa pois vanhemmiltaan kun eivät ole suostuneet aivopestyn alaikäisen lapsensa vaatimuksiin transhoidoista!  Eli tuolla häärää todella pelottava ajattelu taustalla. Keskeistä juuri saada lapset/nuoret houkuteltua mukaan genderismin lumoukseen ja sitä kautta gender/muuhun aktivismiin mukaan ja nimen omaan vanhempia sukupolvia vastaan. Tälle perustuu koko kulttuurivallankumouksen idea: se tarvitsee suuret joukot taakseen toteutuakseen. Ja ne suuret joukot ollaan juuri nyt värväämässä mm genderideologian kautta yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista lupailemalla. Tähän kuuluu olennaisesti nykyisen yhteiskunnan ja sen ilmiöiden täydellinen mitätöinti ja mustamaalaus mm ydinperhe saatava näyttämään helvetilliseltä vankilalta ja riistorakennelmalta.

Siis hullujahan nämä ovat kun asiaa hiemankin vaivautuu ajattelemaan. Vaarallisia sellaisia jos pääsevät kunnolla vauhtiin ja joukkoontuvat huolella pakottamalla muut ehtoisinsa ja mielivaltaisiin sääntöihinsä.

Vierailija kirjoitti:

Aina on ihmisiä, jotka katuvat jotain lääketieteellistä toimenpidettä. Oli kyse ihan mistä tahansa hoidosta. Ei voi olla tilannetta, jossa joka ikinen hoidon läpikäynyt tai aloittanut olisi tyytyväinen valintaansa. Se ei tarkoita sitä että hoidot pitäisi lakkauttaa kaikilta. Ei tässä mitään ihmeellistä ole.

Kehoon kajoavat ja peruuttamattomat transtoimenpiteet eivät ole lääketieteellisesti perusteltuja ja hoitopäätös pohjautuu enemmän tai vähemmän tasapainottoman potilaan tarinaan. Transhoitojen tehosta ei ole tieteellisesti pätevää näyttöä ja transdiagnostiikka muistuttaa lähinnä horoskoopin laatimista. Mitä nuorempi ja moniongelmaisempi potilas on, sitä suurempi katumisriski on.

Vierailija kirjoitti:

ja muistakaa, kaikki eheytyshoidot esimerkiksi homosta heteroksi ovat tässä Suomen yhteiskunnassa rikollista toimintaa, mutta hetero saa kyllä muuttua homoksi, se ei ole ongelma

Entä homoseksuaalisen nuoren eheyttäminen transheteroksi? Homoseksuaalit ovat ylikorostunut ryhmä transhoitoihin hakeutuvien joukossa. Lisäksi lapsuusajan sukupuoliristiriita ennakoi usein aikuisuuden homoseksuaalisuutta. Detransitioitujien joukossa on kaksinkertainen määrä lesbonaisia heteronaisiin nähden. Transvillitys iskee kipeimmin homoseksuaalisiin nuoriin ja autismikirjolaisiin.

Mutku mä haluu-uuun ja vihaan mun menkkoja ja tissejä!!! Kun lukee näitä Transpolien toiminnasta rääkyvien mustamaalaustarinoita, niin ymmärtää miksi niitä jäähyjä ja hylsyjä annetaan. Nämä eivät todellakaan ole valmiita ja hyötyisi transhoidoista:

https://www.picuki.com/profile/transpolitiikka

Vierailija kirjoitti:

Aina on ihmisiä, jotka katuvat jotain lääketieteellistä toimenpidettä. Oli kyse ihan mistä tahansa hoidosta. Ei voi olla tilannetta, jossa joka ikinen hoidon läpikäynyt tai aloittanut olisi tyytyväinen valintaansa. Se ei tarkoita sitä että hoidot pitäisi lakkauttaa kaikilta. Ei tässä mitään ihmeellistä ole.

Julkisessa terveydenhuollossa ei yleensä amputoida terveitä ja toimivia kehonosia ja aiheuteta steriliteettiä ja lukuisia muita terveysongelmia esteettisistä syistä ja vieläpä yhteiskunnan piikkiin.

Pidän itseäni suvaitsevaisena ihmisenä eikä minulla ole mitään transihmisiä vastaan. Silti rajaisin nämä rajuimmat hoidot, kuten hormonit ja leikkaukset, ainoastaan täysi-ikäisille ihmisille, joilla ensidiagnoosista on vähintään 5 vuotta aikaa, esim. 22 vuotta voisi olla hyvä alaikäraja. Ne ovat käytännössä peruuttamattomia. Ikävää toki, että ne, jotka niitä oikeasti tarvitsisivat, kärsivät näiden mt-syistä transpolille hakeutuneiden vuoksi.

Pitää muistaa että näiden trans- tai "trans"-nuorten tukemisessa lääke- ja leikkaushoito on vain yksi osa-alue. Jos joku haluaa vaikka että häntä puhutellaan koulussa lempinimellä niin mielestäni sellainen on ihan ok. Pukeutua saa tietenkin jokainen miten haluaa. Liikuntatunneillekin voidaan varmaan sumplia jotain ratkaisuja. Ei tuollaisista ole mitään oikeaa haittaa näille nuorille tai kenellekään muulle.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että transitiohoidoista saatava elämänlaadullinen hyöty on tutkimusten mukaan kiistaton, ja transitiokirurgian katumusprosentit erittäin pieniä.

Esim. tässä 27 tutkimusta ja 7928 potilasta käsittävässä meta-analyysissa keskimääräinen katumusaste oli 1%, transmiehillä katumusaste oli alle 1% ja transnaisilla 1-2%.

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC8099405/

Vertailun vuoksi tutkimus polven keinonivelkirurgian katumusasteesta, jossa katumusaste oli 18%.

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6961288/

Toki vähän apples and oranges -vertailu, kun ylempi on laaja meta-analyysi ja alempi yksittäinen tutkimus 350 potilaalla, mutta näyttävät hyvin suuntaa.

Ei ole sattumaa, että detransitiota monesti etenkin oikeistomielisessä mediassa käsitellään nimenomaan yksittäistapausten kautta. Jos jutut tehtäisiin datalähtöisesti, ne antaisivat hyvin toisenlaisen kuvan asiasta. Ja jos yksittäistapauksia nostettaisiin esiin siinä suhteessa kuin datan perusteella olisi kohtuullista, jokaista katuvaista tapausta kohtaan nostettaisiin esiin 90+ tyytyväistä tapausta.

On syytä huomata, että tässäkään tapauksessa vika ei ollut terveydenhuollon käytännöissä, vaan ongelman ytimessä oli itse tehty google-diagnoosi ja lääkärille valehtelu. Jos henkilö olisi ollut lääkärin vastaanotolla rehellinen, olisi transitiokirurgia luultavimmin jäänyt tekemättä. Voidaan ehkä ajatella, että lääkärien olisi syytä tiedostaa ongelma paremmin ja niinikään paremmin painottaa sen tärkeyttä, että diagnoosin tekeminen vaatii asiantuntemusta eikä sitä voi tehdä itse. Ongelmien taustalla voi olla muukin syy kuin sukupuolidysforia, ja sellaisessa tapauksessa transitiokirurgia on yksiselitteisesti väärä ja vahingollinen hoitokeino.

Samalla pitäisi itse kunkin täällä mölyävän tiedostaa se, että mitä hankalammaksi ja pitkäkestoisemmaksi prosessi tehdään, sitä enemmän aiheutetaan tarpeetonta kärsimystä niille, jotka oikeasti kärsivät sukupuolidysforiasta, joilla kirurgian tuottama elämänlaadun paraneminen on todellista ja pysyvää ja katumus olematonta - joita kuitenkin on tilastodatan perusteella valtavan ylivoimainen enemmistö kirurgian läpikäyvistä.

Vierailija kirjoitti:

Pidän itseäni suvaitsevaisena ihmisenä eikä minulla ole mitään transihmisiä vastaan. Silti rajaisin nämä rajuimmat hoidot, kuten hormonit ja leikkaukset, ainoastaan täysi-ikäisille ihmisille, joilla ensidiagnoosista on vähintään 5 vuotta aikaa, esim. 22 vuotta voisi olla hyvä alaikäraja. Ne ovat käytännössä peruuttamattomia. Ikävää toki, että ne, jotka niitä oikeasti tarvitsisivat, kärsivät näiden mt-syistä transpolille hakeutuneiden vuoksi.

Pitää muistaa että näiden trans- tai "trans"-nuorten tukemisessa lääke- ja leikkaushoito on vain yksi osa-alue. Jos joku haluaa vaikka että häntä puhutellaan koulussa lempinimellä niin mielestäni sellainen on ihan ok. Pukeutua saa tietenkin jokainen miten haluaa. Liikuntatunneillekin voidaan varmaan sumplia jotain ratkaisuja. Ei tuollaisista ole mitään oikeaa haittaa näille nuorille tai kenellekään muulle.

Valitettavasti muu yhteiskunta heittää volttia parin sukupuoliongelmaisen käskystä. Meille runnottiin uusi translaki, jonka perusteella myös ei-transit voivat vaihtaa muuta yhteiskuntaa velvoittavan juridisen sukupuolitiedon. Pervomies ja opportunisti voi hommata naisen paperit kuukauden odotusajalla. Miehet voivat mennä naisten ja tyttöjen intiimitiloihin ilman transdiagnoosia ja aiettakaan transhoitoihin. Kaikesta halutaan unisexiä. Itsemäärittely muutti yhteiskunnallisen sukupuolikäsityksen identiteettipohjaiseksi ja aiheuttaa kaikenlaista harmia. Biologisia tosiasioita pidetään vihapuheena, miehet synnyttävät ja tarvitsevat tamponeja. Lapsille opetetaan pimpillisistä pojista ja aikuisiksi naisiksi kasvavista pojista. Kaikenlaista on jo viety läpi ja lisää halutaan, kuten väärillä leluilla leikkivien lasten blokkerihoitojen vapauttamista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No näitähän tulee lisää tulevina vuosina.

Ikävä kyllä suuntaus tulee olemaan tämä, kun nykyään ei esim paneuduta tarpeeksi psyykkiseen puoleen kun aletaan miettimään transjuttuja ylipäätään. Hoidot myydään hyvänä hoitokeinona masennuksesta lähtien jos asiakkaalla vähääkään vilahtaa sana trans tai vastakkainen sukupuoli puheissa. Niin surullista, näiden detransitioon päätyvien henkilöiden ääni on äärimmäisen tärkeä.

Ongelma on siinä, että transkokemusta ei saa leimata mielenterveysongelmaksi, vaikka jokainen tietää järjellä, että siellä on usein sitä takana. Nämä järjestöt ovat lobanneet ajattelun ja huutaneet totuudeksi sen, että mielenterveyden kartoituskin on jo loukkaus "kokemusta" kohtaan. Ja sitten ääliöt alkaa napsia ja

Tulee nykyään tunne että vaikka mt-ongelmien kasvusta ollaan huolestuneita (huolipuhe) niin kaikenlainen syvempi (arvo) keskustelu puuttuu. Nähtävästi pelätään loukkaamasta tiettyjä tahoja jotka ovat sokeita uskossaan tiettyjen muutosten läpiajamisen välttämättömyyteen. Selitetään pahoinvointiakin sitten sille itselle sopivimmalla tavalla.

Mielikuvitusmaailmoja ei ole aiemmin tarjoiltu hyvän elämän perustaksi. Kristinuskon perusta ei rakennut hötölle vaikka tätäkin maalailua paljon näkee. 

Ja järki, jota aiemmin olemme kovasti arvostaneet. Milloin "fiilis" syrjäytti järjen ja mikä taho sen päätti? Missään ei vaivata päätä tälläisillä vaan sanotaan vain että vasta nyt saamme olla sitä mitä olemme. Järjiltäänoloko on ihmisen perusasetus ja -oikeus? Jos näin koko mt-luokittelun voi lopettaa tarpeettomana ja normittavana.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa kuitenkin muistaa, että transitiohoidoista saatava elämänlaadullinen hyöty on tutkimusten mukaan kiistaton, ja transitiokirurgian katumusprosentit erittäin pieniä.

Esim. tässä 27 tutkimusta ja 7928 potilasta käsittävässä meta-analyysissa keskimääräinen katumusaste oli 1%, transmiehillä katumusaste oli alle 1% ja transnaisilla 1-2%.

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC8099405/

Vertailun vuoksi tutkimus polven keinonivelkirurgian katumusasteesta, jossa katumusaste oli 18%.

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6961288/

Toki vähän apples and oranges -vertailu, kun ylempi on laaja meta-analyysi ja alempi yksittäinen tutkimus 350 potilaalla, mutta näyttävät hyvin suuntaa.

Ei ole sattumaa, että detransitiota monesti etenkin oikeistomielisessä mediassa käsitellään nimenomaan yksittäistapausten kautta. Jos jutut tehtäisiin datalähtöisesti, ne antaisivat hyvin toisenlaisen kuv

Sellaiset salaliittoteorioinnit tulilla tänään :D Tutkimuksethan pikemminkin todistavat, että blokkerit ja genitaalikirurgia eivät kohenna mielenterveyttä ja elämänlaatua, vaan pikemminkin päinvastoin.

Tyytyväisyyskyselyt eivät ole tieteellisesti päteviä hoitopäätöksen perusteita. Ihminen voi olla tyytyväinen toimenpiteeseen, vaikka olisi miten vaikeita komplikaatioita, eikä lopputulos vastaisi toivottua. Ihan tunnettu psykologinen ilmiö. Vaadittaisiin paljon tasokkaampaa ja toisenlaista tutkimusta, että transhoitojen tehosta olisi jotain näyttöä. Lisäksi nuo tulokset pohjaavat vanhaan potilasmateriaaliin, jolloin seula oli tiukempi ja potilasmateriaali vanhempaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa kuitenkin muistaa, että transitiohoidoista saatava elämänlaadullinen hyöty on tutkimusten mukaan kiistaton, ja transitiokirurgian katumusprosentit erittäin pieniä.

Esim. tässä 27 tutkimusta ja 7928 potilasta käsittävässä meta-analyysissa keskimääräinen katumusaste oli 1%, transmiehillä katumusaste oli alle 1% ja transnaisilla 1-2%.

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC8099405/

Vertailun vuoksi tutkimus polven keinonivelkirurgian katumusasteesta, jossa katumusaste oli 18%.

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6961288/

Toki vähän apples and oranges -vertailu, kun ylempi on laaja meta-analyysi ja alempi yksittäinen tutkimus 350 potilaalla, mutta näyttävät hyvin suuntaa.

Ei ole sattumaa, että detransitiota monesti etenkin oikeistomielisessä mediassa käsitellään nimenomaan yksittäistapausten kautta. Jos jutut tehtäisiin dat

Tutkimuksethan pikemminkin todistavat, että blokkerit ja genitaalikirurgia eivät kohenna mielenterveyttä ja elämänlaatua, vaan pikemminkin päinvastoin.

Linkkiä näihin tutkimuksiin?

Jätin pois uskomattoman potaskan siitä, että tyytyväisyysaste ei kerro tyytyväisyydestä.

Sellaiset salaliittoteorioinnit tulilla tänään :D Tutkimuksethan pikemminkin todistavat, että blokkerit ja genitaalikirurgia eivät kohenna mielenterveyttä ja elämänlaatua, vaan pikemminkin päinvastoin.

Tyytyväisyyskyselyt eivät ole tieteellisesti päteviä hoitopäätöksen perusteita. Ihminen voi olla tyytyväinen toimenpiteeseen, vaikka olisi miten vaikeita komplikaatioita, eikä lopputulos vastaisi toivottua. Ihan tunnettu psykologinen ilmiö. Vaadittaisiin paljon tasokkaampaa ja toisenlaista tutkimusta, että transhoitojen tehosta olisi jotain näyttöä. Lisäksi nuo tulokset pohjaavat vanhaan potilasmateriaaliin, jolloin seula oli tiukempi ja potilasmateriaali vanhempaa.

 

Blokkerit nimenomaan ovat vaarallisia ja niitä ei missään nimessä pitäisi antaa lapselle. Puberteetti on äärimmäisen tärkeä osa kasvua niin fyysisesti kuin psyykkisestikin, blokkerit nimenomaan estää sen joten kehitystä ei tapahdu ja sitä ei voi käynnistää uudestaan, vaikka toisin väitetään.  

https://www.hsph.harvard.edu/news/hsph-in-the-news/mental-health-benefi…

Gender-affirming surgeries were associated with a 42% reduction in psychological distress and a 44% reduction in suicidal ideation when compared with transgender and gender-diverse people who had not had gender-affirming surgery but wanted it, according to the findings.