LA SYYSKUUSSA -07 !
Ajattelin nyt laittaa pinon pystyyn tulevan syyskuun odottajille, vaikka tosi alussa ollaankin vielä. Tekee kuitenkin hyvää jakaa tuntemuksia ja isommalla porukalla on aina kivampi:)
Toivottavasti saan siis kavereita mukaan!!!
Oma esittelyni tässä:
Nimi: Nea
Ikä: 26 , mies 34
Asuinpaikka: Länsi-Uusimaa
LA: 6.9.2007
Taustaa: Lasta toivottu vuoden 2005 alusta. Tutkimukset keväällä -06, joista siirryttiin yksityiselle syksyllä. 1. IUI lokakuu -06-->nega, 2. IUI marraskuu -06-->nega, 1. lyhyen kaavan IVF joulukuussa josta plussa 24.12 (virallinen päivä 28.12) ! Kaksi huippualkiota siirrettiin, ja odotan kummankin olevan mukana:) Ei lapsia, yksi koira kohta 4 v.
Eli tossa mun esittely, toivottavasti ei jää ainoaksi!
HCG mitattiin vasta eilen, eli rv 5, ja se oli just vajaat 8000. Hoitaja sanoi sen olevan hyvä. Ensimmäiseen ultraan päästään 22.1 ja sinne siis pitäis jaksaa odottaa!
-Nea & Ruu ja Myy rv5
Kommentit (143)
Raskausoireet ne täälläkin jylläävät. Kuten Janesellakin, mullakin on kauhea himo salmiakkiin ja pakastemarjoja kuluu. Onneksi tuli viime kesänä pakastettua paljon mansikoita.
Viime viikon maanantaina yks työkaveri kysyi multa, että olinko ollut viikonloppuna viihteellä, kun näytin niin väsyneeltä ja krapulaiselta. Sanoin, että en, mutta että krapulainen olo kyllä on. En tiedä, tajusiko kyseinen henkilö, mikä muu voi aiheuttaa saman olon kuin viina :) Tosin luulisi, että töissä ainakin osa on jo tajunnut, koska olen koko ajan syömässä välipalaa.
Bilha: muistan kuulleeni, että jollakin tutullani olisi ollut sama homma kuin sulla eli alkuraskaudessa aika pitkäänkin sikiö oli viikkoihin nähden kovin pieni, mutta sitten se oli alkanut kuroa eroa umpeen ja syntynyt ihan normaalikokoisena ja muutenkin hyvinvoivana. Toivotaan siis vain parasta!!!! Raportoi taas sitten ultran jälkeen.
Toivottavasti tyllerö sun vuoto loppuu ja pääset pian ultraan katsomaan, että onko masuasukilla kaikki ok. Tiedän, että epätietoisuus on raastavaa.
Mun epätietoisuus kestää vielä kuukauden. Sitten menen äitiyspolille tutkittavaksi ja saan edes joitain tietoja siitä, että onko sikiö tällä kertaa terve ja elinkelpoinen.
Taas välipalalle!
Elikkä oon ollu jonkin aikaa poissa, on ollu paljon tekemistä ja ajattelin odotella ultraan asti!
Eli nyt 7+6 (meilläkin siis lasketaan punktiosta viikot, sihdoin selvis kunnolla kun olen vääntänyt), ja ultrassa näkyi 15mm sikiö ja vahvasati sykki sydän. Kaikki siis siltä osin niinkuin pitääkin olla, mitat vastas 7+5, mutta mitta olis voinut olla 12-18 mm eli ei siinä mitään.
Ultrassa näkyi myös toinen sikiöpussi, mutta pussissa ei näkynyt mitään, eli näillä näkymin on epätodennäköistä että sikiöitä olisi kaksi. Lääkäri ei löytänyt edes ruskuaispussia, joka myöskin viittaa siihen että pussi on tyhjä. Oon kuitenkin tietenkin enemmän kun tosi iloinen tästä yhdestä sikiöstä joka ainakin toistaiseksi voi hyvin.
Nyt sitte pitäis soittaa neuvolaan ja varata aika sinne. Meillä on neuvoloita kaksi, enkä vielä ole päättänyt kumpaan otan yhteyttä, pitää vielä miettiä.
Olosta sen verran, että pahoinvointia on edelleen lähinnä aamupäivisin sekä iltaisin, mutta niihin auttaa hyvin syöminen ja nukkuminen. Laatta ei ole lentänyt, eikä ole ollu lähelläkään sen kanssa. Mahakipuja sillon tällön, nopeanpuoleisia. Väsymys painaa tosi paljon, ja taas pelottaa mennä vapaiden jälkeen töihin kun on 2 pitkää päivää aamusta iltaan. Mutta mentävä se on, ja tän päivän uutiset kyllä auttaa jaksamaan:)
Nyt alkaa illan leffa, joten alan sitä katsomaan!
Tsemppiä kaikille, ja toivotaan että ne vähemmänkin kasvaneet sikiöt jatkavat kasvuaan reippaasti!!!!!
-Nea
En ole aiemmin uskaltanut pinoutua ja nytkin melko varovasti varpaalla kokeilen ;)
Eli minä olen 25-vuotias ja mies 29. Nyt alkoi meidän viides lapsettomuusvuosi, eli yritetty ollaan siitä saakka kun sain " vaihdevuosi" -tuomion 20-vuotiaana. Hoitoja meillä on takana (viis vuotta enkä vieläkään osaa tätä slangia) yksi kierto on kokeiltu piikkittämällä ja tuloksena oli 1 kysta. yhdet hoidot tehty lahjoitetuilla munasoluilla tuloksena 2 negaa. Ja nyt... Meidän seuraavat lahjasolu hoidot oli määrä alkaa ensikuussa, vaan kun menin ja testasin 2 plussaa kotona, ja vielä yhden verestä työterkkarilla. Eli tämä plussa on nyt saanut alkunsa pelkkien hormoonikorvaushoitojen avulla.. Kävimme viimeviikon torstaina VL:ssä ultrassa ja masussa näkyi selvä " Papu" , ruskuaispussi ja syke :)
Viikot eivät täsmänneet kuukautisten kanssa vaan " Papu" vastasi 7+5 sijasta 6+3 viikkoja. Lisäksi siksiöpussi oli liian sivussa, aivan vasemman munanjohtimen alla, joka voi pahimmassa tapauksessa johtaa raskauden keskeytykseen kohdun hajoamisvaaran vuoksi. Sikäli mikäli pussi ei itsestään siirry oikealle paikalleen.
Koko raskauden ajan minulla on ollut kovia alavatsakipuja, turvotusta (siinämäärin että ensimmäinen verenpunainen raskausarpikin on jo ilmestynyt) ja kouristuksia varsinkin munasarjoissa. Eilen kun olimme elokuvissa sain niin pahat kouristukset että pelotti nousta penkistä ylös, mutta vuotoa ei ole kyllä tullut *koputtaa puuta henkensä edestä*. Mieheni sanoi soittavansa tänään lääkärillemme (minä kun en voi töissä puhua) ja kysvänsä kivuista, mutta teidän puheidenne mukaan ne kuullostavat melko normaaleilta (ko)???
Kaikin puolin siis elokuvia vastaava kevyen euforinen olo ;) Lue; Paskajäykkänä ja paniikissa, kokoajan tuskainen ja epämukava olla..
KAIKILLE peukkuja ja pikaliimaa!
Toivottelee Vekku & Papu 7+2 TAI 8+4 (kai, en ole ihan varma miten nuo plussat menee kun niitä ei ole mulle kukaan selittänyt..)
En ole aiemmin uskaltanut pinoutua ja nytkin melko varovasti varpaalla kokeilen ;)
Eli minä olen 25-vuotias ja mies 29. Nyt alkoi meidän viides lapsettomuusvuosi, eli yritetty ollaan siitä saakka kun sain " vaihdevuosi" -tuomion 20-vuotiaana. Hoitoja meillä on takana (viis vuotta enkä vieläkään osaa tätä slangia) yksi kierto on kokeiltu piikkittämällä ja tuloksena oli 1 kysta. yhdet hoidot tehty lahjoitetuilla munasoluilla tuloksena 2 negaa. Ja nyt... Meidän seuraavat lahjasolu hoidot oli määrä alkaa ensikuussa, vaan kun menin ja testasin 2 plussaa kotona, ja vielä yhden verestä työterkkarilla. Eli tämä plussa on nyt saanut alkunsa pelkkien hormoonikorvaushoitojen avulla.. Kävimme viimeviikon torstaina VL:ssä ultrassa ja masussa näkyi selvä " Papu" , ruskuaispussi ja syke :)
Viikot eivät täsmänneet kuukautisten kanssa vaan " Papu" vastasi 7+5 sijasta 6+3 viikkoja. Lisäksi siksiöpussi oli liian sivussa, aivan vasemman munanjohtimen alla, joka voi pahimmassa tapauksessa johtaa raskauden keskeytykseen kohdun hajoamisvaaran vuoksi. Sikäli mikäli pussi ei itsestään siirry oikealle paikalleen.
Koko raskauden ajan minulla on ollut kovia alavatsakipuja, turvotusta (siinämäärin että ensimmäinen verenpunainen raskausarpikin on jo ilmestynyt) ja kouristuksia varsinkin munasarjoissa. Eilen kun olimme elokuvissa sain niin pahat kouristukset että pelotti nousta penkistä ylös, mutta vuotoa ei ole kyllä tullut *koputtaa puuta henkensä edestä*. Mieheni sanoi soittavansa tänään lääkärillemme (minä kun en voi töissä puhua) ja kysvänsä kivuista, mutta teidän puheidenne mukaan ne kuullostavat melko normaaleilta (ko)???
Kaikin puolin siis elokuvia vastaava kevyen euforinen olo ;) Lue; P**kajäykkänä ja paniikissa, kokoajan tuskainen ja epämukava olla..
KAIKILLE peukkuja ja pikaliimaa!
Toivottelee Vekku & Papu 7+2 TAI 8+4 (kai, en ole ihan varma miten nuo plussat menee kun niitä ei ole mulle kukaan selittänyt..)
En ole aiemmin uskaltanut pinoutua ja nytkin melko varovasti varpaalla kokeilen ;)
Eli minä olen 25-vuotias ja mies 29. Nyt alkoi meidän viides lapsettomuusvuosi, eli yritetty ollaan siitä saakka kun sain " vaihdevuosi" -tuomion 20-vuotiaana. Hoitoja meillä on takana (viis vuotta enkä vieläkään osaa tätä slangia) yksi kierto on kokeiltu piikkittämällä ja tuloksena oli 1 kysta. yhdet hoidot tehty lahjoitetuilla munasoluilla tuloksena 2 negaa. Ja nyt... Meidän seuraavat lahjasolu hoidot oli määrä alkaa ensikuussa, vaan kun menin ja testasin 2 plussaa kotona, ja vielä yhden verestä työterkkarilla. Eli tämä plussa on nyt saanut alkunsa pelkkien hormoonikorvaushoitojen avulla.. Kävimme viimeviikon torstaina VL:ssä ultrassa ja masussa näkyi selvä " Papu" , ruskuaispussi ja syke :)
Viikot eivät täsmänneet kuukautisten kanssa vaan " Papu" vastasi 7+5 sijasta 6+3 viikkoja. Lisäksi siksiöpussi oli liian sivussa, aivan vasemman munanjohtimen alla, joka voi pahimmassa tapauksessa johtaa raskauden keskeytykseen kohdun hajoamisvaaran vuoksi. Sikäli mikäli pussi ei itsestään siirry oikealle paikalleen.
Koko raskauden ajan minulla on ollut kovia alavatsakipuja, turvotusta (siinämäärin että ensimmäinen verenpunainen raskausarpikin on jo ilmestynyt) ja kouristuksia varsinkin munasarjoissa. Eilen kun olimme elokuvissa sain niin pahat kouristukset että pelotti nousta penkistä ylös, mutta vuotoa ei ole kyllä tullut *koputtaa puuta henkensä edestä*. Mieheni sanoi soittavansa tänään lääkärillemme (minä kun en voi töissä puhua) ja kysvänsä kivuista, mutta teidän puheidenne mukaan ne kuullostavat melko normaaleilta (ko)???
Kaikin puolin siis elokuvia vastaava kevyen euforinen olo ;) Lue; P**kajäykkänä ja paniikissa, kokoajan tuskainen ja epämukava olla..
KAIKILLE peukkuja ja pikaliimaa!
Toivottelee Vekku & Papu 7+2 TAI 8+4 (kai, en ole ihan varma miten nuo plussat menee kun niitä ei ole mulle kukaan selittänyt..)
En ole aiemmin uskaltanut pinoutua ja nytkin melko varovasti varpaalla kokeilen ;)
Eli minä olen 25-vuotias ja mies 29. Nyt alkoi meidän viides lapsettomuusvuosi, eli yritetty ollaan siitä saakka kun sain " vaihdevuosi" -tuomion 20-vuotiaana. Hoitoja meillä on takana (viis vuotta enkä vieläkään osaa tätä slangia) yksi kierto on kokeiltu piikkittämällä ja tuloksena oli 1 kysta. yhdet hoidot tehty lahjoitetuilla munasoluilla tuloksena 2 negaa. Ja nyt... Meidän seuraavat lahjasolu hoidot oli määrä alkaa ensikuussa, vaan kun menin ja testasin 2 plussaa kotona, ja vielä yhden verestä työterkkarilla. Eli tämä plussa on nyt saanut alkunsa pelkkien hormoonikorvaushoitojen avulla.. Kävimme viimeviikon torstaina VL:ssä ultrassa ja masussa näkyi selvä " Papu" , ruskuaispussi ja syke :)
Viikot eivät täsmänneet kuukautisten kanssa vaan " Papu" vastasi 7+5 sijasta 6+3 viikkoja. Lisäksi siksiöpussi oli liian sivussa, aivan vasemman munanjohtimen alla, joka voi pahimmassa tapauksessa johtaa raskauden keskeytykseen kohdun hajoamisvaaran vuoksi. Sikäli mikäli pussi ei itsestään siirry oikealle paikalleen.
Koko raskauden ajan minulla on ollut kovia alavatsakipuja, turvotusta (siinämäärin että ensimmäinen verenpunainen raskausarpikin on jo ilmestynyt) ja kouristuksia varsinkin munasarjoissa. Eilen kun olimme elokuvissa sain niin pahat kouristukset että pelotti nousta penkistä ylös, mutta vuotoa ei ole kyllä tullut *koputtaa puuta henkensä edestä*. Mieheni sanoi soittavansa tänään lääkärillemme (minä kun en voi töissä puhua) ja kysvänsä kivuista, mutta teidän puheidenne mukaan ne kuullostavat melko normaaleilta (ko)???
Kaikin puolin siis elokuvia vastaava kevyen euforinen olo ;) Lue; P**kajäykkänä ja paniikissa, kokoajan tuskainen ja epämukava olla..
KAIKILLE peukkuja ja pikaliimaa!
Toivottelee Vekku & Papu 7+2 TAI 8+4 (kai, en ole ihan varma miten nuo plussat menee kun niitä ei ole mulle kukaan selittänyt..)
Tämä on nyt vähän tällaista kaverin kaverille sattunutta mutta: tuttu on ollut 4 kertaa raskaana, joka kerta on ollut vuotoa ja myös kovia kipuja alavatsalla. Vuoto ei ole ollut kirkasta tai mitenkään valtavaa, mutta sitä on kuitenkin tullut niin että on pitänyt pitää sidettä tms.
Alavatsakipuja mullakin oli alkuraskaudessa joskus kävellessä. Muutenkin olen eri palstoilta saanut sen käsityksen, että kovatkin menkkamaiset kivut voi kuulua asiaan, mutta kirkas vuoto ei.
Toivotaan että teillä kaikilla menee HYVIN loppuun saakka!!
Eipä ole tarvinnut soittaa aikaa ultraan vielä. Kipuja on, mutta se rusehtava vuoto on loppunut. Ja pahoinvointia on ilmestynyt ajoittain pitkin päivää.
Kiva kun tulee uuttakin porukkaa.
Ja entisiltä kuulumisia... !!!!!
Ultrassa ei näkynyt enää sydämen sykettä, ja jotain ihme rakkuloita oli alkanut muodostuun (ei haljuakaan mistä kyse), joten nyt odotellaan, että vuoto alkaa. Ja jos ei ala, niin sitten avitetaan lääkkeillä parin viikon kuluttua. Vielä ei oo ihan hirveä olo, en ehkä oo jotenkin vielä tajunnut koko juttua. Toivon vaan, että pääsisin tutkimuksiin, ja selviäis voiko koko yrittämisen lopettaa, ei oikein jaksa sitä että aina menee kesken, ehkei kohta kroppakaan. Mutta toivotan teille kaikille oikein onnellista raskausaikaa!
...nää jutut on rankkoja alusta loppuun; Ensin yrittää vuosia tulla raskaaks ja masentuu kuukausittaisiin menkkohin, sitte vihdoin lähtee hoitoihin ja masentuu edelleen kokoajan ja kun vihdoin saa kokea plussan, niin sekän ei voi ottaa onnistuakseen. Raakaa peliä ja pakko sanoa, että onneksi on ihmisiä jotka tulee raskaaks tietämättömänä tästä kaikesta tuskasta, pelosta, ja puhumattakaan muusta mitä lapsettomuus aiheuttaa. Voimia jatkoon, toivottavasti selviää teidän ongelma!
TYLLERÖ: Hyvä että vuoto on ohi, kipu on kyllä normaalia ilmeisesti koko raskauden ajan, mutta varsinkin alussa! Seuraavaa ultraa odotellessa... :)
VEKKULIINA: Teit suht näyttävän sisääntulon...tervetuloa joukkoon:) Kyllähän tänne porukkaa mahtuu vielä vaikka millä mitoin. Taidetaan vaan kaikki tällä hetkellä elää vähän hiljaiseloa, kun ensimmäiset ultrat on hoidettu ja kuulumiset kerrottu. Eli elämä suht tasapaksua tällä hetkellä, pelko p........ ja silleen...
ON: Ei mitään uutta, kaks pitkää päivää takana ja tänään aamuvuoro ja meinas taju lähteä. Aivan loppu olen, ja tosiaan tää viimenen 7-aamu oli kyllä liian rankka vaikkei muuten pitkä päivä ollukkaan. Koko kroppaa särki ja vatsa kipeä, nyt aion painella päikkäreille (joita en muuten harrasta). Itseasiassa...otin kyllä töissäkin pienet unet pikkupojan kanssa yhdessä;)
-Nea 8+2
ja muutkin tuhrusta kärsivät... Kurjaa.
Omaa napaa sen verran, että meille kuuluu hyvää. Tänään ultrassa Pikkuihme vastasi viikkoja ja sydän sykki.
Tsempitykset kaikille ja tsemiä pahoinvointiin, nimimerkillä pönttöä halaava.
T:Minna ja isolisko Elsa ja sit päähenkilö Pikkuihme rv 7+1
Bilha: Voi ei! Olen tosi pahoillani, ihan hirveetä että meidän kaikkien pahin pelko toteutui juuri sun kohdalla :( Koita jaksaa!
Nea_80: Hiljaiselo on aina se parempi vaihtoehto! Tässä tapauksessa...
Mä kävin eilen niiden kipujen vuoksi uudestaan ultrassa, mutta kaikki näytti olevan ihan hyvin *koputtaa taas puuta <-Kohta on rystyset verillä*.
Papu oli kasvanut pituutta ja oli nyt 14mm... Eli viikkoja olisi sitten tänään 8+2... Lääkäri oli vaan pettymys (ei ollut oma). Todella kovakourainen (välillä tuntu kuin se sauva raapis hetkenä minä hyvänsä mun silmänunaa sisäpuolelta) ja ihan muissa maailmoissa. Anto mm.meille lasketun ajan elokuun alkuun?!? Tuntuu aina ikävältä tollanen " välinpitämättömyys" ..
Hyviä uutisia oli myös se, että sikiöpussi oli (Luojan kiitos) siirtynyt omalle paikalleen eli se stressi on nyt ainakin pois.
Kipujen syyksi epäili normaaleja kasvukipuja jotka vain jostain syystä mulla on voimakkaammat, lisäksi munasarjassa yhä nököttävä keltarauhanen voi kuulemma oireilla.
Nyt vaan peukkuja KAIKILLE että jatko sujuu hyvin!
Hauskaa viikonloppua joka iikalle ja masu-kaiffarille!
Anteeksi, että tuppaudun pinoonne.
Onko Janesella ultrakuulumisia?
makeanna ¿ jännä tosiaan toi krapulainen olemus, mäkin kärsin siitä jatkuvasti. Itseä asia naurattaa, näytän tosiaan jostain syystä siltä kuin olisin vetänyt muutaman päivän rillutteluputken, vaikka elämäntyyli on tällä hetkellä kaikkea muuta; lepoa, vähän väliä syömistä, itsensä hemmottelua ja stressin välttämistä. Toivottavasti kaikki menee teillä hyvin loppuun asti.
Nea_80 ¿ onnea ultran tulosten johdosta! Tosi hienoa että toinen alkioista on lähtenyt kasvamaan ja kehittymään normaalisti. Välillä mietin noita sun työvuoroja ja nostan hattua että pystyt tekemään niitä, itse en varmaan pysyisi edes tolpillani.
Vekkuliina ¿ onnittelut ja tervetuloa pinoon! Ihan mahtavaa että raskaus lähtenyt teillä käyntiin ihan lähes kotikonstein. Voin kuvitella, että tuntuu epätodelliselta ja toisaalta sanoinkuvaamattoman onnelliselta. Kerroit tosta sikiöpussin sijainnista ja sen siirtymisestä, seurataanko tilannetta vielä jotenkin ultrilla? Kuulostaa kyllä tosi lupaavalta, että papu on kasvanut hienosti. Hirveitä noi kovakouraiset lääkärit, mullakin niistä kokemusta, nyt maksan ilomielin siitä, että lääkäri on aina sama (käyn siis yksityisellä).
tyllerö ¿ kiva kuulla että vuoto on loppunut ja raskausoireet vahvistuvat. On tämä alkuvaihe kyllä sellaista ¿hengenpidätystä¿.. Tsemppiä!
Bilha ¿ olen tosi pahoillani, toivon tosiaan että tutkimuksissa selviää mikä tällaista aiheuttaa. Ihan sanat loppuvat kesken kun harmittaa toisen puolesta niin paljon. Voimia tulevaan ja uskoa ja jaksamista.
miina1980 ¿ onnea ultran johdosta, käytiin muuten samana päivänä..
Vauvaprojekti ¿ Moi!!! Kävinkin laittamassa sulle kuulumiset teidän pinoonne ennen kuin edes vilkaisin tätä meidän omaa pinoa, kiitos kysymästä, kyllä se mieltä lämmittää kun joku muistaa. Joo eli meillä kaikki hyvin, alkio noin 15,5 mm pitkä, sydän sykki innokkaasti, kohtu kasvanut jo reippaasti. Kahden viikon kuluttua seuraava ultra, lääkäri oli jotenkin tosi varovainen (tai se on sen tyyli) ja totesi että ei kannata julkisesti julistaa ennen tuota kahden vkon päässä olevaa ultraa, vaikka mikään meillä ei viittaa siihen että pitäisi huolestua. Ultrakuvissa pikkuisemme näytti jo yllättävän paljon pikkuriikkiseltä vauvalta, olin jotenkin luullut että ultrassa näkyy vain jokin soikio, ja sen vuoksi koimme kuvat tosi hellyyttävinä. Mies on ollut ihan superihana, hellä ja suojeleva ja kaikkea, ja hänestä näkee että nuo hoidot olivat kyllä tosi raskaita hänelle vaikkei sitä myöntänytkään. Ja nyt iloitsee ja suunnittelee auton vaihtoa jne jne. Ihanaa kun kaikki on niin hyvin teillä ja meillä! Tähän raskauteen varmaan kuuluu, että ei ihan 100 % uskalla tuulettaa missään vaiheessa, ainakin mulla on koko ajan varuillaan oleva olo, vaikka toisaalta on ihan tyyni ja rauhaisa mieli siitä, että nyt ollaan jo menty monen etapin ohi. Odotan kyllä edelleen innolla masun kasvamista ja raskauden toista kolmatta. Pysy kuulolla ja voi hyvin!
Ainiin, ultrapäivänä oli siis rv 7+6, tänään siis 8+1.
Olen samasta piinausketjusta kuin Nea viime vuoden viimeisiltä viikoilta, eli Nean kanssa suht samoissa päivissä mennään - alussahan tämä raskaus vielä on, mutta ilo ja onni ovat niin suuret, että tulen mielelläni joukkoon mukaan jakamaan kokemuksia ja kuulemaan muiden tuntemuksia.
En vielä tiedä tarkkaa laskettua aikaa, mutta oletan, että se on sama 6.9.07 kuin Nealla, koska siirtopäivä oli myös 14.12.06. Meillä tämä oli ensimmäinen IVF-hoito ja siitä siirrettiin siis yksi 8-soluinen alkio, joka tarrasi kiinni ja raskaustesti näytti vahvasti plussaa 28.12. Verikokeessa hCG oli 28.12. 367 ja 4.1. 2848 eli kaikki on ainakin alkanut hyvin.
Taustaa sen verran, että ollaan miehen kanssa molemmat vähän päälle kolmekymppisiä, vauvan yritystä on ollut vuoden 2003 alusta. Asutaan ulkomailla, joten ollaan tehty siellä kaikki perustutkimukset, joissa ei oikein selvinnyt mitään tarkemmin; mulla periaatteessa kaikki ok, mutta ovulaatiossa ongelmia (ts. epäsäännöllinen kierto), miehellä vähän alentunut siittiöiden määrä ja huonompaa laatua. Söin clomeja 7 kiertoa ja musta otettiin vain verikokeet kp21, ei koskaan mitään ultria. Kyllästyimme lopulta huonoon hoitoon ja tultiin Suomeen Felicitakselle. Siellä diagnosoitiin heti PCO ja todettiin, että clomit ohentaa kohdun limakalvon olemattomiin. 8/05 tehtiin eka IUI -> nega, 1/06 toinen IUI -> nega. Lääkärimme suositteli näiden jälkeen IVF:ää, ettei tuhlattaisi aikaa ja rahaa turhiin yrityksiin, kun käydään Suomessa sen verran harvemmin. Ja ekasta IVF:stä nyt sitten tärppäsi, vaikka ei itse taidettu edes uskoa, että kävisi näin onnellisesti. Pakkaseen jäi vielä tulevaisuutta varten 2 hyvälaatuista alkiota. Olen käyttänyt 9/06 lähtien metforminia (jonka lopetin positiivisen raskaustestin myötä) ja nyt tämän IVF-kierron alussa selvisi myös kilpirauhasen lievä vajaatoiminta, johon otan pienimmän annoksen Tyroxinia.
Toivotaan, että kaikki menee hyvin loppuun saakka meillä kaikilla tänne ilmoittautuneilla!
Eirene & Kyytihenkilö rv 5+1
Olipa kiva, että täällä oli tällainen pino, kun tänne nyt varovasti uskaltauduin kurkistaan. En kyllä tiedä onko mun la elo-vai syyskuussa, kun saan laskurista riippuen joko elokuun vikan päivän tai syyskuun ekan. Lisäksi ihan hirveästi pelottaa, että tää menee kesken, mutta mukavaa se on kai joka tapauksessa tuntoja jakaa.
Me ollaan molemmat vuosimallia -77 ja esikoista on toivottu kesästä 2004. Tutkimuksissa löytyi iso myooma, joka poistettiin, sen lisäksi vähän endoa ja kiinnikkeitä. Heti kun sai taas alkaa yrittää, tulin raskaaksi, mutta se meni kesken ihan heti. Itse epäilin, että tällaisia kemiallisia minulla olisi ollut useampiakin, mutta lääkärit eivät olleet kovin kiinnostuneita tutkimaan niitä. Myös muihin hoitoihin siirtymistä lykättiin, koska kuitenkin olin heti myooman poiston jälkeen raskautunut. Koska itse uskoin vakaasti näihin kemiallisiin, aloin omin päin popsimaan babydisperiniä ja sain yksityisen lääkärin määräämään lugesteronit. Ja tässä sitä ollaan, vaikken varmasti niiden tehoa voikaan tietää. Kättärillä sanoivat, että ehkä munatorvet aukesivat, kun niiden aukioloa tutkittiin marraskuussa. No, samapa kai tuo, mutta aion kyllä jatkaa ko. lääkkeiden käyttöä niin pitkään kuin se on mahdollista.
Onko teillä mitään oireita? Mulla on aina välillä huono olo, paleltaa, väsyttää ja janottaa. Mutta lisäksi mulla on edelleen menkkamaisia kipuja, niin kovia, että oon aina ihan varma, että nyt alkaa vuoto. Huh. Siksi en ole oikein uskaltanut tälle puolelle kurkkiakaan. Toivotaan kuitenkin parasta meidän kaikkien osalta.
Uskaltaudunpa minäkin tänne.. Eli Nean ja Eirenen kanssa piinailtu samassa hoitopinossa ja tässä vähän taustaa:
Minä reilu 30-vee ja mies muutaman vuoden vanhempi. Asustelemme Helsingissä. Ehkäisy jätetty pois 04/05 ja kunnolla yrittämistä 01/06 lähtien. Tutkimuksiin syksyllä -06, kummassakaan ei mitään vikaa. Olisimme varmasti yrittäneet vielä ainakin vuoden kotona, jos ei ikä tulisi vastaan. Ja hartaana toiveena meillä on useamman lapsen saaminen, saa nähdä jääkö pelkäksi unelmaksi vai toteutuuko. Kaksi IUI:ta syksyllä -06 ja joulukuussa eka IVF toi plussan. Edelleen vaikea uskoa raskautta, koska olin erittäin stressaantunut hoitojen aikaan. Erityisesti oireettomina päivinä tuntuu, että olen vain kuvitellut kaiken. Laskettu aika on siis joskus syyskuun alkupuolella.
Oireita ei juuri mitään, tai vaihtelevasti. Ehkä on vähän useammin nälkä, janottaa ja väsyttää. Alavatsakipuja on, myös rinnat ovat turvonneet ja arat. Tosin tuntuu, että koko ajan on oireita vähemmän, pitäisiköhän huolestua.. Ekaan ultraan on aika varattuna 25.1. Lugesteroneista tuli kamalia mielialaheilahteluja, jotka nyt Lugejen lopettamisen jälkeen ovat selvästi tasoittuneet. Olo tuntuu luontevan mukavalta, en malta odottaa vatsan kasvamista ja mies on aivan täpinöissään.
Olispa mahtavaa jos saisimme kaikki yhdessä jakaa raskauden etenemiskokemuksia syyskuulle saakka!
Janese & Pikkutonttu rv5 tai jotain
Täällä vuoto ei ole lisääntynyt sen kummemmin. Mielestäni vaalentunutkin.
Joten toivottavasti pääsin säikähdyksellä.
Maha kipua on vielä silloin tällöin. Ajattelin juuri tässä alkaa leipomaan pullaa.