Tamperelainen perheenäiti tyrmistyi vähävaraisten lasten joulukeräyksessä koska vähävaraisilla lapsilla olikin toivomusunelmia.

Kommentti: "Niinhän se on, mutta se ei ole sen lapsen vika."

Kukaan ei ole sanonut, että olisi lapsen vika pyytää liian kallista lahjaa.

Monesti on sanottu, että vanhempien pitää varmistaa, että lapsen lahjatoiveen hinta on sopusoinnussa köyhien joululahjalahjoituksen idean kanssa. Mikäli vanhemmalla ei ole riittävästi älykkyyttä lapsen kasvattamiseen, niin viimeistään keräyksen järjestäjällä pitäisi urkupillit soida sen verran ettei monen sadan lahjatoiveet etene, koska silloin todella köyhät lapsiperheet voivat jäädä ilman sitä kohtuuhintaista, mutta erittäin tärkeää joululahjaa.

Vierailija kirjoitti:

Keväisin yh-äidit valittavat, ettei lapsi voi mennä uimaan, kun ei ole varaa ostaa hänelle uimapukua tai varaa ostaa kesällä lapselle jäätelöä tai päästä edes tuetulle lomalle, kun ei ole varaa matkalippuihin. Olisin valmis antamaan näitä täsmäapuja, voisin ostaa sen puuttuvan uimapuvun, jäätelön tai matkaliput lomakohteeseen.

           Niin. On todellista köyhyyttä, kun ei liikene rahaa ostaa lapselle jäätelöä muutaman kerran kesässä.

           Olen kerran kuullut tutun perheen kertovan, että heillä oli näin. Uskoin heitä. Silloin oli ympärillä joku

           hässäkkä enkä tajunnut heti ojentaa pientä rahasummaa.

Kysyin omalta esiteiniltä, että mitä toivoisi joululahjaksi, jos saisi toivoa ihan mitä vaan. Vastaus oli vaaleanpunainen iphone15 ja jättitelkkari omaan huoneeseen. Tietää, ettei saa kumpaakaan, joten sanoi, että toivoo oikeasti joululahjaksi ihan muita juttuja.

Ollaan ihan varakkaita ja nettotulot on kuukausittain ihan mukavat. Lapsi on ainoa. Ei silti osteta hänelle kaikkea mitä mieleen juolahtaa, koska sitten ei kohta oltaisi varakkaita. Ja meillä kyllä puhutaan lapsen kanssa ihan avoimesti rahasta, elämisen kuluista, brutto- ja nettopalkasta jne. Ja suhteutetaan näitä sitten siihen mitä kannattaa ostaa ja mitä ei. 

Vierailija kirjoitti:

Kun on kyse köyhien perheiden lapsista tai jopa huostaanotetuista lapsista ja heidän mahdollisesti ainoasta lahjasta niin ei, antajan ilo ei ole se millä on väliä siinä kuviossa. Onneksi löytyy myös aidosti pyyteettömiä hyväntekijöitä, eikä kaikki ole näitä egotrippailijoita.

     Ne lapset saavat kyllä lahjoja tai ainakin elokuvissa käynnin tms. Kotona asuvilla lapsilla saattaa olla heikompi tilanne.

Vierailija kirjoitti:

Kommentti: "Niinhän se on, mutta se ei ole sen lapsen vika."

Kukaan ei ole sanonut, että olisi lapsen vika pyytää liian kallista lahjaa.

Monesti on sanottu, että vanhempien pitää varmistaa, että lapsen lahjatoiveen hinta on sopusoinnussa köyhien joululahjalahjoituksen idean kanssa. Mikäli vanhemmalla ei ole riittävästi älykkyyttä lapsen kasvattamiseen, niin viimeistään keräyksen järjestäjällä pitäisi urkupillit soida sen verran ettei monen sadan lahjatoiveet etene, koska silloin todella köyhät lapsiperheet voivat jäädä ilman sitä kohtuuhintaista, mutta erittäin tärkeää joululahjaa.

Entä jos lapsella ei ole muuta toivetta ja jos se ei toteudu, hän ei tarvitse mitään? Minä olen lapsesta asti ollut minimalisti, enkä halunnut, että minulle ostetaan sitten pienempiä korvaavia lahjoja. En olettanutkaan saavani niitä kalliita lahjoja, mutta kun toiveita kysyttiin, en valehdellut. Miksi pitäisi ostaa väkisin?

Vierailija kirjoitti:

Lasten lahjojen tulisi olla yhteydessä perheen elintasoon. Ei ole hyvä opettaa lapselle, että varattomana voi saada/ostaa samanlaisia tavaroita kun varakkaana. Ne, jotka osaa toivoa kalliita lahjoja eivät enää pääsääntöisesti usko joulupukkiin. Lasten kasvatukseen kuuluu pettymykset myös joulunakin. 

Meillä on aikuisillakin vallalla kulttuuri, joissa pitää saada kaikenlaista, vaikka siihen ei olisi varaakaan. Sen takia ihmiset on niin veloissaan. On pikavippiä ja kulutusluottoa ja osa lypsää vielä kuuskymppisenä 80 v vanhempiaan.

Tästä v.m. tilanteesta on kokemusta. Mutta se ei liity lasten joulukeräykseen.

Koittakaa ymmärtää, nämä joululahjojen kerjääjät ovat ammattimaisia kerjääjiä. Hagert, Ahmed ja kirpputorikauppiaat pyytävät koska surumieleinen typerä suomalaisidiootti antaa, ja he nauravat teille. Joku roti nyt tähän kaupalliseen jouluun.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kommentti: "Niinhän se on, mutta se ei ole sen lapsen vika."

Kukaan ei ole sanonut, että olisi lapsen vika pyytää liian kallista lahjaa.

Monesti on sanottu, että vanhempien pitää varmistaa, että lapsen lahjatoiveen hinta on sopusoinnussa köyhien joululahjalahjoituksen idean kanssa. Mikäli vanhemmalla ei ole riittävästi älykkyyttä lapsen kasvattamiseen, niin viimeistään keräyksen järjestäjällä pitäisi urkupillit soida sen verran ettei monen sadan lahjatoiveet etene, koska silloin todella köyhät lapsiperheet voivat jäädä ilman sitä kohtuuhintaista, mutta erittäin tärkeää joululahjaa.

Entä jos lapsella ei ole muuta toivetta ja jos se ei toteudu, hän ei tarvitse mitään? Minä olen lapsesta asti ollut minimalisti, enkä halunnut, että minulle ostetaan sitten pienempiä korvaavia lahjoja. En olettanutkaan saavani niitä kalliita lahjoja, mu

No sit on ilman. Miten tää nyt on niin hemmetin vaikeeta... 

"Jos kerran elämässä lapsi saisi sellaista mitä se haluaa aidosti. Jättäkää roskat ostamatta.

Miten paljon te arvostatte lasta. Se 2000e iphone ei ole paljoa siinä mielessä."



Tämä on niin trolli, mutta naurattaa jo ajatus, että lapsen arvostaminen olisi suhteessa kahden tonnin iphoneen. xD



Kyllä jokainen normaali lapsi tykkää, kun saa normaalin lahjan. Vaihtoehdot eivät ole vain joku kahden euron halpakorista otettu pyyhekumi tai kahden tonnin luuri.



Kunpa oikeasti voisikin vaikuttaa siihen, että lapsi saa oikeasti pitää sen lahjansa.



Pari kertaa olen osallistunut ruokakassi-keräykseen, jossa koottiin tarvitsevalle peruselintarvikkeita. En ole mikään varakas itsekään, mutta pystyin sen muutaman kympin laittamaan tavallisiin ruoka-aineksiin; ostin leipää, hedelmiä, lihaa, maitoa, kuiva-aineita, vauvanruokia, kissanruokaa; ihan samaa mitä itsekin kotiin ostan, ei mitään kallista tai erikoista. Vein kotiovelle ja perhe oli todellakin aidosti kiitollinen. Heillä ei ollut rahaa ruokaan ennen seuraavaa viikkoa. Tuollaiseen on ilo osallistua. Jotenkin kuvittelen, että nuo iphonen toivojat nyrpistäisivät nenäänsä leivälle, maidolle ja makaronille.

"Entä jos lapsella ei ole muuta toivetta ja jos se ei toteudu, hän ei tarvitse mitään? Minä olen lapsesta asti ollut minimalisti, enkä halunnut, että minulle ostetaan sitten pienempiä korvaavia lahjoja. En olettanutkaan saavani niitä kalliita lahjoja, mutta kun toiveita kysyttiin, en valehdellut. Miksi pitäisi ostaa väkisin?"



Helppo ratkaisu. Sitten ei osteta mitään. Tai tämä minimalisti-lapsi voi toteuttaa hyväntekeväisyyttä ja lahjoittaa ne "korvaavat lahjat" sellaiselle lapselle, joka niistä oikeasti ilahtuu.



Jos lapsella ei ole muuta toivetta kuin joku kohtuuttoman kallis ja epärealistinen toive, ei kyseessä ole mikään vähävarainen lapsi, jolta oikeasti puuttuu jotain.

Jos keräyksessä olisi vaikka toiveiden ylärajana 50 euroa, eikä lapsi keksi mitään niin halpaa mitä haluaisi tai tarvitsisi, niin eikö se ole aika yksinkertaista? Sitten ei kannata osallistua koko keräykseen.

Sanoin tämän jo kerran aikaisemmin, mutta eikö näillä toiveilla ole mielestänne mitään ylärajaa? Jos on, niin missä se yläraja menee? Jos teini ei halua mitään muuta kuin ikioman asunnon Kaivopuistosta, niin onko se toive vain hyväksyttävä keräykseen ja pulinat pois?

Vierailija kirjoitti:

"Entä jos lapsella ei ole muuta toivetta ja jos se ei toteudu, hän ei tarvitse mitään? Minä olen lapsesta asti ollut minimalisti, enkä halunnut, että minulle ostetaan sitten pienempiä korvaavia lahjoja. En olettanutkaan saavani niitä kalliita lahjoja, mutta kun toiveita kysyttiin, en valehdellut. Miksi pitäisi ostaa väkisin?"



Helppo ratkaisu. Sitten ei osteta mitään. Tai tämä minimalisti-lapsi voi toteuttaa hyväntekeväisyyttä ja lahjoittaa ne "korvaavat lahjat" sellaiselle lapselle, joka niistä oikeasti ilahtuu.



Jos lapsella ei ole muuta toivetta kuin joku kohtuuttoman kallis ja epärealistinen toive, ei kyseessä ole mikään vähävarainen lapsi, jolta oikeasti puuttuu jotain.

Ei multa puuttunut sukkia, piirustustarvikkeita, yöasuja yms perustarvikkeita, mitä lapselle pitäisi ostaa muutenkin. Joululahjan idea on se, että silloin saa jotain erikoisempaa. Eikä sen tarvi olla kallista, mutta ei aina vaan tullut mieleen mitään edullisempaa, mitä oikeasti tarvitsee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se keräys oli parempi missä saa ostaa mitä haluaa ja laittaa paketin päälle esim. lapsi 8 vuotta. Siihen lahjoitin pari kertaa, mutta sitä keräystä ei ole ollut paikkakunnalla enää, mikähän lie se oli nimeltään. Myös ruokatavaraa olen lahjoittanut keräykseen, sitäkään ei ole tänä vuonna näkynyt. Aiemmin oli maltillisempia toiveita siinä joulukuusessa olevassa keräyksessä, silloin joskus osallistuin. Ylimääräistä rahaa ei ollut kauheasti silloinkaan, mutta halusin silti auttaa. Nykyisin on vielä tiukempaa kun kaikki on kallistunut. Itsekin joutunut siirtyä edullisempiin tuotteisiin kaikessa. Ihan halvoilla peruspuhelimilla ja marketti- tai kirppisvaatteilla mennään koko perhe vaikka aikuiset ovat ihan työssäkäyviä. Kyllä perus halpistuotteet pitäisi kelvata myös lahjoituksena.  

 

 

Älä lahjoita jos sulla on noin tiukkaa. Pliis

                   Mutta edullinenkin lahja voi ilahduttaa lasta! Muistan alaikäisenä pitäneeni kimaltelevia ja muuten

                   höpsöjä juttuja hienona. Ihastelin kaihoisasti niitä, kun toisilla lapsilla oli. Muistetaan myös, että oman

                   perheen ja sukulaisten lahjat ovat joskus epäonnistuneita. Silti ne ovat saatuja

                   lahjoja ja kavereille voi ainakin kertoa, että tuli monta lahjaa.

Vierailija kirjoitti:

Mun lapset kertovat esim. jonkun yksittäisen luokkakaverin olevan rikas, kun sillä on merkkivaatteita ja hienoja uusia puhelimia. Ja luokka koostuu oikeasti todella hyvätuloisisten vanhempien jälkeläisistä, on lääkäriä, juristia, yrityspohattoa, on siis erityislahjakkaiden luokkana aloittanut koulutaipaleensa, mutta lapset pukeutuu tavallisiin vaatteisiin ja perushalpoja puhelimia jne.

Ei ne lapset edes tajua olevansa suurin osa varakkaista perheistä. Ei se ole mitään kilpavarustelua tuo lapsuus. En tajua miksi sellainen kuva edes annetaan kun ei se ole todellisuutta. Vasemmistohan täyä toitottaa, mutta se vain tuhoaa lapsuutta ja saa lapset tuntemaan eriarvoisuutta ilman syytä. Jos lapsi on aina likainen ja haiseva, silloin voidaan syrjiä, mutta ei esim. puhelimen takia.

Ihan poskettomia on nuo hyväntekeväisyytenä pyydetyt kalliit lahjatoiveet.

Ne ovat poskettomia, koska taustalla on Hope. Älkää tukeko sitä järjestöä joka alunalkaenkin lähti hyväosaisten kotirouvien ideasta tarjota vähäosaisille vain brändiä hyväntekeväisyytenä. Saivat itselleen julkisuutta ja mainetta, mutta käänsivät toiminnallaan ajatuksen hyväntekeväisyydestä niin, että nyt vähäosaisia halveksutaan syyttä. Todellisuudessa pyynnöt tulevat Hopelta koska he eivät kelpuuta lahjoiksi Samsungia vaan pitää olla iPhonea.

Vierailija kirjoitti:

Jos kerran elämässä lapsi saisi sellaista mitä se haluaa aidosti. Jättäkää roskat ostamatta.

Miten paljon te arvostatte lasta. Se 2000e iphone ei ole paljoa siinä mielessä.

No nyt menet kipin kapin sinne kauppaan nappaamaan sen 2000 euron lahjatoive lipukkeen, varmasti ne toiveet on jäljellä.

Tai otat vaikka useammankin niin saat arvostaa montaa lasta kun me muut vaan jaellaan roskaa läheisille.

En nyt löydä eilistä kommenttia siitä, eikö olisi järkevämpää ostaa 10:lle 50€ lahja kuin yhdelle 500€ lahja. Joku oli eri mieltä. Mä avustin aikoinaan paljonkin erään Facebook-ryhmän kautta. Siellä esitettiin juuri tämän tapainen kysymys. Valtaosa vastaajista olivat siis niitä, jotka tarvitsivat itse apua. Ja ihan jokainen heistä oli sitä mieltä, että mieluummin kymmenelle se 50€ lahja kuin yhdelle 500€ lahja. Toki se olisi varmaan ollut mieluinen juttu sille yhdelle, joka olisi saanut 500€ lahjan, mutta siellä ymmärrettiin, että sitten ne muut 9 eivät olisi saanet ainakaan tältä lahjoittajalta mitään. Ymmärrettiin, että "arpaonni" osuu todennäköisemmin omalle kohdalle, jos 50€ lahjoja on jaossa 10 kuin että 500€ lahjoja olisi jaossa vain yksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin no kuinka moni lapsena ilahtui jostain villasukista, vaikka saattoi niin esittää? Lapset unelmoivat suuresti ja niin saavatkin. Ei tämä maailma ole reilu paikka. Joku syntyy perheeseen, jossa hänelle on jo valmiiksi talot, mökit ja huvipurret. Toiset mutustelevat puuroa. Ja ensimmäisen perheen lapsi kiusaa merkkivaatteissaan jälkimmäistä lasta, jolla paikatut vaatteet. 

No kun näitä vähävaraisten nyyhkytarinoita lukee netistä, niin niistä villasukista luulisi lapsen olevan tosi kiitollinen, kun vanhemmilla ei ole kuulemma varaa ruokkia ja vaatettaa.

 

Kyllä muistan ihan aidosti olleeni iloinen kun sain joululahjaksi Tiina -kirjan, uuden yöpaidan ja aamutossut - muistan sen joulun vieläkin, olin ehkä 8-vuotias. Olisin uutenavuotena halunnut olla se pitkä yöpaita päällä kun meille tul

                    Myös minä toivoin Tiina-kirjaa, mutten saanut. Ne olivat äidin mielestä rahvaanomaisia. Ostin aikuisena.

Vierailija kirjoitti:

Jos joskus saadaan vielä hyväntekeväisyyslahjoja, avaan ne etukäteen. Tytär sai puoliksi täytetyn tehtävä/värityskirjan.

       Ikävä kuulla. Onneksi paketissa ei ollut mitään sen pahempaa. On olemassa häiriintyneitä ja

      pahantahtoisia ihmisiä, jotka haluavat aiheuttaa mielipahaa lapselle jopa jouluna. Häpeällistä.

Ei se Ipad välttämättä lapsen suusta tarkoita Ipadia. Meidän lasten mielestä kaikki tabletit on Ipadeja merkistä riippumatta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Entä jos lapsella ei ole muuta toivetta ja jos se ei toteudu, hän ei tarvitse mitään? Minä olen lapsesta asti ollut minimalisti, enkä halunnut, että minulle ostetaan sitten pienempiä korvaavia lahjoja. En olettanutkaan saavani niitä kalliita lahjoja, mutta kun toiveita kysyttiin, en valehdellut. Miksi pitäisi ostaa väkisin?"



Helppo ratkaisu. Sitten ei osteta mitään. Tai tämä minimalisti-lapsi voi toteuttaa hyväntekeväisyyttä ja lahjoittaa ne "korvaavat lahjat" sellaiselle lapselle, joka niistä oikeasti ilahtuu.



Jos lapsella ei ole muuta toivetta kuin joku kohtuuttoman kallis ja epärealistinen toive, ei kyseessä ole mikään vähävarainen lapsi, jolta oikeasti puuttuu jotain.

Ei multa puuttunut sukkia, piirustustarvikkeita, yöasuja yms perustarvikkeita, mitä lapselle pitäisi ostaa muutenkin. Joululahjan idea on se, että silloin saa jotain erikoisempaa.

Mistä kumpuaa ajatus että joululahjan pitää olla erikoisempaa? MARKKINOINNISTA. Markkinointi on tehty joulusta kaupallisen kulutusjuhlan ja kuvitellaan että jouluna pitää saada jotain sikamaisen kallista ja vain silloin toiveet täyttyvät. Miten typerää langeta tuohon markkinakoneiston lankaan

Ei multakaan puuttunut koskaan mitään ja silti olin aina onnellinen lahjoista joita jouluna sain, vaikka ne olivatkin hyödyllistä käyttötavaraa pääosin, kirjepapereita, äidin neulomia sukkia tai lapasia, piirustusvälineitä yms. Pääasia oli joulun jännitys ja lahjapakettien avaaminen ja rakkauden henki joka kodissa vallitsi

Lapsiltanikaan ei ole koskaan puuttunut mitään, eivätkä silti ole katkeroituneet joululahjoista, vaikkeivat ne ole olleet useiden satojen arvoisia brändituotteita.