Tamperelainen perheenäiti tyrmistyi vähävaraisten lasten joulukeräyksessä koska vähävaraisilla lapsilla olikin toivomusunelmia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä voisin osallistua näihin keräyksiin ja ostaa jotain kallista, jos olisi aivan varmaa, että se lahja menee lapselle, eikä sitä sitten myydä rahapulassa. Lapsi ei valitettavasti pysty valitsemaan vanhempiaan, eikä vanhemmat aina ajattele lapsiaan. Minä kasvoin perheessä, jossa vanhempien napa oli tärkein. Rahaa oli, mutta kliseisesti se kului äidin kampaajakäynteihin, kestopigmentointeihin jne ja isä tykkäsi ostella huonekaluja, sisustusjuttuja jne.

Kun saatiin jotain kalliimpaa lahjaksi esim. sukulaisilta, vanhemmat ihan pokkana pyysivät saada myydä sen ja lupasivat siitä ison summan rahaa. Koskaan näitä rahoja ei näkynyt. Jos myyntilupaa ei tullut, tavara oli vain kadonnut koulupäivän aikana kun "ethän sinä edes käyttänyt sitä koskaan" En halua tukea tällaista toimintaa, joten siksi en osallistu.

Kyllä minun kouluaikaan oli ni

Itse asiassa kulmakarvoja tatuoitiin jo ysärillä, tai ainakin viimeistään vuosituhannen vaihteessa. Äitini yhdelle kaverille tehtiin tatuoidut kulmakarvat, kun oli nyppinyt omansa pilalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikea uskoa että pleikka5:sta toivoo joku köyhä lapsi. Se on satoja euroja, pelit kalliita ja se tarvii hyvän telkkarin 

Varmasti toiveissa olisi ollut antaa esimerkkinä jotain edullisempaa. Taas oli vain pakko päästä haukkumaan pienituloisia. 

 

Ei köyhät lapset niitä toivokaan. Niitä toivoo Hopen johto, jotka hyväosaisina ylemmän luokan kansalaisina kuviittelevat että lapset tulevat onnellisiksi vain kalliista tavaroista. Vähäosaiset osaavat iloita halvemmistakin tuotteista tai elämyksistä. 

Sillä että Hope esittää näitä kohtuuttomia toiveita, joihin tavan tallaajalla ei ole mahdollisuutta tarjota omille lapsillekaan, tekee karhunpalveluksen ja saa ihmiset uskomaan että vähäosaiset ovat röyhkeitä, vaikkei niin todellisuudessa ole

No ainakin meillä on kaikki ihan tyytyväisiä peruslaitteisiin. iPhonea ei ole kenelläkään ja tablettikin on Android. Lahjoista taitavat eniten arvostaa herkkuosastoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se keräys oli parempi missä saa ostaa mitä haluaa ja laittaa paketin päälle esim. lapsi 8 vuotta. Siihen lahjoitin pari kertaa, mutta sitä keräystä ei ole ollut paikkakunnalla enää, mikähän lie se oli nimeltään. Myös ruokatavaraa olen lahjoittanut keräykseen, sitäkään ei ole tänä vuonna näkynyt. Aiemmin oli maltillisempia toiveita siinä joulukuusessa olevassa keräyksessä, silloin joskus osallistuin. Ylimääräistä rahaa ei ollut kauheasti silloinkaan, mutta halusin silti auttaa. Nykyisin on vielä tiukempaa kun kaikki on kallistunut. Itsekin joutunut siirtyä edullisempiin tuotteisiin kaikessa. Ihan halvoilla peruspuhelimilla ja marketti- tai kirppisvaatteilla mennään koko perhe vaikka aikuiset ovat ihan työssäkäyviä. Kyllä perus halpistuotteet pitäisi kelvata myös lahjoituksena.  

 

 

Älä lahjoita jos sulla on noin tiukkaa. Pliis

Joku ristiriita on siinä, että olevinaan Suomessa on porukkaa, joilla ei ole tarpeeksi edes ruokaa ja siinä, että näköjään kukaan ei arvosta parin kympin lahjoja. 

Se on tätä nykyaikaa. Itse olin 2000-luvun alun lapsi, 96-syntynyt ja meillä perinteisiä joululahjoja olivat sukat, bokserit, pikkarit, lelut, kirjat, lautapelit, dvdt ja videot, pelit, stigat jotka olivat niitä kalliita lahjoja, joita ei saanut kun kertaalleen ja sillä laskettiin koko lapsuus. Ja me olimme siis varakas perhe. Ei tullut kuuloonkaan että sai kaikkia merkkivaatteita, tai trendileluja siihen aikaan kuten jäätelökonetta. En saanut vaikka joka joulu toivoin, ja hyvä niin 😅

Vierailija kirjoitti:

Nuo överit toiveet vie keräysiltä monta normaalia lahjoittajaa.Ja yhdistyksiltä uskottavuuden.Itse ajattelin laittaa noihin 200e,mutta totesin ettei ollut jäljellä mitään mihin tuo olisi riittänyt.Ja tuolla ajattelin 4 - 5 lahjaa ostaa,en yhtä.

Aika hurjaa! Meillä läheisille ostetaan yleensä nimenomaan niitä muutaman kympin maksavia lahjoja.

Vierailija kirjoitti:

Mä oon toivonut 40 vuotta jo omaa hevosta. Ei oo näkyny. 😭

Mä toivon ens vuonna unelmieni taloa. Jos vaikka porukalla hommaisitte? Tai joku yritys? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se keräys oli parempi missä saa ostaa mitä haluaa ja laittaa paketin päälle esim. lapsi 8 vuotta. Siihen lahjoitin pari kertaa, mutta sitä keräystä ei ole ollut paikkakunnalla enää, mikähän lie se oli nimeltään. Myös ruokatavaraa olen lahjoittanut keräykseen, sitäkään ei ole tänä vuonna näkynyt. Aiemmin oli maltillisempia toiveita siinä joulukuusessa olevassa keräyksessä, silloin joskus osallistuin. Ylimääräistä rahaa ei ollut kauheasti silloinkaan, mutta halusin silti auttaa. Nykyisin on vielä tiukempaa kun kaikki on kallistunut. Itsekin joutunut siirtyä edullisempiin tuotteisiin kaikessa. Ihan halvoilla peruspuhelimilla ja marketti- tai kirppisvaatteilla mennään koko perhe vaikka aikuiset ovat ihan työssäkäyviä. Kyllä perus halpistuotteet pitäisi kelvata myös lahjoituksena. 

Jos alle tonnin lahjat on roinaa, jota ei tarvitse lahjoituksena lapselle joululahjaksi antaa, niin tämän mielipiteen esittäjä on aivan liian rikas ja röyhkeä kerjäämään toisten ostamia lahjoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika moni lapsi saa todeta sen ettei ole vanhemmille tai hyväntekeväisyysseuralle edes playstation 5 arvoinen ihminen. Kyllä jokainen lapsi ansaitisis kerran elämässään saada noin 500e joululahjan todistukseksi että on edes sen arvoinen ihmisenä.

Totuus on että ahneet aikuiset eivät halua ilahduttaa arvokkailla lahjoilla. Ostavat sen sijaan kasan roskaa peittämään totuutta.

Rahan ahneus on syynä ja kitsaus.

Ei vaan arvosteta. Lahjan idea on että itse luovutaan jostain ja se tuntuu, mutta takas saa kun toinen ilahtuu aidosti.

Tätä ei osata vieläkään. Sama ongelma on työelämässä pitkälti

Olenko siis ahne enkä arvosta kun en halua enkä edes voi käyttää reilua puolikasta kuukaudessa käteen saamastani palkasta siihen että joku teini saa tonnin puhelimen

Kaiken lisäksi teini ei tyytyisi saamaansa luuriin vaan olisi seuraavana jouluna käsi ojossa vaatimassa vielä uudempaa ja kalliimpaa mallia. Koska vuosi sitten saatu puhelin on jo niin vanha romu ettei se kourassa kehtaa näyttäytyä koulussa ja kartsalla. 

Mun lapset kertovat esim. jonkun yksittäisen luokkakaverin olevan rikas, kun sillä on merkkivaatteita ja hienoja uusia puhelimia. Ja luokka koostuu oikeasti todella hyvätuloisisten vanhempien jälkeläisistä, on lääkäriä, juristia, yrityspohattoa, on siis erityislahjakkaiden luokkana aloittanut koulutaipaleensa, mutta lapset pukeutuu tavallisiin vaatteisiin ja perushalpoja puhelimia jne.

Ei ne lapset edes tajua olevansa suurin osa varakkaista perheistä. Ei se ole mitään kilpavarustelua tuo lapsuus. En tajua miksi sellainen kuva edes annetaan kun ei se ole todellisuutta. Vasemmistohan täyä toitottaa, mutta se vain tuhoaa lapsuutta ja saa lapset tuntemaan eriarvoisuutta ilman syytä. Jos lapsi on aina likainen ja haiseva, silloin voidaan syrjiä, mutta ei esim. puhelimen takia.

Ihan poskettomia on nuo hyväntekeväisyytenä pyydetyt kalliit lahjatoiveet.

Älkää nyt hyvät ihmiset opettako lastanne minkään merkkien orjaksi! Siinä tulee aikuisenakin ongelmia, kun pitää jotain merkkiä palvoa, oli varaa tai ei.

Sometyrkyt yrttäköön myydä mitä Chanelia haluavat, mutta ei niihin karkeloihin kannata lähteä. Se on uusrikkaiden ja wannabeerikkaiden  hommaa. Ja täysin veetee. 

Kaikki ei ollut paremmin ennen, mutta moni asia oli. Kuten se että oltiin tyytyväisiä vähempään ja kulutettiin vähemmän. Siitä kiittää luonto ja lompakko!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin no kuinka moni lapsena ilahtui jostain villasukista, vaikka saattoi niin esittää? Lapset unelmoivat suuresti ja niin saavatkin. Ei tämä maailma ole reilu paikka. Joku syntyy perheeseen, jossa hänelle on jo valmiiksi talot, mökit ja huvipurret. Toiset mutustelevat puuroa. Ja ensimmäisen perheen lapsi kiusaa merkkivaatteissaan jälkimmäistä lasta, jolla paikatut vaatteet. 

No kun näitä vähävaraisten nyyhkytarinoita lukee netistä, niin niistä villasukista luulisi lapsen olevan tosi kiitollinen, kun vanhemmilla ei ole kuulemma varaa ruokkia ja vaatettaa.

Kyllä muistan ihan aidosti olleeni iloinen kun sain joululahjaksi Tiina -kirjan, uuden yöpaidan ja aamutossut - muistan sen joulun vieläkin, olin ehkä 8-vuotias. Olisin uutenavuotena halunnut olla se pitkä yöpaita päällä kun meille tuli vieraita mutta äiti onneksi torppasi sen.

Eikä me oltu köyhiä vaan vanhemmat ja isovanhemmat oli nuukia, ostettiin tarpeeseen. Kasettimankkaa me toivottiin useampi vuosi siskon kanssa, kunnes se vihdoin joululahjaksi saatiin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyväosaiset on niin hyväosaisia, että voivat leuhkia sillä miten heidän lapsensa toivovat lahjoiksi villasukkia ja saippuaa.

Oikeasti köyhä toivoo itselleen jotain kivaa. (Mitä täälläkin kilvan tuomitaan ja kauhistellaan.) Hyväosainen lapsi saa sen muutenkin.

Mutta kun hyväosainen lapsi ei saa. Etkö ymmärrä, että toiveet ovat kohtuuttomia?

Kyllä ne jotain kivaa saavat joskus. Tajuatko sä, ettei köyhän lapsi saa välttämättä koskaan yhtään mitään?

 

Jos köyhän lapsi ei saa YHTÄÄN MITÄÄN. niin silloin kyse ei ole rahan puutteesta vaan siitä, että vanhemmat tuhlaa lapsien elinkustannuksiin annetut tuet itseensä.

Niinhän se on, mutta se ei ole sen lapsen vika.

Vierailija kirjoitti: Joku ristiriita on siinä, että olevinaan Suomessa on porukkaa, joilla ei ole tarpeeksi edes ruokaa ja siinä, että näköjään kukaan ei arvosta parin kympin lahjoja. 

Köyhän lapsi on iloinen jokaisesta lahjasta, mutta nämä myyntitavaroita kerjäävät röyhkimykset haluavat vain arvokkaita tavaroita, koska siten saa enemmän rahaa päihteisiin.

Joku yritti ehdottaa, että lapsi pyytää kallista lahjaa, jotta sen myynnistä äiti saa mahdollisimman paljon rahaa. Tämäkin on röyhkeä nyyhkytarina, koska silloinhan kannattaisi pyytää rahaa tiettyyn menoon (esim. vuokranmaksuun, ruoan ostamiseen tai muuhun tärkeään menoon) eikä edes pyytää tappiolla myytävää lahjaa.

Ärsyttävä on myös tuo päihdeongelmainen tai päihdeongelmaisten lapsi, joka toistaa itkuvirttä " köyhän lapsi ei saa toivoa yhtään mitään", jos ei saa pyytää järjettömän hintaista lahjaa.

Onneksi on e-joulupuu, jonka varoilla ostetaan lahjat, jotka jäivät hankkimatta 😊 Taidanpa ensi vuonna laittaa sukulaislapsille varatut lahjarahat näihin lahjoihin, kun kerta pilalle menevät, jos saavat jotain kallista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyväosaiset on niin hyväosaisia, että voivat leuhkia sillä miten heidän lapsensa toivovat lahjoiksi villasukkia ja saippuaa.

Oikeasti köyhä toivoo itselleen jotain kivaa. (Mitä täälläkin kilvan tuomitaan ja kauhistellaan.) Hyväosainen lapsi saa sen muutenkin.

Mutta kun hyväosainen lapsi ei saa. Etkö ymmärrä, että toiveet ovat kohtuuttomia?

Kyllä ne jotain kivaa saavat joskus. Tajuatko sä, ettei köyhän lapsi saa välttämättä koskaan yhtään mitään?

 

Jos köyhän lapsi ei saa YHTÄÄN MITÄÄN. niin silloin kyse ei ole rahan puutteesta vaan siitä, että vanhemmat tuhlaa lapsien elinkustannuksiin annetut tuet itseensä.

Niinhän s

No ei, mutta ei se ole kenenkään muun vika. Paitsi niiden vanhempien. 

Vierailija kirjoitti:

Onneksi on e-joulupuu, jonka varoilla ostetaan lahjat, jotka jäivät hankkimatta 😊 Taidanpa ensi vuonna laittaa sukulaislapsille varatut lahjarahat näihin lahjoihin, kun kerta pilalle menevät, jos saavat jotain kallista.

Hyvä tietää, että e-joulupuuta on syytä välttää.

Vierailija kirjoitti:

Jos kerran elämässä lapsi saisi sellaista mitä se haluaa aidosti. Jättäkää roskat ostamatta.

Miten paljon te arvostatte lasta. Se 2000e iphone ei ole paljoa siinä mielessä.

2000 euron puhelin ventovieraalle lapselle tai "lapselle" ei sinusta ole iso hankinta peruspalkansaajan kukkarolle?? Tässä huimien elinkustannusten ja verojen luvatussa maassa? 

Ok, voithan sinä laitella niitä epärealistisia toiveitasi joulukeräyksiin joko oikean tai keksityn jälkikasvun nimissä, mutta älä odota liikoja. Suomalaiset tuppaavat olemaan melkoisen maalaisjärkistä porukkaa, ei meitä vedätetä kaiken maailman nyyhkytarinoilla. 2000 euroa on sitäpaitsi summa, jonka teini voi 1-2 kalenterivuoden aikana säästää ryhtymällä esimerkiksi hyllyttäjäksi markettiin tai jakamaan postia/mainoksia. Miksi jonkun vieraan pitäisi kustantaa hänelle tuo puhelinhankinta?

Vierailija kirjoitti:

Vaikea uskoa että pleikka5:sta toivoo joku köyhä lapsi. Se on satoja euroja, pelit kalliita ja se tarvii hyvän telkkarin 

Varmasti toiveissa olisi ollut antaa esimerkkinä jotain edullisempaa. Taas oli vain pakko päästä haukkumaan pienituloisia. 

 

Mitä tarkoitat hyvällä telkkarilla? Ihan vaikka 15 vuotta vanha tv käy PS5:n pelaamiseen. Pelejä voi ostaa myös tarjouksesta/käytettynä.

Vierailija kirjoitti:

Älkää nyt hyvät ihmiset opettako lastanne minkään merkkien orjaksi! Siinä tulee aikuisenakin ongelmia, kun pitää jotain merkkiä palvoa, oli varaa tai ei.

Sometyrkyt yrttäköön myydä mitä Chanelia haluavat, mutta ei niihin karkeloihin kannata lähteä. Se on uusrikkaiden ja wannabeerikkaiden  hommaa. Ja täysin veetee. 

No ei tässäkään tarvitse vetää överiksi. Ei siitä lapsesta tule merkkien orjaa, jos kerran elämässään saa sen toivomansa merkkituotteen.