Tamperelainen perheenäiti tyrmistyi vähävaraisten lasten joulukeräyksessä koska vähävaraisilla lapsilla olikin toivomusunelmia.

Vierailija kirjoitti:

Kylläpäs te jotkut nyt teeskentelette!

Jos mä olisin ollut rikas, niin olisin ostanut lapsilleni lähes kaiken maallisen hyvän mitä vaan saatavilla on. Ja itselleni myös.

Olen ollut sekä köyhä, että vähän paremmissa varoissa ja tiedän kyllä mikä merkitys rahalla ja sen puutteella on. Rahalla saa niin aineellista tavaraa kuin arvostusta. Kaveripiirissä ja työelämässä. En varmaan ole väärässä jos väitän, että varakas saa parempia työpaikkojakin. Jos on sama koulutus kahdella tyypillä, niin todennäköisemmin varakkaammalta vaikuttava saa sen työpaikan.

Tämä nyt oli ihan ohi aiheen, sori siitä. Jatkakaa vaan :)

Olisit siis kasvattanut lapsistasi ihmisiä jotka käsi ojossa odottaisivat että muut heille hankkivat kaikkea kivaa. Meillä kasvatetaan lapsista sellaisia että tietävät että jos jotain kivaa haluaa, sen eteen on nähtävä vaivaa. 

Et olisi kauaa ollut rikas tuolla tyylillä. 

Surullisempaa on, että köyhien perheiden joulutoiveet on tavallisia arkisia asioita, joiden pitäisi kuulua jokaisen perheen perustarpeisiin. Esimerkkinä alushousut ja hygieniatuotteet.

Vierailija kirjoitti:

Itsekin ympyröin lelukirjasta vuodesta toiseen Baby Bornin ja jätti-Barbien. Sain kuitenkin lahjaksi halvempia leluja, jotka olivat silti aivan ihania ja joulu oli taianomainen.

 

Antaa lasten haaveilla. Kauhea ajatus olisi, jos köyhän perheen lapsen ajatusmaailmakin on köyhä, että ei minulle mitään tarvita, jos nyt joku paikattu sukka tai käytetty vihko.... 

Antaa lasten haaveilla ja tarvittaessa kuvitella, että niiden kalliit toiveet välitetään eteenpäin. Äiti voi sitten miettiä, mikä kohtuuhintainen lahja olisi lapselle mieluinen, ja huolehtia siitä että lapselle toivotaan uuden iPhonen sijasta jotain halvempaa.

Toivoa ja toivoa, ja sitten odotellaan suu auki että kaikki hyvä tulee itsekseen. Sääli että opettavat saman mallin lapsilleen.

Jos lapsi tosiaan tarvitsee niitä ökylahjoja, niin vanhempi varmasti toteuttaa ne. Vai olisiko niin, ettei yhtään kukaan tarvitse 2-vuotiaana iPhonea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä on monta(?) sellaista, jotka jankkaavat, että kyllä köyhän lapsi saa toivoa ja lapset kyllä tietävät, että toive ei välttämättä toteudu. Mutta mikä järki on toivoa sellaista, joka ei toteudu?? Eikö siinä nimenomaan tunnu erityisen pahalta, että ei saa mitä toivoo? En ymmärrä. 

 

Et tietenkään ymmärrä koska olet tottunut saamaan kaiken mitä toivot. Muut ymmärtää sen toivominen eri tavalla, pakko ei ole aina saada kaikkea mitä haluaa.

Mutta mikä hinku on saada lappu kuuseen, kun sen saman toiveen voi sanoa vanhemmalleen? Että tietää, että iPhonea ei ole tulossa kuitenkaan. Juu, en tosiaan ymmärrä.

Vierailija kirjoitti:

Harva lapsi jää oikeasti kokonaan ilman mitään lahjaa. Nämä ovat vain kiva lisä lahjavuoreen. En tunne yhtäkään niin vähävaraista perhettä, etteikö mitään lahjoja olisi, tunnen aika paljon ihmisiä ja olen pa itsekin. Lapsilla on joka paikka täynnä krääsää, ihan niillä köyhimmilläkin. 

Me ollaan saatu paketit sossusta monena vuotena. Ne ovat olleet mukavia, kalleimpia lahjoja, mitä lapseni ovat saaneet ja ovat olleet hyvin mielissään, mutta ovat he muutakin saaneet.

Minä jouduin aikoinaan hakemaan vuokralla olevalle perheelle (5 lasta, työtön yh, mutta lopulta sitten myös "ex"-miehensä salaa) häätöä koska vuokrat olivat maksamatta jo neljältä kuukaudelta ja piha alkoi naapureiden tietojen mukaan olla ruokottomassa kunnossa (rikkinäistä autoa, koirankakkaa, roskaa, tupakantumppeja). Sisälle en tietysti päässyt katsomaan mutta pelotti oikeasti mikä tilanne siellä edessä.

Kun perhe siirtyi johonkin muualle siivosimme taloa kaksi päivää. Oli helmikuu ja parvekkeella oli vielä joululahjojen paperit ja tyhjät laatikot. Älypuhelinta, Lego-techniciä, plasma televisiota, playstationia... En tiedä mistä se kaikki tavara oli kotoisin,mutta jotain tällaista avustusjuttua ja petoksia, joista rouvalla on pitkä rikosrekisteri, epäilin.

Vierailija kirjoitti:

Surullisempaa on, että köyhien perheiden joulutoiveet on tavallisia arkisia asioita, joiden pitäisi kuulua jokaisen perheen perustarpeisiin. Esimerkkinä alushousut ja hygieniatuotteet.

Miksi se olisi surullista? Useimmat keskiluokkaiset vanhemmat antavat lahjaksi vaatteita ja jotakin muuta mukavaa, tuskin noi hygieniatuotteet mitään mäntysuopaa on.

Luuletko, että nämä kuolemanporteilla olevat vanhukset, sun suklaitas ja kukkia kaipaa, hoitajille tulis vaan lisää töitä, kun nämä pasaperseet, rupeavat ripuloimaan. Yks näiden yökötysten hoitaja.

Vierailija kirjoitti:

Toivoa ja toivoa, ja sitten odotellaan suu auki että kaikki hyvä tulee itsekseen. Sääli että opettavat saman mallin lapsilleen.

Jos lapsi tosiaan tarvitsee niitä ökylahjoja, niin vanhempi varmasti toteuttaa ne. Vai olisiko niin, ettei yhtään kukaan tarvitse 2-vuotiaana iPhonea.

Tulin jo hieman housuihin tästä! Tämä oli niin hyvä kommentti! Aa siis ajatellaan yhdessä tätä törkeyttä miten ne röyhkeät köyhät opettaa tuota mallia lapsilleen, ah tunnetko sinäkin sen miten paljon parempia me ollaan?!?!?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi hellanlettas! Jos lisäännyt, huolehdit lapsistasi. Myös niistä joululahjoista. 

Hyvin yksinkertaista.:)

Tässä kommentissani taas näkyy se, että ei eroteta lapsia vanhemmista. Eihän sitä lahjaa niille sun mielestä huonoille vanhemmille anneta, vaan niille viattomille lapsille. Vai onko sinusta oikein että lapsen tulee kärsiä vanhempien köyhyydestä?

Juu, juu. Menee iphone lapselle ja ipadi taaperolle, suinkaan ei aikuiselle mene. Usoo ken tahtoo. 

Toiveita saa toki olla mutta minusta niiden pitäisi olla korkeintaan 50€

Tulee myös valitettavasti mieleen tietyistä lahjatoiveista, että saako se lapsi pitää lahjan oikeasti vai pistääkö vanhemmat heti myyntiin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä minun lapset saavat toivoa? Ihan siltä varalta kyselen, ettei pidetä ahneena. Mikä on kohtuullista? He ovat 15- ja 17- vuotiaita. Vanhempi oli kesätöissä ,opiskelee lukiossa, säästää ajokorttiin. Nuorempi peruskoulussa vielä. Minä olen työkyvyttömyyseläkkeellä ja sinnitellään miten kuten.

 

 

He saavat toivoa iPhonea mutta sitten sinun vanhempana kuuluu maksaa paljon extraa jostain hanttihommsta että voit leikkiä heidän itse ansainneen rahat. Vaikka lapsikin tietää että sinä helpolla hänelle iPhonen kustansit. Näin palstan paremmat vahvemmat tekee.

Hyvä kai se on että jotkut muksut tekee edes jotain elintasonsa eteen. Muutakin kun kirjoittaa substantiivin, tai no, oikeammin erillisnimen, paperilappuun ja asettuu sohv

 

Aika moni nuori, köyhä tai varakas, työskentelee ihan virallisesti esim pikaruokaravintolassa tai kiinteistöhuollossa. Tunnen itsekin monta. Epäilenpä, etteivät pyydä vierailta ihmisiltä arvokkaita älypuhelimia kun rahan arvo on tullut jopa tuskallisen tutuksi, hikikarpalo kerrallaan.

Povaan heille menestyksekästä tulevaisuutta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä on monta(?) sellaista, jotka jankkaavat, että kyllä köyhän lapsi saa toivoa ja lapset kyllä tietävät, että toive ei välttämättä toteudu. Mutta mikä järki on toivoa sellaista, joka ei toteudu?? Eikö siinä nimenomaan tunnu erityisen pahalta, että ei saa mitä toivoo? En ymmärrä. 

 

Et tietenkään ymmärrä koska olet tottunut saamaan kaiken mitä toivot. Muut ymmärtää sen toivominen eri tavalla, pakko ei ole aina saada kaikkea mitä haluaa.

Mutta mikä hinku on saada lappu kuuseen, kun sen saman toiveen voi sanoa vanhemmalleen? Että tietää, että iPhonea ei ole tulossa kuitenkaan. Juu, en tosiaan ymmärrä.

Niin kuten sanoin, et ymmärrä kun olet aina saanut kaiken mitä toivot. Et pysty edes käsittelemään millaista on toivoa kun sinulle se on sama kuin että sen saat. En oikein tätä pysty sinulle selittämään kun tunne-elämäsi siltä osin on niin erilaista kuin muilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne oli oikeasti syömäkelvottomia perunoita. Samoin kuin omenat. Ei ne olleet mitään just äsken nätisti pudonneita, jotka kipin kapin poimittiin parempaan talteen.

Ette tiedäkään millainen appi mulle sattui osumaan! Pöyristyisitte jos kertoisin enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikea uskoa että pleikka5:sta toivoo joku köyhä lapsi. Se on satoja euroja, pelit kalliita ja se tarvii hyvän telkkarin 

Varmasti toiveissa olisi ollut antaa esimerkkinä jotain edullisempaa. Taas oli vain pakko päästä haukkumaan pienituloisia. 

 

Mikä siinä on vaikea uskoa? Meidän 10-ja 11-vuotiaat toivoi viime jouluna kaikkein hartaimmin pleikka5:sta. Se oli koko ajan ja jatkuvasti ainoa asia mitä toivoivat. Jos heidät olisi vienyt tällaisen joulupuu-toivomuskaivon äärelle niin aivan taatusti olisivat riipustaneet että "pleikka viitonen". Viis siitä mitä se maksaa, mitä ne pelit siihen maksaa tai millainen telkkari tarvitaan. Ei lapsi sitä mieti. Se TOIVOO. 

No saivatko teidän lapset hartaasti toivomansa pleikan lahjaksi vai eivät?

Olen pienituloinen (netto 1700€/kk) ja mielelläni muistan lähipiirin lapsia ja joskus näitäkin lahjapuiden toiveita olen täyttänyt. Se oli kuitenkin sitä aikaa, kun lahjatoiveet olivat sitä tasoa, jota pystyin ostamaan. Vähän hienompi värityskirja ja laadukkaammat tussit, legopaketti tai hygieniatuotteita teinille ovat minusta asiallisia toiveita tällaiseen puuhun. Niiden päälle ostaja voi hankkia halutessaan ekstraa, kuten itse vaikka olen monesti laittanut "kaupan päälle" tarroja tai itse neulotut lapaset.



Ei minulla ole ikinä ollut varaa ostaa edes lähipiirin rakkaille lapsille muutamaa kymppiä kalliimpia lahjoja. En omista itsekään mitään Applen tuotteita, kallista elektroniikkaa tai merkkivaatteita. On mielipuolista edes ajatella, että ostaisin jotakin sellaista ventovieraalle, mutta näkeehän sen jo kadulla kävellessä, että alakoululaisillakin on hienommat kännykät kuin minulla, keski-ikäisellä, 30 vuotta työelämässä olleella tädillä.



Ei tässä ole kyse siitä, ettäkö ei saisi toivoa vaikka kuuta taivaalta. Mutta rehellinen totuus on, että eivät ne vähävaraisten perheiden lapset saa niitä kalliita lahjoja kuitenkaan. Kun niitä lahjapuita katselee, tällaisia minun kaltaisiani hiukan vähävaraista parempituloisia siellä on, toivomassa, että lapset saisivat edes jotakin. Jos joku yksittäinen rikas ihminen ostaakin yksittäisen kalliin lahjan, eikö olisi parempi, että sekin jakautuisi niin, että viisi lasta saisi satasen lahjan tai kymmenen viidenkympin lahjan (joka olisi käsittämätön ylellisyys jopa itselleni) kuin että yksi lapsi sattuu saamaan 500€ lahjan, jonka hän itse tai vanhemmat myyvät eteenpäin saadakseen siitä rahat parempaan käyttöön? En hetkeäkään usko, että pleikkavitosta pelataan autuain mielin taloudessa, jossa on ruoasta ja arjen toimeentulosta vakava pula.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä on monta(?) sellaista, jotka jankkaavat, että kyllä köyhän lapsi saa toivoa ja lapset kyllä tietävät, että toive ei välttämättä toteudu. Mutta mikä järki on toivoa sellaista, joka ei toteudu?? Eikö siinä nimenomaan tunnu erityisen pahalta, että ei saa mitä toivoo? En ymmärrä. 

 

Et tietenkään ymmärrä koska olet tottunut saamaan kaiken mitä toivot. Muut ymmärtää sen toivominen eri tavalla, pakko ei ole aina saada kaikkea mitä haluaa.

Mutta mikä hinku on saada lappu kuuseen, kun sen saman toiveen voi sanoa vanhemmalleen? Että tietää, että iPhonea ei ole tulossa kuitenkaan. Juu, en tosiaan ymmärrä.

 

Niin kuten sanoin, et ymmärrä kun olet aina saanut kaiken mitä toivot. Et pys

Eli sulla on oikeasti siellä lappu odottamassa, että jos joku hyväuskoinen sulle sen iPhonen tms. tuo? Toivottavasti sun lappu heitetään roskikseen, koska susta huokuu epäystävällisyys ja epämiellyttävyys. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä on monta(?) sellaista, jotka jankkaavat, että kyllä köyhän lapsi saa toivoa ja lapset kyllä tietävät, että toive ei välttämättä toteudu. Mutta mikä järki on toivoa sellaista, joka ei toteudu?? Eikö siinä nimenomaan tunnu erityisen pahalta, että ei saa mitä toivoo? En ymmärrä. 

 

Et tietenkään ymmärrä koska olet tottunut saamaan kaiken mitä toivot. Muut ymmärtää sen toivominen eri tavalla, pakko ei ole aina saada kaikkea mitä haluaa.

Mutta mikä hinku on saada lappu kuuseen, kun sen saman toiveen voi sanoa vanhemmalleen? Että tietää, että iPhonea ei ole tulossa kuitenkaan. Juu, en tosiaan ymmärrä.

 

Niin kuten sanoin, et ymmärrä kun olet aina saanut kaiken mitä toivot. Et pys

Ymmärrettävää. Omakin teini saattaisi kokeilla, että tuleeko joku padi jos kehtaa kysyä.

Mutta eikö näillä ole vanhempia moderoimaan niitä toiveita? Lukeeko siellä ihan oikeasti, että hevonen tai skootteri tai mökki Ylläkseltä, jotka oli omia toteutumattomia toiveita peruskoululaisena?

Vierailija kirjoitti:

Surullisempaa on, että köyhien perheiden joulutoiveet on tavallisia arkisia asioita, joiden pitäisi kuulua jokaisen perheen perustarpeisiin. Esimerkkinä alushousut ja hygieniatuotteet.

Niiden alusvaate/hygieniatuotteiden ja uusimman iPhonen väliin jää kyllä iso joukko ihan normihintaisia joululahjoja. 

Tän keräyksen kuvauksessahan mainitaan aivan erityisesti laitoksissa asuvat lapset, eli ei ole välttämättä ketään äitiä tai isää siinä kohtuullistamassa sitä toivetta. Menkääpä nyt itseenne ja hävetkää te jotka täällä paheksutte huostaanotettujen lasten "röyhkeyttä". Oksettavia olette.