Tamperelainen perheenäiti tyrmistyi vähävaraisten lasten joulukeräyksessä koska vähävaraisilla lapsilla olikin toivomusunelmia.

Vierailija kirjoitti:

Mitä minun lapset saavat toivoa? Ihan siltä varalta kyselen, ettei pidetä ahneena. Mikä on kohtuullista? He ovat 15- ja 17- vuotiaita. Vanhempi oli kesätöissä ,opiskelee lukiossa, säästää ajokorttiin. Nuorempi peruskoulussa vielä. Minä olen työkyvyttömyyseläkkeellä ja sinnitellään miten kuten.

Riippuu ihan siitä, onko tarkoitus, että toive toteutuisikin. Noin yleisesti ottaen sanoisin, että sellainen lahjatoive, jonka voisi esittää vaikka lapsen kummeillekin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikea uskoa että pleikka5:sta toivoo joku köyhä lapsi. Se on satoja euroja, pelit kalliita ja se tarvii hyvän telkkarin 

Varmasti toiveissa olisi ollut antaa esimerkkinä jotain edullisempaa. Taas oli vain pakko päästä haukkumaan pienituloisia. 

 

Mikä siinä on vaikea uskoa? Meidän 10-ja 11-vuotiaat toivoi viime jouluna kaikkein hartaimmin pleikka5:sta. Se oli koko ajan ja jatkuvasti ainoa asia mitä toivoivat. Jos heidät olisi vienyt tällaisen joulupuu-toivomuskaivon äärelle niin aivan taatusti olisivat riipustaneet että "pleikka viitonen". Viis siitä mitä se maksaa, mitä ne pelit siihen maksaa tai millainen telkkari tarvitaan. Ei lapsi sitä mieti. Se TOIVOO. 

 

No saiko ne sen pleikka viitosen vai kävikö niin etteivät saaneet jouluna mitään lahjoja kun t

Uuh olen niin kiimassa tästä miten paljon parempia ihmisiä me ollaan! Innostuin aivan miten haukuit tuntemattoman lapsia kakaroiksi. Oi että miten hyvä heitto oli!

On tosi epäreilua, jos röyhkeimmät lapset saa satojen eurojen arvoisen lahjan samalla kun suurin osa muista lapsista tyytyy kiltisti muutaman kympin lahjaan.

Täällä on monta(?) sellaista, jotka jankkaavat, että kyllä köyhän lapsi saa toivoa ja lapset kyllä tietävät, että toive ei välttämättä toteudu. Mutta mikä järki on toivoa sellaista, joka ei toteudu?? Eikö siinä nimenomaan tunnu erityisen pahalta, että ei saa mitä toivoo? En ymmärrä. 

Vierailija kirjoitti:

Mitä minun lapset saavat toivoa? Ihan siltä varalta kyselen, ettei pidetä ahneena. Mikä on kohtuullista? He ovat 15- ja 17- vuotiaita. Vanhempi oli kesätöissä ,opiskelee lukiossa, säästää ajokorttiin. Nuorempi peruskoulussa vielä. Minä olen työkyvyttömyyseläkkeellä ja sinnitellään miten kuten.

Sinulta varmaan mitä haluavat. Tuntemattomilta esim muutaman kympin lahjakortteja jolla voivat rahoittaa jotain tiettyä hankintaa. 

"Tosiaan niiden auttaminen, joita tuntee henkilökohtaisesti on varmin keino. Ongelmana on vain se, että elän hyvätuloisen kuplassa: kaikki kaverit löytyvät verokoneesta, naapurusto on hyvätuloisten omakotitaloaluetta ja sukulaisetkin tuntuvat pärjäävän ihan hyvin. Työkavereillani on pääosin paremmat tulot kuin itselläni. En oikeastaan tunne henkilökohtaisesti vähävaraisia."

Jaa sitten hyvää sellaisille, joiden uskot siitä pyyteettömästi ilahtuvan, vie vaikka joulukukkia ja suklaarasioita lähimpään palvelutaloon, vanhainkotiin tai vuodeosastolle siellä kaikille asukkaille ja potilaille yhteisesti jaettavaksi. Varmista ensin tietysti vaikka soittamalla että ottavat lahjoituksen vastaan.

Vierailija kirjoitti:

Poikani oli viiden vanha, kun pohti, voiko kaltaiseni vanhus kirjoittaa pukille. Olin juuri tuskaillut auton vastustaessa. Kun sanoin, että en enää voi kirjoittaa, hän oli valmis itse toivomaan pukilta äidille parempaa autoa. Lasten toiveet ovat toiveita ja unelmia. Pitäisikö nekin kieltää vähävaraisilta?

Ei tietenkään pidä, eihän tässä siitä ole kyse. Viiden vanha lapsikin kyllä ymmärtää että ei se pukki sitä autoa äidille tuo, kallis hankinta. 

Vierailija kirjoitti:

Mitä minun lapset saavat toivoa? Ihan siltä varalta kyselen, ettei pidetä ahneena. Mikä on kohtuullista? He ovat 15- ja 17- vuotiaita. Vanhempi oli kesätöissä ,opiskelee lukiossa, säästää ajokorttiin. Nuorempi peruskoulussa vielä. Minä olen työkyvyttömyyseläkkeellä ja sinnitellään miten kuten.

He saavat toivoa iPhonea mutta sitten sinun vanhempana kuuluu maksaa paljon extraa jostain hanttihommsta että voit leikkiä heidän itse ansainneen rahat. Vaikka lapsikin tietää että sinä helpolla hänelle iPhonen kustansit. Näin palstan paremmat vahvemmat tekee.

Aikuistenhan nämä tämmöiset keräykset pitää hoitaa ja lastensuojelussahan liikkuu hirveän isot rahat vai mitä lastenkotien pitäjät. Näiden tehtävä ois ostaa nämä huostaanotettujen lasten lahjat, mutta kun eivät osta niin eivät osta.

Vierailija kirjoitti:

On tosi epäreilua, jos röyhkeimmät lapset saa satojen eurojen arvoisen lahjan samalla kun suurin osa muista lapsista tyytyy kiltisti muutaman kympin lahjaan.

Jes tämä se vasta olikin hyvä kommentti! Aaah innostun niin! On ne köyhät vaan niin röyhkeitä että on meillä syytäkin niitä kadehtia. Pitkään aikaan ei näin hyvin tunteita herättävää sosiaalipornoa ole ollut tarjolla mitä te nyt tänne kirjoitatte.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sukulaisilta ei kehtaa pyytää ihan poskettomia juttuja mutta tuntemattomilta voi. Näin päin mä tämän kyllä näen. Lähes anonyymi toive voi olla rohkeampikin kuin päin näköä lausuttu. Eihän sitä tiedä vaikka joku sen toteuttaisikin?

Eikö aikuiselle ole tuollaista toivomuspuuta? Mun mies on niin huono lahjanostaja, että jos joku ostaisi mulle nätin timanttisormuksen vaikka.

Taitaa homma mennä niin, että sukulaiselta pyydetään rahaa lapsen kalliiseen lahjaan. Lahja sitten hankintaan jostakin lahjoituksena. Ne sukulaisen rahat sitten käytetään päihteisiin.

Ei pidä sekoittaa röyhkeyttä ja köyhyyttä. Todella köyhä ymmärtää esittää kohtuullisen lahjapyynnön.

 

 

Mä muuten en ole koskaan tuntenut ainuttakaan päihteitä käyttävää köyhää. Päih

Mene kuntouttavaan työtoimintaan, siellä niitä näkee. Tosin voivat kieltää päihteidenkäyttönsä kysyttäessä, kun eivät miellä esim. tupakkaa päihteeksi. Tai olutta.

Sellaisenkin tapauksen olen tavannut, joka selitti ettei ole koskaan käyttänyt huumeita, vaikka onkin alkoholisti. Kävi ilmi, että pössytteli kyllä säännöllisesti ja kadulta oli ostettu Tramalia "selkäkipuun" ja oli se "A-vitamiinikin" tullut tutuksi, mutta ei hänelle sopinut.

Ihmiset ei katsos aina ole tutuilleen ihan rehellisiä päihteidenkäytöstään.

Jotain eläkeläismummeleita lukuunottamatta varmasti 90% suomalaisista "köyhistä" polttaa tupakkaa. Näkee ihan leipäjonon ohi kulkiessaan, että posket lommolla vedetään. On synti ja häpeä käydä kerjäämässä ruokaa sätkä suupielessä.

Itse opin tuntemaan vähävaraisia vapaaehtoistyössä, en sellaisessa missä lahjoitetaan mitään vaan työkokeilussa oli nuoria. Yksi oli kuntouttavassa, oikein kiva nuori mutta kyseessä oli erittäin herkkä nuori, jolla sairauksia. Sain vahingossa selville, että hän on käsistään taitava. Ostin erilaisia kankaita ja sitten kuin ohimennen kysyin, että mulla olisi tällaista ja tällaista ylimääräisenä, olisiko sinulla käyttöä kun ei mulla tule ommeltua. Hän valitsi itse puolet kankaista. Ne loput odottaa edelleen inspiraatiota. 

Sukulainen on sairauseläkkeellä. Autan häntä aika paljon, mutta meillä on välimatkaa. Hän oli ollut eläkeläiskavereiden kanssa ruokajakelussa ja kertoi nähneensä tutun pariskunnan, jota ei oikein osaa vähävaraisena pitää. Kun nämä olivat hoksanneet sukulaisen, he olivat menneet piiloon nurkan taakse, mutta sukulainen oli ehtinyt heidät huomata. 

Vierailija kirjoitti:

Täällä on monta(?) sellaista, jotka jankkaavat, että kyllä köyhän lapsi saa toivoa ja lapset kyllä tietävät, että toive ei välttämättä toteudu. Mutta mikä järki on toivoa sellaista, joka ei toteudu?? Eikö siinä nimenomaan tunnu erityisen pahalta, että ei saa mitä toivoo? En ymmärrä. 

Et tietenkään ymmärrä koska olet tottunut saamaan kaiken mitä toivot. Muut ymmärtää sen toivominen eri tavalla, pakko ei ole aina saada kaikkea mitä haluaa.

Vierailija kirjoitti:

"Tosiaan niiden auttaminen, joita tuntee henkilökohtaisesti on varmin keino. Ongelmana on vain se, että elän hyvätuloisen kuplassa: kaikki kaverit löytyvät verokoneesta, naapurusto on hyvätuloisten omakotitaloaluetta ja sukulaisetkin tuntuvat pärjäävän ihan hyvin. Työkavereillani on pääosin paremmat tulot kuin itselläni. En oikeastaan tunne henkilökohtaisesti vähävaraisia."

 

Jaa sitten hyvää sellaisille, joiden uskot siitä pyyteettömästi ilahtuvan, vie vaikka joulukukkia ja suklaarasioita lähimpään palvelutaloon, vanhainkotiin tai vuodeosastolle siellä kaikille asukkaille ja potilaille yhteisesti jaettavaksi. Varmista ensin tietysti vaikka soittamalla että ottavat lahjoituksen vastaan.

Tämä on kieltämättä hyvä idea. Jotain tämänsuuntaista olenkin miettinyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä minun lapset saavat toivoa? Ihan siltä varalta kyselen, ettei pidetä ahneena. Mikä on kohtuullista? He ovat 15- ja 17- vuotiaita. Vanhempi oli kesätöissä ,opiskelee lukiossa, säästää ajokorttiin. Nuorempi peruskoulussa vielä. Minä olen työkyvyttömyyseläkkeellä ja sinnitellään miten kuten.

 

 

He saavat toivoa iPhonea mutta sitten sinun vanhempana kuuluu maksaa paljon extraa jostain hanttihommsta että voit leikkiä heidän itse ansainneen rahat. Vaikka lapsikin tietää että sinä helpolla hänelle iPhonen kustansit. Näin palstan paremmat vahvemmat tekee.

Hyvä kai se on että jotkut muksut tekee edes jotain elintasonsa eteen. Muutakin kun kirjoittaa substantiivin, tai no, oikeammin erillisnimen, paperilappuun ja asettuu sohvalle odottelemaan.

Harva lapsi jää oikeasti kokonaan ilman mitään lahjaa. Nämä ovat vain kiva lisä lahjavuoreen. En tunne yhtäkään niin vähävaraista perhettä, etteikö mitään lahjoja olisi, tunnen aika paljon ihmisiä ja olen pa itsekin. Lapsilla on joka paikka täynnä krääsää, ihan niillä köyhimmilläkin. 

Me ollaan saatu paketit sossusta monena vuotena. Ne ovat olleet mukavia, kalleimpia lahjoja, mitä lapseni ovat saaneet ja ovat olleet hyvin mielissään, mutta ovat he muutakin saaneet.

Vierailija kirjoitti:

Mitä minun lapset saavat toivoa? Ihan siltä varalta kyselen, ettei pidetä ahneena. Mikä on kohtuullista? He ovat 15- ja 17- vuotiaita. Vanhempi oli kesätöissä ,opiskelee lukiossa, säästää ajokorttiin. Nuorempi peruskoulussa vielä. Minä olen työkyvyttömyyseläkkeellä ja sinnitellään miten kuten.

Sitä en tiedä, mitä lapsesi saavat toivoa, mutta lahjatoiveista olen keskustellut samanikäisten lastenlasteni kanssa ja vielä heidän vanhempiensakin kanssa. Toiveiden hinta on tonnin paremmalla puolella ja vanhemmilla on paha tapa toteuttaa toiveet, kun ovat hyvätuloisia. Pelkäänpä, että lastesi toiveet ovat hyvin tarkkaan harkittuja, nuoret ymmärtävät perheen taloudellisen tilanteen liiankin hyvin, kuten tuo kuopukseni autotoive aikoinaan paljasti. Pojanpoikani toivoo omaan huoneeseensa älykaiutinta, senhän me toki kaikki tarvitsemmekin. Minä totesin kyllä isälleen, että nostakoon persaustaan, jos jotakin pitää säätää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se ole tyhmä vaan helvetin ahne, joka kerjäää joka joulu lahjansa. Tyhmiä ovat ne, jotka rahansa niihin laittavat ja kuvittelevat lahjojen menevän oikeudenmukaisesti tarvitseville!! Haloo, ajatelkaa vähän tuota touhua?! Siinä ei ole mitään läpinäkyvää koko prosessissa alusta loppuun. Ei kestä tuo systeemi päivänvaloa. Eikö kerjääminen ole kiellettyä? 

 

Juuri näin, läpinäkyvyys tässä puuhassa on täysi nolla. En ihmettelisi, jos pleikka 5 ym. menisivätkin avustusjärjestön omien työntekijöiden koteihin. Myös ihan arkijärki sanoo, että 2-vuotiaan iPad-toive on aikuisten toive omaan pakettiinsa.

Kun on jotain ilmaista tarjolla, niin paikalle könyää kaikenlaista opportunistia, väärinkäyttäjää, jobbaria ja lokkijaa.

Suomalai

Ymmärrän täysin, että myös köyhän perheen lapsi haluaa samaa, mitä muutkin ikäisensä. Noita lukiessani ajattelin, että voisin aivan hyvin lahjoittaa myös tuntemattomalle vähävaraiselle jotain kallista, ja ensi vuonna aion niin tehdäkin, tänä vuonna rahaa menee muuhun. Oma lapseni on aikuinen, ja tienaa itse, joten voisin useamman satasen käyttää lahjaan. Ja uskon, että köyhälle lapselle kallis lahja merkitsee enemmän kuin rikkaalle, joka on tottunut siihen, että kalliitkin toiveet toteutuvat. Hienoa, että eivät niin latistuneita köyhyydestään, että unelmoivat vielä! 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä minun lapset saavat toivoa? Ihan siltä varalta kyselen, ettei pidetä ahneena. Mikä on kohtuullista? He ovat 15- ja 17- vuotiaita. Vanhempi oli kesätöissä ,opiskelee lukiossa, säästää ajokorttiin. Nuorempi peruskoulussa vielä. Minä olen työkyvyttömyyseläkkeellä ja sinnitellään miten kuten.

 

 

He saavat toivoa iPhonea mutta sitten sinun vanhempana kuuluu maksaa paljon extraa jostain hanttihommsta että voit leikkiä heidän itse ansainneen rahat. Vaikka lapsikin tietää että sinä helpolla hänelle iPhonen kustansit. Näin palstan paremmat vahvemmat tekee.

Hämmästyttävän monet teinit kyllä raataa töissä Hesessä tai mäkissä tai muualla

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä minun lapset saavat toivoa? Ihan siltä varalta kyselen, ettei pidetä ahneena. Mikä on kohtuullista? He ovat 15- ja 17- vuotiaita. Vanhempi oli kesätöissä ,opiskelee lukiossa, säästää ajokorttiin. Nuorempi peruskoulussa vielä. Minä olen työkyvyttömyyseläkkeellä ja sinnitellään miten kuten.

 

 

He saavat toivoa iPhonea mutta sitten sinun vanhempana kuuluu maksaa paljon extraa jostain hanttihommsta että voit leikkiä heidän itse ansainneen rahat. Vaikka lapsikin tietää että sinä helpolla hänelle iPhonen kustansit. Näin palstan paremmat vahvemmat tekee.

Hyvä kai se on että jotkut muksut tekee edes jotain elintasonsa eteen. Muutakin kun kirjoittaa substantiivin, tai no, oikeammin erillisnimen, paperilappuun ja asettuu sohvalle odottelemaan.

Huh aivan. Ei ne köyhien lapset edes roskia vie vaan ovat vain aina vaatimassa. Jos rikkaan lapsi saa äidiltä rahaa iphoneen rahaa roskien viemisestä niin silloin hän pitää huolta elintasostaan.