Tamperelainen perheenäiti tyrmistyi vähävaraisten lasten joulukeräyksessä koska vähävaraisilla lapsilla olikin toivomusunelmia.

Vierailija kirjoitti:

En viitsi lainata, kun lainaukset ei näy oikein, mutta sille mädistä omenoista jankkaajalle, niin jos joku tuo minulle mätiä omenoita, niin laskisin sen yhtä paljon "lahjaksi" kuin vaikkapa sen, jos joku heittää kananmunia ulko-oveen. Eli tarkoituksella viet keskustelua väärille urille.

Mutta jos nyt kuitenkin leikitään näillä rumilla perunoilla / mädillä omenoilla: mielestäni kiitollisuudessa ei ole kyse siitä, mitä nyt faktisesti olet saanut, vaan sitä, mitkä lahjanantajan ajatukset ovat aidosti olleet. Jos joku on tuonut minulle perunoita hyvin ajatuksin ja oikeasti ajatellut, että ne ovat minulle kiva juttu, niin kyllä minä olisi niistä kiitollinen. Tai oikeammin olen kiitollinen siitä ajatuksesta, joka hänellä on ollut. Näin minut on kasvatettu. Tätä ei tarvitse mitenkään ponnistella, vaan tällainen ajattelu tulee minulta ihan luonnostaan.

Jos joku taas tuo mätiä omenoita siksi, että haluaa vat tuil la, niin sehän ei sit

No siis mehän emme tiedä, miten ilkeä appiukkosi (vai mikä se omenamies nyt olikaan) on, ja millaiset motiivit hänellä on.

Mutta ihan vain tiedoksi, maahan pudonneet omenat eivät ole automaattisesti "mätiä", vaikka niissä niitä "mustelmia" olisikin tai näyttäisivät ylikypsiltä. Ihan kelpo omenia vaikkapa omenahilloon tai omenapiirakkaan.

Tiedän vanhempia ihmisiä, jotka antavat tuollaisia omenapusseja ihan ilman mitään ilkeilymotiivia, koska ajattelevat että on kurjaa jos ihan käyttökelpoiset omenat menevät haaskuun.

Toki tämä nyt ei liityn ketjun aiheeseen mitenkään, eikä ainoat joululahjavaihtoehdot ole ylikypsät omenat ja iPad.

Vierailija kirjoitti:

Vaikea uskoa että pleikka5:sta toivoo joku köyhä lapsi. Se on satoja euroja, pelit kalliita ja se tarvii hyvän telkkarin 

Varmasti toiveissa olisi ollut antaa esimerkkinä jotain edullisempaa. Taas oli vain pakko päästä haukkumaan pienituloisia. 

 

Mikä siinä on vaikea uskoa? Meidän 10-ja 11-vuotiaat toivoi viime jouluna kaikkein hartaimmin pleikka5:sta. Se oli koko ajan ja jatkuvasti ainoa asia mitä toivoivat. Jos heidät olisi vienyt tällaisen joulupuu-toivomuskaivon äärelle niin aivan taatusti olisivat riipustaneet että "pleikka viitonen". Viis siitä mitä se maksaa, mitä ne pelit siihen maksaa tai millainen telkkari tarvitaan. Ei lapsi sitä mieti. Se TOIVOO. 

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli rikkaan lapselle ei välttämättä osteta uusinta puhelinta tai pelikonetta, mutta köyhän lapsi ei saa edes toivoa? Vai menikö minulla jotain ohi?

Sekä rikkaan että köyhän lapsi saa toivoa ihan mitä vain haluaa. Molempien kohdalla on kuitenkin sama juttu: toive ei välttämättä toteudu. Mitä utopistisempi toive, sitä varmennin ei toteudu.

Eikö rikkaan lapsen toive toteudu todennäköisemmin? En olisi uskonut että sivustolla on niin paljon rikkaita vöyhäämässä ja puolustamassa omaa turhuuttaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulisi vanhempien vähän katsovan, mitä lapsensa toivovat ihan vierailta ihmisiltä. Onko parempi toivoa jotakin niin kallista, että kukaan ei hanki ja jää kokonaan ilman, vai toivoa jotakin kohtuuhintaista ja saa sen.

Itse en osallistu mihinkään tällaisiin kerjuujuttuihin, niin paljon häikäilemättömiä hyväksikäyttöyrityksiä niihin liittyy.

 

Eikö tuossa ollut kyse jostain teinistä joka toivoo kameraa? Jos sillä ei ole muita toiveita? Miksi sen pitäisi toivoa jotain leffalippuja jos ei tykkää edes leffa käydä? Tai jotain muuta turhaa? 

Silloin kannattaa olla toivomatta mitään. Ainakaan tuntemattomilta. 

Tiesitkö, että unelmointi, toivominen ja pyytäminen ovat kolme eri asiaa?

Ihminen voi unelmoida ihan mistä vaan, ja se on hyvä ja terve asia. Varsinaisten toiveiden on hyvä olla vähän maanläheisempiä, se kun lisää niiden toteutumisen todennäköisyyttä lähitulevaisuudessa.

Kokonaan eri asia on sitten se, mitä sopii ja kehtaa pyytää a) omilta vanhemmilta tai b) ventovierailta.

Minä esimerkiksi unelmoin siitä, että pääsisin avaruusasemalle. Tämä on erittäin todennäköistä, mutta ihana unelma. Toivon, että voisin päästä Antarktiksen retkelle. Tämä on mahdollista, jos säästän lujasti ja saan vähän sponsorointia.

Ja toteuttaakseni tuon toiveen aion juuri pyytää palkankorotusta. Mutta en pyydä kymmentä miljoonaa, vaan pari sataa. Jos pyytäisin kymmentä miljoonaa (mikä vastaa sitä, että köyhä lapsi pyytää iphonea), en saisi sitä, vaan todennäköisesti lähetteen työterveyteen. Mutta kun pyydän paria sataa, saatan saadakin.

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sille, joka kirjoitti:

"Ja sitten kun se lapsia ei halua muuta kuin sen yhden asian niin sinä menet ostamaan jotain turhaa ihan vaan siksi että pääset ostamaan. Lapsen pitää muistaa olla kiitollinen sinun shoppailusta."

Jos lapsen ainoa toive on liian kallis, niin sitten hän tulee samaan jotain halvempaa ja oppii siten, mikä on kohtuullista. Jos ei itse toivo mitään kohtuuhintaista, niin sitten pitää kelvata se, mikä tulee. Ja kyllä, jokaisesta lahjasta pitää tietenkin olla kiitollinen. Lahjan antaja antaa lahjan siksi, että haluaa, jos haluaa. Ei siihen mitään velvollisuutta ole.

Eipä muuten ole ihme, että kakarat eivät nykyään kiitä synttärilahjoista, jos monikin aikuinen ajattelee, kuten lainaamani kirjoittaja. (Synttärilahjoista, koska joululahjoi

Kunnollisia perunoita ja omenoita, mutta miniälle ei kelvannut. Miniän vanhemmat olivat kasvattaneet pilalle hemmotellun kakaran, joka ei kyennyt kantamaan vastuuta omista lapsistaan, joten oli tuittupäisyyttään vienyt lapsille tuodut ruoat roskikseen. Lapset olivat sitten nälissään syöneet sitä, mitä äiti ei ollut omaan suuhunsa ahtanut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikea uskoa että pleikka5:sta toivoo joku köyhä lapsi. Se on satoja euroja, pelit kalliita ja se tarvii hyvän telkkarin 

Varmasti toiveissa olisi ollut antaa esimerkkinä jotain edullisempaa. Taas oli vain pakko päästä haukkumaan pienituloisia. 

 

Mikä siinä on vaikea uskoa? Meidän 10-ja 11-vuotiaat toivoi viime jouluna kaikkein hartaimmin pleikka5:sta. Se oli koko ajan ja jatkuvasti ainoa asia mitä toivoivat. Jos heidät olisi vienyt tällaisen joulupuu-toivomuskaivon äärelle niin aivan taatusti olisivat riipustaneet että "pleikka viitonen". Viis siitä mitä se maksaa, mitä ne pelit siihen maksaa tai millainen telkkari tarvitaan. Ei lapsi sitä mieti. Se TOIVOO. 

Käsittämätöntä, että suomessa lisääntyy ihmiset, joilla ei ole mitään järkeä päässään tai minkäänlaista ymmärrystä kasvattaa omaa lastaan.

Seuraavan kerran kun rahat tuhlattua käyt itkemässä sosiaalityöntekijältä ruokaa lapsille, niin ajattele lapsiasi ja ehdota lasten huostaanottoa.

Kiihottunut köyhä, hyi mikä ajatus. Tuntui tosiaan köyhä lähteneen laukalle.

Ei köyhälle mitään kannata antaa, sen tämä keskustelu taas näyttää. Eivät osaa kuin valittaa ja vaatia. Ja opettavat lapsensa samanlaisiksi valittaja-vaatijoiksi, se on sääli tietysti.

Veikkaan että ne omenat ja perunat oli ihan käyttökelpoisia, mutta ei ne köyhälle tietenkään kelpaa. Köyhä ei kauan ole Suomessa köyhä, ellei ole myös tyhmä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se ole tyhmä vaan helvetin ahne, joka kerjäää joka joulu lahjansa. Tyhmiä ovat ne, jotka rahansa niihin laittavat ja kuvittelevat lahjojen menevän oikeudenmukaisesti tarvitseville!! Haloo, ajatelkaa vähän tuota touhua?! Siinä ei ole mitään läpinäkyvää koko prosessissa alusta loppuun. Ei kestä tuo systeemi päivänvaloa. Eikö kerjääminen ole kiellettyä? 

 

Juuri näin, läpinäkyvyys tässä puuhassa on täysi nolla. En ihmettelisi, jos pleikka 5 ym. menisivätkin avustusjärjestön omien työntekijöiden koteihin. Myös ihan arkijärki sanoo, että 2-vuotiaan iPad-toive on aikuisten toive omaan pakettiinsa.

Kun on jotain ilmaista tarjolla, niin paikalle könyää kaikenlaista opportunistia, väärinkäyttäjää, jobbaria ja lokkijaa.

Suomalaiset muodostavat satojen metrien jonoja, kun jaetaan

Tosiaan niiden auttaminen, joita tuntee henkilökohtaisesti on varmin keino. Ongelmana on vain se, että elän hyvätuloisen kuplassa: kaikki kaverit löytyvät verokoneesta, naapurusto on hyvätuloisten omakotitaloaluetta ja sukulaisetkin tuntuvat pärjäävän ihan hyvin. Työkavereillani on pääosin paremmat tulot kuin itselläni. En oikeastaan tunne henkilökohtaisesti vähävaraisia. 

Vierailija kirjoitti:

Saavat olla. Varakkaissa perheissä lapsille tosin kerrotaan, että jotkut toiveet toteutuvat ja toiset eivät. Yleensä lapsille tulee pikkuhiljaa aika hyvin selväksi, mistä raha tulee ja mitä sen eteen pitää tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Tästä on kirjakin, "Rich dad, poor dad"? Jossa kerrotaan, mitä rikkaat opettaa lapsilleen ja köyhät taas ei. Ja tästä syystä varakkuus periytyy -ja köyhyys myös.

 

https://www.amazon.com/Rich-Dad-Poor-Teach-Middle/dp/1612680194

 

Ironista kyllä, rikkaat ymmärtävät rahan arvon ja sen eteen käytetyn työn (eli oman ajan) arvon paljon paremmin kuin köyhät. Ja opettavat sen lapsilleenkin.

 

Vähävaraisten velvollisuus olisi opettaa lapsensa paremmiksi rahankäyttäjiksi kuin itse ovat olleet. Tämä alkaisi siitä, että ei kerjätä lahjoja ventovierailta. Se kun ei ole pitkän päälle hyvä strategia vaurastumiseen, että odottaa aina jonkun muun hoitavan kaiken. Näillä keräyksillään tehdään vain karhunpalvelus lapsille. 

Kiitos tästä, vaikuttaa mielenkiintoiselta. Taidan ostaa itselleni joululahjaksi. 😊

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli rikkaan lapselle ei välttämättä osteta uusinta puhelinta tai pelikonetta, mutta köyhän lapsi ei saa edes toivoa? Vai menikö minulla jotain ohi?

Sekä rikkaan että köyhän lapsi saa toivoa ihan mitä vain haluaa. Molempien kohdalla on kuitenkin sama juttu: toive ei välttämättä toteudu. Mitä utopistisempi toive, sitä varmennin ei toteudu.

 

 

Miten on syntynyt näin pitkä ketju aiheesta? Mistä täällä oikein keksutellaan jos ne lasten toiveet saa siellä puussa olla?

Ehkä tässä taustalla on ajatus, että ovatko näiden lasten vanhemmat varmasti huolehtineet siitä, ettei heidän lapsensa pety, jos sieltä keräyksestä ei tulekaan Applen älypuhelinta tai pleikka vitosta eikä mitään

Ei nyt silleen pahalla mutta vaikutat aika ylimieliseltä kun kuvittelet että ne köyhät luulee että sieltä puusta automaattinen tulee iPhone tai tabletti.  Ajatteletko itse että näin käy vai mistä tule päähäsi että joku muu niin luulee?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikea uskoa että pleikka5:sta toivoo joku köyhä lapsi. Se on satoja euroja, pelit kalliita ja se tarvii hyvän telkkarin 

Varmasti toiveissa olisi ollut antaa esimerkkinä jotain edullisempaa. Taas oli vain pakko päästä haukkumaan pienituloisia. 

 

Mikä siinä on vaikea uskoa? Meidän 10-ja 11-vuotiaat toivoi viime jouluna kaikkein hartaimmin pleikka5:sta. Se oli koko ajan ja jatkuvasti ainoa asia mitä toivoivat. Jos heidät olisi vienyt tällaisen joulupuu-toivomuskaivon äärelle niin aivan taatusti olisivat riipustaneet että "pleikka viitonen". Viis siitä mitä se maksaa, mitä ne pelit siihen maksaa tai millainen telkkari tarvitaan. Ei lapsi sitä mieti. Se TOIVOO. 

Mutta palstan jankkaajien mielestä me olemme (olen autotoiveen äiti) huonoja vanhempia, kun emme ole opettaneet lapsiamme syntymästä saakka siihen, että he eivät saa toivoa mitään. Tosin en ole koskaan saanut lapsilisää tai asumistukea lukuun ottamatta tukia ja itse olen ne lahjatkin hankkinut. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikea uskoa että pleikka5:sta toivoo joku köyhä lapsi. Se on satoja euroja, pelit kalliita ja se tarvii hyvän telkkarin 

Varmasti toiveissa olisi ollut antaa esimerkkinä jotain edullisempaa. Taas oli vain pakko päästä haukkumaan pienituloisia. 

 

Mikä siinä on vaikea uskoa? Meidän 10-ja 11-vuotiaat toivoi viime jouluna kaikkein hartaimmin pleikka5:sta. Se oli koko ajan ja jatkuvasti ainoa asia mitä toivoivat. Jos heidät olisi vienyt tällaisen joulupuu-toivomuskaivon äärelle niin aivan taatusti olisivat riipustaneet että "pleikka viitonen". Viis siitä mitä se maksaa, mitä ne pelit siihen maksaa tai millainen telkkari tarvitaan. Ei lapsi sitä mieti. Se TOIVOO. 

No saiko ne sen pleikka viitosen vai kävikö niin etteivät saaneet jouluna mitään lahjoja kun teillä ei ollut varaa hankkia sitä ja kakarat "ei toivoneet mitään muuta"?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai että muistan miten ihanaa nuoruudessa oli jouluna edes saada jotain, mitä varakkaat ostivat lapsilleen arkena. Se merkkihuppari, merkkikengät, jotain vähän kalliimpaa ja luksusta... Se tunne oli sanoinkuvaamaton. Sitä on vaikea selittää, tunsi olevansa samanarvoinen, kuului samaan porukkaan. Edes sen hetken.

Mekään emme olleet köyhä perhe sinänsä. Vanhemmat olivat vain nuukia ja pitivät minimalistisesta elämäntavasta. Eikä minusta materialistia noiden kokemusten vuoksi tullut. Nyt on varaa ilahduttaa muita. Neljä lahjaa ostin lapsille. Ehkä voisi vielä tehdä paria teiniäkin onnelliseksi.

Pyydän, älkää tuomitko lasten ja nuorten toiveita. Niissä voi olla jotain syvempääkin taustalla.

Taustalla on köyhän ihmisen materialistinen ajatusmaailma, jossa tavaroiden omistamiseen kytkeytyy luonnottoman suur

Hyvin sanottu! Eikä Vuittonin laukku näytä hyvältä kulahtaneiden vaatteiden kanssa! 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsihan ei välttämättä ymmärrä miksi ei voisi toivoa ja saada jotain, mitä jotkut muut lapset ovat saaneet.

Ei varmaan. Ja siksi vanhemmat selittävät. Se on vanhempien tehtävä, toimia puskurina lapsen ja maailman välissä.

 

Kyllä ne lapset ymmärtää, jo hyvin pienestä pitäen. Sitä on tutkittukin mitä lapsiperheköyhyys saa aikaan nimenomaan siinä lapsessa. Hyvin pienenä ne jo ymmärtää ettei ole varaa aina edes niihin perustarpeisiin ja tämän aiheuttama stressi muokkaa lapsen aivoja. Aikuisena muutos näkyy usein mielenterveysongelmina.

Mutta hyvä että täällä ollaan parempia ja osataan palauttaa ne haihattelevat lapset maan pinnalle. Kaikelainen toive jatkuvassa stressi eläessä onkin turhuutta.

Kun

Tähän mennessä neljä ihmistä antanut ylänuolen eli neljä ei ymmärtänyt lukemaansa.

Tai neljä halusi jättää ymmärtämättä koska se pilaisi heidän kiihotuksen mitä tämä sosiaalipornoa heissä saa aikaan.

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli rikkaan lapselle ei välttämättä osteta uusinta puhelinta tai pelikonetta, mutta köyhän lapsi ei saa edes toivoa? Vai menikö minulla jotain ohi?

Sekä rikkaan että köyhän lapsi saa toivoa ihan mitä vain haluaa. Molempien kohdalla on kuitenkin sama juttu: toive ei välttämättä toteudu. Mitä utopistisempi toive, sitä varmennin ei toteudu.

Eikö rikkaan lapsen toive toteudu todennäköisemmin? En olisi uskonut että sivustolla on niin paljon rikkaita vöyhäämässä ja puolustamassa omaa turhuuttaan?

 

Tietenkin toteutuu. Mitä rikkaammat vanhemmat ja/tai suku on, sitä todennäköisemmin toive toteutuu, jos lähipiirillä on sekä varaa että halua ostaa lapselleen se toivejuttu. Koko keskustelussa on kuitenkin sellainen mielenkiintoinen asia, että Suomessa on erittäin vähän oikeasti rikkaita. Suurin osa suomalaisista - varsinkaan asuntolainojaan maksavista vanhemmista - eivät ole rikkaita. Vaikka siihen kalliiseen lahjaan olisikin ehkä varaa, vanhemmat eivät välttämättä osta lapselleen sitä. Ostetaan Applen puhelimen sijasta Samsungin puhelin. Kun kyse on nyt tällaisesta keräyksestä, johon toivotaan niiden tavallisten työssäkäyvien, asuntolainojaan makselevien - ei siis oikeiden rikkaiden vaan keskituloisten -  osallistuvan, niin jos lapsen joululahjatoive on suunnattu jonkun rikkaan ostettavaksi eikä sen tavallisen työssäkäyvän ostettavaksi, todennäköisesti lahja jää saamatta. Lapsen lahjatoive on siis utopistinen, koska ne käryäksiin lahjoja ostavat ovat ihan tavallisia keskituloisia. Rikkaat tekevät yleensä ihan eri tyyppisiä lahjoituksia. 

Mitä minun lapset saavat toivoa? Ihan siltä varalta kyselen, ettei pidetä ahneena. Mikä on kohtuullista? He ovat 15- ja 17- vuotiaita. Vanhempi oli kesätöissä ,opiskelee lukiossa, säästää ajokorttiin. Nuorempi peruskoulussa vielä. Minä olen työkyvyttömyyseläkkeellä ja sinnitellään miten kuten.

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu että valtaosa ihmisistä ei erota köyhiä lapsia vanhemmistaan, siis että ovat erillisiä ihmisiä. Mitä tahansa virheitä ne vanhemmat on mahdollisesti elämässään tehnyt, niin niiden lapset on niihin täysin syyttömiä ja siten ansaitsee aivan yhtä kalliita ja hienoja lahjoja kuin rikkaiden vanhempienkin lapset, jotka eivät ole tehneet muuta eri tavalla, kuin syntyneet oikeaan perheeseen.

Koska maailma ei kuitenkaan ole reilu, niin ne köyhät lapset saa kuitenkin yleensä huonompia lahjoja, joten kun tulee tällainen keräys, niin ne TOIVOO jotain parempaa kerrankin, tajuamatta, että sekin on liikaa. Pitäisi vain pyytää anteeksi köyhyyttään, johon on itse syytön, ja olla kiitollinen vähästä. HP.

Kukaan ei ansaitse minkäänlaisia lahjoja. Eikä ylipäänsä mitään muutakaan, paitsi palkkansa töissä.

Nro 590: "Ei nyt silleen pahalla mutta vaikutat aika ylimieliseltä kun kuvittelet että ne köyhät luulee että sieltä puusta automaattinen tulee iPhone tai tabletti.  Ajatteletko itse että näin käy vai mistä tule päähäsi että joku muu niin luulee?"

Miksi se lappu sitten on siellä puussa? Jos siis ei ole edes tarkoitus, että kukaan ostaisi sitä? 

2 vuotiaatko seuraavaksi syyllistetään?

Voi hyvää päivää tätä pelleilyä.

Vierailija kirjoitti:

Voi hellanlettas! Jos lisäännyt, huolehdit lapsistasi. Myös niistä joululahjoista. 

Hyvin yksinkertaista.:)

Tässä kommentissani taas näkyy se, että ei eroteta lapsia vanhemmista. Eihän sitä lahjaa niille sun mielestä huonoille vanhemmille anneta, vaan niille viattomille lapsille. Vai onko sinusta oikein että lapsen tulee kärsiä vanhempien köyhyydestä?