Tamperelainen perheenäiti tyrmistyi vähävaraisten lasten joulukeräyksessä koska vähävaraisilla lapsilla olikin toivomusunelmia.

Nuo lahjatoiveet oli viimeinen niitti: En taatusti lahjoita Hopelle enää senttiäkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toiveena kallis Applen älypuhelin. Suomeksi: älypuhelin on jo , mutta ei sitä kallista Applen älypuhelinta.



Toiveena kalliit merkkilenkkarit: Suomeksi: lenkkarit löytyy jo, mutta ei niitä kaliita merkkilenkkareita.

Toiveena 2-vuotiaalle Applen padi: Suomeksi: taloudesta löytyy jo padi, mutta ei sitä kallista Applen padia.



Jos teinillä ei olisi älypuhelinta lainkaan, toiveena olisi älypuhelin, mutta ei olisi ilmoitettu, mikä lukuisista älypuhelimista.

 

Tässä tiivistettynä miksi nuo kalliit toiveet ärsyttää. No siitä Harry Potter -legosta voidaan ajatella että ehkä se oikeasti olisi sen lapsen harras toive. 20v sitten nykyiset kolmekymppiset toivoivat sitä myös, mutta kukaan ei tiettävästi saanut. Vanhemman olisi pitänyt kyllä ohjata pyytämään vain yleisesti HP-legoja, jotta lapsi saisi edes jotain.

Ymmärrän e

Jopa lapsetkin ymmärtävät, että Apple on paras.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulisi vanhempien vähän katsovan, mitä lapsensa toivovat ihan vierailta ihmisiltä. Onko parempi toivoa jotakin niin kallista, että kukaan ei hanki ja jää kokonaan ilman, vai toivoa jotakin kohtuuhintaista ja saa sen.

Itse en osallistu mihinkään tällaisiin kerjuujuttuihin, niin paljon häikäilemättömiä hyväksikäyttöyrityksiä niihin liittyy.

 

Eikö tuossa ollut kyse jostain teinistä joka toivoo kameraa? Jos sillä ei ole muita toiveita? Miksi sen pitäisi toivoa jotain leffalippuja jos ei tykkää edes leffa käydä? Tai jotain muuta turhaa? 

Silloin kannattaa olla toivomatta mitään. Ainakaan tuntemattomilta. 

 

Aivan eli pääsemme ta

No niin joku viimein myöntää ettei saa toivoa. Sinäkään et koskaan ole toivonut mitään parempaa mitä sinulla on, ethän? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin jos toivot oikeaa ponia etkä muuta niin se kannaa tuonne keräykseen sitten laittaa? Silloin ei ole pakko laittaa mitään jos muu ei kelpaa.  Nuo kalliit ja ahneet toiveet karsii monta auttajaa noista keräyksistä. Siksi niitä ei pitäisi noihin puihin päätyä ollenkaan.Vai onko joku muka oikeasti saanut / ostanut pelikoneen tai puhelimen tuota kautta?

 

Eli niiden "auttajien" takia pitäisi toivoa jotain mitä ei oikeasti toivo. Ettei he vaan "karsiutuisi" pois. Pakko päästä ostamaan!

Mä en hetkeäkään usko, etteikö lapsilla olisi kohtuullisempiakin toiveita, joita ihan oikeasti haluaa, jos ystävällisesti kerrotaan, että jokin on liian kallis.  

Nimenomaan. Vitsi ei ole siinä, mitä kerrotaan vaan miten kerrotaan. Alentuvat äänenpainot "minä rikas ja siksi sinua parempi, sinä köyhä ja siksi matele minun edessäni" voisi unohtaa edes joulun ajaksi. 🙄

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulisi vanhempien vähän katsovan, mitä lapsensa toivovat ihan vierailta ihmisiltä. Onko parempi toivoa jotakin niin kallista, että kukaan ei hanki ja jää kokonaan ilman, vai toivoa jotakin kohtuuhintaista ja saa sen.

Itse en osallistu mihinkään tällaisiin kerjuujuttuihin, niin paljon häikäilemättömiä hyväksikäyttöyrityksiä niihin liittyy.

 

Eikö tuossa ollut kyse jostain teinistä joka toivoo kameraa? Jos sillä ei ole muita toiveita? Miksi sen pitäisi toivoa jotain leffalippuja jos ei tykkää edes leffa käydä? Tai jotain muuta turhaa? 

Silloin kannattaa olla toivomatta mitään. Ainakaan tuntemattomilta. 

 

Aivan eli pääsemme ta

Aivan eli taas päästiin siihen kermaperseajatusmaailmaan että sinä olet oppinut että kun toivot jotain, sinä sen saat. Muuten et alkaisi jotain syömistä tähän sekoittamaan. Et ymmärrä mikä on toive.

Kyllä nykyisin tuntuu olevan lahjatoiveet sellaisia, ettei niitä pienituloisella ole mahdollisuus toteuttaa. Kysyin viime viikolla 16 vuotiaalta kummitytöltäni, mitä hän haluaa lahjaksi: 150€ lahjakortin kynsi- ja ripsiteknikolle geelikynsiä ja ripsenpidennyksiä varten ja antoi vielä liikkeen nimen, mihin sen lahjakortin haluaa. Kysyin onko jotain muuta toivetta, kun tuo lahjakortti: lahjakortti kuulemma riittää! Juu, ei osteta mun pienestä eläkkeestäni tuota. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun puolesta saavat toivoa vaikka prinssin ja puoli valtakuntaa, se on vanhemman tehtävä toteuttaa lahjatoiveet tai kasvattaa lapsensa kohtuuteen.

En ikinä ole enkä tule laittamaan näihin mitään.

Syöpäsäätiölle menee kuukausittain ja myöskin ylimääräisinä lahjoituksina

 

Oi en ole ikinä kuullut näin hienosta ihmisestä kuin sinä! Monet syöpäsairaat ovet syöneet huonosti ja tupakoineet, jonkun olisi pitänyt opettaa ne tekemään toisin. Siksi en ikinä lahjoittaisi syöpäsairaille.

 

 

 

Enkä minä yhtä tyhmästä ja tietämättömästä ihmisestä kuin sinä, jopa vastasyntynyt voi saada syövän ja sinä myös.

Jokainen syöpäpotilas tupakoi aivan kuten jokainen köyhä ei kasvata lastaan ymmärtämään kohtuutta. Ymmärrä oman viestisi idioottimaisuus ja tekopyhyys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin jos toivot oikeaa ponia etkä muuta niin se kannaa tuonne keräykseen sitten laittaa? Silloin ei ole pakko laittaa mitään jos muu ei kelpaa.  Nuo kalliit ja ahneet toiveet karsii monta auttajaa noista keräyksistä. Siksi niitä ei pitäisi noihin puihin päätyä ollenkaan.Vai onko joku muka oikeasti saanut / ostanut pelikoneen tai puhelimen tuota kautta?

 

Eli niiden "auttajien" takia pitäisi toivoa jotain mitä ei oikeasti toivo. Ettei he vaan "karsiutuisi" pois. Pakko päästä ostamaan!

Mä en hetkeäkään usko, etteikö lapsilla olisi kohtuullisempiakin toiveita, joita ihan oikeasti haluaa, jos ystävällisesti kerrotaan, että jokin on liian kallis.  

Nimenomaan. Vitsi ei ole siinä, mitä kerrotaan vaan miten kerrotaan. Alentuvat äänenpainot "minä rikas ja siksi sinua parempi, sinä köyhä ja siksi matele minun edessäni" voisi unohtaa edes joulun ajaksi. 🙄

Kukaan ei ole käskenyt ketään matelemaan. 

Mulle ei tulisi mieleenkään hankkia uutta iPhonea, Pleikkaria tai muuta yli 50 € arvoista lahjaa tuntemattomalle lapselle. Ei yksin eikä kimpassa muiden kanssa. Yksikään tuntematon lapsi ei ansaitse sellaista ökykallista luksuslahjaa lahjakeräyksen kautta samalla kun moni muu lapsi saa lahjaksi pelkkiä villasukkia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulisi vanhempien vähän katsovan, mitä lapsensa toivovat ihan vierailta ihmisiltä. Onko parempi toivoa jotakin niin kallista, että kukaan ei hanki ja jää kokonaan ilman, vai toivoa jotakin kohtuuhintaista ja saa sen.

Itse en osallistu mihinkään tällaisiin kerjuujuttuihin, niin paljon häikäilemättömiä hyväksikäyttöyrityksiä niihin liittyy.

 

Eikö tuossa ollut kyse jostain teinistä joka toivoo kameraa? Jos sillä ei ole muita toiveita? Miksi sen pitäisi toivoa jotain leffalippuja jos ei tykkää edes leffa käydä? Tai jotain muuta turhaa? 

Silloin kannattaa olla toivomatta mitään. Ainakaan tuntemattomilta. 

 

Aivan eli pääsemme ta

Jos se toive on öapeen ainut toive niin kyllä sinä vaan juuri nyt kiellät häntä toivomasta yhtään mitään. 

"No niin joku viimein myöntää ettei saa toivoa. Sinäkään et koskaan ole toivonut mitään parempaa mitä sinulla on, ethän?"

Täh? Toivonut keneltä? Siis tarkoitat lapsena toivonut vanhemmilta? Ei, en ole toivonut övereitä 90-luvun lamalapsena. Mutta olen ihan ollut tyytyväinen saamiini lahjoihin (kirjoja, pelejä, hajuvettä yms.)

Tai jos tarkoitat minua aikuista, niin tietenkin minulla on toiveita, mutta säästän niihin ihan itse rahaa palkkatuloistani. 

Tietääkö joku, mitä tapahtuu Hopen kautta oleville lahjatoiveille, joita kukaan ei toteuta? Entä niiden toivojille? Jaetaanko saadut lahjat sitten jotenkin niin, että kaikki saavat edes jotain? Vai jääkö sitten ne, joiden kallista toivetta kukaan ei toteuttanut, kokonaan ilman? Mä kyllä ymmärrän, että jonkun toive voisi olla vaikka pleikka 5, mutta jos tälle lapselle ei saa ostaa mitään muuta (esimerkiksi 10 kpl Finnkinon leffaliippuja), niin jää kokonaan ilman Hopelta saatua lahjaa, vaikka ne leffaliputkin olisivat saattaneet olla ihan mieluinen joululahja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toiveena kallis Applen älypuhelin. Suomeksi: älypuhelin on jo , mutta ei sitä kallista Applen älypuhelinta.



Toiveena kalliit merkkilenkkarit: Suomeksi: lenkkarit löytyy jo, mutta ei niitä kaliita merkkilenkkareita.

Toiveena 2-vuotiaalle Applen padi: Suomeksi: taloudesta löytyy jo padi, mutta ei sitä kallista Applen padia.



Jos teinillä ei olisi älypuhelinta lainkaan, toiveena olisi älypuhelin, mutta ei olisi ilmoitettu, mikä lukuisista älypuhelimista.

 

Tässä tiivistettynä miksi nuo kalliit toiveet ärsyttää. No siitä Harry Potter -legosta voidaan ajatella että ehkä se oikeasti olisi sen lapsen harras toive. 20v sitten nykyiset kolmekymppiset toivoivat sitä myös, mutta kukaan ei tiettävästi saanut. Vanhemman olisi pitänyt kyllä ohjata pyytämään vain yleisesti HP-legoja, jotta lapsi saisi edes jotain.

Ymmärrän e

Ja sillä on vanhemman vanha älypuhelin ja kahdenkympin kuulokkeet niin miksi sen toisia sellaisia pitäisi toivoa? Ei saisi toivoa mitään?

Vierailija kirjoitti:

No ei se toisaalta minulta ole pois, että siellä on övereitä toiveita. Sielläpähän roikkuvat. 

Ei ole oikein, että röyhkeät toiveet laitetaan esille. Se antaa negtiivisen vaikutelman todellisesta köyhyydestä. Röyhkeiden toiveiden vuoksi kohtuullistenkin toiveiden täyttyminen voi jäädä toteutumatta.

Järjestäjän kannattaisi huolehtia lahjatoiveiden kohtuullisuudesta, koska kohtuuttomat pyynnön antaa epärehellisen kuvan järjestäjästä. Tosin, Hopen osalta tästä ei ole enää mitään epäselvyyttä.

Vierailija kirjoitti:

Sinulla taitaa olla jo kovat vierotusoireet. Ei tuollaista käyttäytymistä muuten voi selittää:

"Muista tämä kun se sinun rasvaisessa kermassa marinoita lapsesi unelmoi jostain. Kerro että se on epäkohteliasta.

Se että kirjoittaa toiveen ei ole osoitettu kenellekään, se ei ole epäkohteliasta vaikka sinä niin luulet. Vai ihan tosissani loukkaantunut jonkun muun toiveesta? Miksi? Ei se sinulta sitä toivonut." 

Voi selittää. Se, ettet sinä ymmärrä, kertoo vain ja ainoastaan empatiakyvyttömyydestäsi. Olet itsekeskeinen narsisti, jonka maailmaan mahtuu vain oma itse ja itse tehdyt jälkeläiset, jotka kantavat samoja geenejä, ne kun ovat niitä ainoita maanmainioita. 

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Tietääkö joku, mitä tapahtuu Hopen kautta oleville lahjatoiveille, joita kukaan ei toteuta? Entä niiden toivojille? Jaetaanko saadut lahjat sitten jotenkin niin, että kaikki saavat edes jotain? Vai jääkö sitten ne, joiden kallista toivetta kukaan ei toteuttanut, kokonaan ilman? Mä kyllä ymmärrän, että jonkun toive voisi olla vaikka pleikka 5, mutta jos tälle lapselle ei saa ostaa mitään muuta (esimerkiksi 10 kpl Finnkinon leffaliippuja), niin jää kokonaan ilman Hopelta saatua lahjaa, vaikka ne leffaliputkin olisivat saattaneet olla ihan mieluinen joululahja.

Toivon todella, että kalliiden toiveiden esittäjät jää kokonaan ilman lahjaa tai saa korkeintaan jotkut käytetyt villasukat. Ehkä lapsi sitten ymmärtää, että ensi vuonna kannattaa toivoa jotain halvempaa.

Vierailija kirjoitti:

Moni on sanonut ketjussa, että saahan lapsi toivoa, vaikka ei toteutuisikaan. Näihin tilanteisiin lapsi tarvitsee sen vakaan, turvallisen ja järkevän aikuisen, joka auttaa lasta valitsemaan sellaisen lahjan, joka on mieluinen, mutta ei överikallis. Ihan perheen tulotasosta riippumatta.

En omallekaan lapselle osta joululahjaksi mitään kovin kallista. Se ei opeta lapselle tärkeitä taitoja, kuten rahan arvoa ja harkintakykyä. Laitan lapsen aina "säästämään" kalliimman asian viikkorahastaan. Joskus lapsi onkin halunnut vaihtaa säästökohdetta vähän aikaa säästettyään, kun innostus haluamaansa asiaan ei ole kestänyt. Lapselle on mielestäni haitallista antaa kaikki, mitä hän haluaa, kun eihän niin toimita aikuisenakaan.

Näin siis teen, jos kyse ei ole mistään oikeasti tarpeellisesta, kuten vaikka polkupyörästä, koulutarvikkeista tjsp. Ne toki hankitaan heti.

Miksi sen lapsen pitäisi toivoa jotain muuta? Onko sinulle niin tärkeä "taito" saada jouluna lahja vaikka se ei olisi se mitä oikeasti halusit? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin jos toivot oikeaa ponia etkä muuta niin se kannaa tuonne keräykseen sitten laittaa? Silloin ei ole pakko laittaa mitään jos muu ei kelpaa.  Nuo kalliit ja ahneet toiveet karsii monta auttajaa noista keräyksistä. Siksi niitä ei pitäisi noihin puihin päätyä ollenkaan.Vai onko joku muka oikeasti saanut / ostanut pelikoneen tai puhelimen tuota kautta?

 

Eli niiden "auttajien" takia pitäisi toivoa jotain mitä ei oikeasti toivo. Ettei he vaan "karsiutuisi" pois. Pakko päästä ostamaan!

Mä en hetkeäkään usko, etteikö lapsilla olisi kohtuullisempiakin toiveita, joita ihan oikeasti haluaa, jos ystävällisesti kerrotaan, että jokin on liian kallis.  

Nimenomaan. Vitsi ei ole siinä, mitä kerrotaan vaan <

ei suomessa ole oikeasti paljon rikkaita, moni keskituloinen(jotka näitä lahjoja ostavat) joutuu myös itse antamaan lapselleen vaihtoehtoja joko tai..ja sit pitäisi jollekin vieraalle ostaa tonnin lahja, koska unelmia pitää olla. Viime tai toissa viikolla oli verokone josta sai katsoa moniko tienaa enemmän tai vähemmän kuin sinä. Jo 4100e/kk brutto tienaavat olivat parhaiten tienaavan 18% joukossa. eli vajaa 3000e netto, ei sillä mitään rikasta vielä leikitä. Ero on vain siinä ettei keskituloiset saa tukia( eikä pitäisikään), mutta monella on mielikuva että keskituloiset kiskoo savulohta päivittäin ja uusivat luurinsa kerran kuussa, siten varaa ostaa myös muille tonnin lahjoja.

Vierailija kirjoitti:

Mulle ei tulisi mieleenkään hankkia uutta iPhonea, Pleikkaria tai muuta yli 50 € arvoista lahjaa tuntemattomalle lapselle. Ei yksin eikä kimpassa muiden kanssa. Yksikään tuntematon lapsi ei ansaitse sellaista ökykallista luksuslahjaa lahjakeräyksen kautta samalla kun moni muu lapsi saa lahjaksi pelkkiä villasukkia.

Entäs omalle lapselle? Mitä se on tehnyt sellaista, että se aifounin ansaitsee? 

Olen kuullut, että Hope arvottaa nää lahjojen saajat. Eli tutun lapsi saa parhaimmat päältä. Normi lapset saa ne pulkat ja villasukat, kaverin lapsi saa läppärin.

Oma 2 vuotiaani ei osaa edes kuin muutaman sanan, joten en usko että osaa lähikuukausinakaan sanoa saa -ipad.

Pari vuotta sitten osallistuttiin ja ostettiin jollekin 6-vuotiaalle pojalle rattikelkka. Mutta sitten kuulin noista väärinkäytöksistä, enkä enää anna tuota kautta mitään