Lue keskustelun säännöt.
Mies jatkuvasti huutaa, kiroilee, syyllistää, moittii, vähättelee
12.12.2023 |
Ollaan oltu yhdessä aika pitkään ja ikääkin on jo molemmilla. Meillä on lapsia, pienempää ja isompaa. Koko tämän ajan ongelmana ollut miehen huutaminen ja kiroilu, jonka kohdistaa yleensä minuun, joskus myös lapsiin. Hermostuu helposti ja etsii jatkuvasti syyllisiä eri vastoinkäymisiin. Ei viitsisi hoitaa lapsia, hoitaa kyllä vähäisesti. Ei osallistu kotitöihin. Maksaa kulut kyllä. Käyttää alkoholia runsaasti.
Luonteeltaan hän on hyvin mustavalkoinen. Jakaa ihmisiä tosi hyviin ja tosi huonoihin, siinä välissä ei ole oikein ketään. Haukkuu kaikkia ja kaikkea. Leimaa ihmisiä whitetrashiksi, kohtelee helposti asiakaspalvelijoita huonosti, on useampaan kertaan moittinut minua julkisella paikalla kajottavalla äänellä, niin että ihmiset katsovat kummeksuen. Jättää usein tervehtimättä, tulee paikalle naama väärässä, heippojen sanominen on hänelle jostain syystä todella vaikeaa. Jättää usein sukulaiseni tervehtimättä. Mielestäni se, joka tulee huoneeseen, tervehtiin ensin ja se joka lähtee pois ennen muita, sanoo heipat. Lähtöpusut ja iltasuukot eivät ole hänelle luontaisia, ne eivät häntä kiinnosta, ainakaan, jos itse joutuisi aloitteen tekemään. Koskaan ei pyydä anteeksi.
Epäilen, että miestä vaivaa jokin mielenongelma. Luulen, että lapsuudessaan jäänyt jotenkin osattomaksi. Pelkää menettävänsä minut, mutta ilmaisee jatkuvasti tyytymättömyyttään minuun rumalla tavalla. En hoida kotia tarpeeksi hyvin, kuulemma kotimme on "läävä". On kyllä totta, että en yksin selviydy kovin hyvin ison perheen siivousasioista. Viimeaikoina kuvioihin tullut myös pukeutumiseeni puuttuminen, kuulemma en pukeudu tarpeeksi hyvin kotona. No kotivaatteissa olen, eikä ne mitään hyviä vaatteita olekaan, mutta eipä ole kyllä hänelläkään. Mielestäni riitää, että pukeudutaan paremmin kun mennään jonnekin. Haukkuu koulutustani, vaikka itse on huomattavasti alemmin koulutettu. Vähättelee työpaikkaani, vaikka mielestäni ei ole mitään syytä. Vähättelee ruoanlaittokykyjäni. Mollaa musiikkimakuani, sisutustusmakuani, ruokamieltymyksiäni, vaatteitani. Heittää ilmoille jatkuvasti sovinistisia vitsejä ja olettaa, että nauran niille. Toistelee samoja vitsejä.
Huutaminen ja kiroilu on pahinta. Sitä tapahtuu päivittäin, monta kertaa. On eriasia huutaa helvetti, kun naulaa sormeensa, kuin että kohdistaa kiroilunsa suoraan toiseen. V***u on hänen yleisin sanansa. Lapset on onnellisia, kun isä on poissa. Kauheaa on myös se, että mies lasten aikana huutaa ja tuhahtelee sitä, kuinka hirveää hänen elämänsä on, kun pitää mennä lasten kanssa (kerran viikossa) ulos. Tai että kuinka hirveää on, kun pitää lapsia hoitaa. Hän ei kuulemma pääse tekemään mitään muuta. Se ei kyllä pidä paikkaansa, töistä tulee monesti klo 18 jälkeen ja viikonloput ja usein illatkin on harrastuksissaan. Tekee huvimatkoja ilman perhettään. Minä olen se, joka sovittaa aikataulunsa lapsille sopivaksi, minä olen se, joka ei käy missään. Minä olen hoitanut lapset yöllä 100%, nukkuhommiin menen lasten kanssa klo 20, hänellä on omaa aikaa sen jälkeen monta tuntia.
Jatkuu...
Kommentit (100)
Hienon miehen olet ottanut itsellesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hienon miehen olet ottanut itsellesi.
Ei ne ole koskaan tuollaisia suhteen alussa. Pitävät itsensä kurissa, kunnes on sormus sormessa, pulla uunissa ja nainen taloudellisesti tai henkisesti nalkissa. Sen jälkeen alkaa hivuttaminen, joka ei lopu. Kukaan ei ole niin hullu, että lähtee tuollaisen miehen matkaan, joiksi nämä myöhemmin osoittautuvat.
Tässä vastaus kysymykseen "pitäisikö erota":
Jatkuva hälytystilassa ja murheellisena olo vie kyllä lopulta terveyden. Ja minkä pohjan tämä antaa lapsille? Surkean.
Suora lainaus omasta tekstistäsi.
Vierailija kirjoitti:
Tässä vastaus kysymykseen "pitäisikö erota":
Jatkuva hälytystilassa ja murheellisena olo vie kyllä lopulta terveyden. Ja minkä pohjan tämä antaa lapsille? Surkean.
Suora lainaus omasta tekstistäsi.
Työtön ja toimeton trolli siellä nostelee omaa provoaan. Miltä tuntuu kun oma elämä on täysin merkityksetöntä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En viitsi edes lukea kokonaan. Otsikkokin riittäisi.
Ja tuollaisen miehen olet valinnut - ihan itse.
Vierailija kirjoitti:
Aloituksen voisi tiivistää: "Mies on paska, minä en, mitä teen?"
Tämä. Ja ap vielä jatkoi toisen mokoman verran ketjun ensimmäisessä kommentissa. Herää kysymys, onko ap:llä kaikki ihan kunnossa muutenkaan, kun rönsyilee kilometrin verran yhden virkkeen asiasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, toivon sulle viisautta tehdä oikeita ratkaisuja elämässä eteenpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kumma käsitys rakkaudesta teillä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi olet sen miehen kanssa. Järki tuossa menee itseltäsi.
Pelastat lapsesi noista kamalista kotioloista ja vähän äkkiä. Sinun mukavuudenhalullasi ei ole nyt merkitystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo johtuu ALKOHOLISTA, ei mistään muusta.
Isäni on ihan samanlainen.
Miehelläsi on siis tuo yksi "Suuri Rakkaus", millään muulla ei ole väliä.
Paha tilanne.
Jos hän raitistuu, niin sitten vasta kärttyinen onkin.
Juoppo on paras jättää yksin pullonsa kanssa. Ei hän muuta tarvitse.
Vierailija kirjoitti:
Moni on täällä ihmetellyt, miksi olen päätynyt tilanteeseen ja vielä jäänytkin siihen. No päätynyt olen käytännössä sammakko kattilassa -tyyppisesti. Eli vähitellen miehestä tällainen kuoriutui. On toki parempiakin aikoja, mutta huonoa aikaa enemmän. Ainahan se toivo elää, että toinen tajuaisi huonon käytöksensä ja muuttuisi. Tosin siitä ei ole ollut toivoa enää pitkään aikaan, koska vuosien vieriessä tilanne ei ole helpottunut.
Eroamisessa pelkään taloudellista pärjäämistä, fyysistä pärjäämistä sekä erityisesti sitä, että kuinka usein lapset joutuvat olemaan isällään. Tiedän, että mies hommaa heti uuden naisen, ja riidat heidän välillään alkavat siitä jonkin ajan kuluttua. Todennäköisesti nykyaikaiset naiset eivät tämmöisen kohteluun helpolla alistu, joten tiedossa on siten jatkuvaa riitelyä, kun uusi nainen pitää puoliaan. Ja minun lapset on sitten viikonloppuisin kuuntelemassa isän ja uuden naisen välisiä
Et sinä mitään miestä nyt tarvitse. Tarvitset hermojen lepuutusta ja itsearvostuksesi uudelleenrakennusta. Eli eroa. Lasten ei ole pakko kyläillä isällään, jos eivät suostu sinne lähtemään.
Miksi joku kirjoittaa moisen pitkän aloituksen? Ei kai pelkästään tänne?
ja olet tuon miehen kanssa koska...? Tyhmäkö
Anna kun arvaan: mies oli hurmaava ja ihana kunnes saitte viidennne lapsenne. Sitten hän muuttui yhdessä yössä ja todisti ystäviesi väitteet oikeaksi. Hän oli mestarimanipuloija ja Oscar-tason näyttelijä jonka elämäntehtävä oli tuhota juuri sinun elämäsi.
Vierailija kirjoitti:
Moni on täällä ihmetellyt, miksi olen päätynyt tilanteeseen ja vielä jäänytkin siihen. No päätynyt olen käytännössä sammakko kattilassa -tyyppisesti. Eli vähitellen miehestä tällainen kuoriutui. On toki parempiakin aikoja, mutta huonoa aikaa enemmän. Ainahan se toivo elää, että toinen tajuaisi huonon käytöksensä ja muuttuisi. Tosin siitä ei ole ollut toivoa enää pitkään aikaan, koska vuosien vieriessä tilanne ei ole helpottunut.
Eroamisessa pelkään taloudellista pärjäämistä, fyysistä pärjäämistä sekä erityisesti sitä, että kuinka usein lapset joutuvat olemaan isällään. Tiedän, että mies hommaa heti uuden naisen, ja riidat heidän välillään alkavat siitä jonkin ajan kuluttua. Todennäköisesti nykyaikaiset naiset eivät tämmöisen kohteluun helpolla alistu, joten tiedossa on siten jatkuvaa riitelyä, kun uusi nainen pitää puoliaan. Ja minun lapset on sitten viikonloppuisin kuuntelemassa isän ja uuden naisen välisiä
Lykkäsin eroa moniongelmaisesta miehestä, koska *lakanoiden taittelu yksin olisi hankalaa.*
Kyllä, luit oikein. Ihminen keksii ihan mitä tahansa, kun ei saa otetuksi ratkaisevaa askelta.
Toivottavasti tämä on provo
muuten käy sääliksi AP:n lapsia 💔
Sen verran voin kertoa, että kiroilu ei kyllä kuulunut miehen käytökseen, mutta muilla tavoin vähättely, itsekeskeisyys yms. kyllä. Se on raskasta mieheltä, joka on verbaalinen taituri! Parin lasin jälkeen nämä sivallukset olivat vielä taitavampia. Taloudellista painetta toi ulkomailla asuminen ja tieto siitä, että (suomalainen) mies olisi oikeasti kyennyt tekemään katoamistemppuja, jos olin 'taas hankala'. Nämä kuviot olivat ulkomailla käytännössä hankalia. Kanavoin energiani siihen, että pidin lapsille arkipäivän siedettävänä.