Henri Alen haluaisi palkata vakituisia kokoaikaisia työntekijöitä mutta työntekijät eivät halua sitoutua
Ravintola-alalta lähti korona-aikana noin 15 000 ihmistä muihin hommiin. Hän sanoo ymmärtävänsä heitä hyvin: on pakko elättää itsensä ja perheensä ja jos näkymät ovat huonot, silloin vaihdetaan alaa. Näin kävi Alénin omissakin ravintoloissa.
Alan koulut eivät ole pystyneet kouluttamaan tarvetta vastaavaa vauhtia uusia tilalle, eikä sitä paitsi koulun penkiltä tälle alalle tulla valmiina pakettina vaan tarvitaan kokemusta
Suomalaisen ravintolakulttuurin gastronominen kehityskin otti takapakkia, koska ammattitaitoa hävisi niin paljon. Alén veikkaa, että menee vähintään viisi vuotta ennen kuin Suomessa aletaan olla ammattitaidollisesti siinä pisteessä, missä oltiin ennen. Ja se näkyy kaikessa.
Ravintoloiden elinvoimaan vaikuttaa myös kaupunkikulttuuri ja Alénia huolestuttaakin Helsingin keskustan näivettyminen. Asumisen kalleus on tehnyt sen, että ravintoloiden suurkuluttajilla nuorilla aikuisilla ei ole varaa asua kaupungin ytimessä eikä myöskään ravintolatyöntekijöillä.
Palvelualojen ammattiliitto PAM pitää suurena ongelmana, ettei alalla ole antaa työntekijöille täysiä työtunteja niin, että palkalla tulisi toimeen. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2021 majoitus- ja ravintola-alalla alkaneista työsuhteista yli 50 prosenttia oli osa-aikaisia.
Alén näkee asian aivan toisin.
Itse toivoisin, että voisin tehdä aina pelkästään vakituisia eikä mitään pätkätuntisopimuksia. Mikään ei ole pahempaa kuin se, että ihmiset vaihtuvat koko ajan.
Hänen kokemuksensa mukaan moni ravintola-alalla työskentelevä ei halua vakinaista työpaikkaa tai tehdä täyttä päivää. Vapaa-ajan merkitys on aivan toista kuin ennen vanhaan.
Moni ei tiedä, mitä haluaa tehdä puolen vuoden tai vuoden päästä siksi ei haluta sitoutua työpaikkaan ja -yhteisöön. He haluavat olla töissä silloin, kun heille sopii.
Moni nuori myös opiskelee työn ohessa alalle tai tai vähän varttuneempi hakee jatkokoulutuksesta lisää osaamista. Hekään eivät halua tehdä täysiä työtunteja.
RAVINTOLOITSIJALLE tilanne on ongelmallinen.
Jos et saa rakennettua hyvää, sitoutunutta tiimiä, et pysty tekemään hyvää tuotetta. Silloin sinulla käy vain ihmisiä töissä, mutta se ei riitä, jos haluat olla paras, Alén kuvailee.
On puhuttu paljon eri alojen veto- ja pitovoimasta ja siinä hyvä palkka näyttelee isoa roolia. Alén on nähnyt, ettei palkkataso ei ole ratkaiseva tekijä.
Liksa ei riitä pitämään ketään hommissa. Jos homma ei maistu, on ihan sama mikä palkka on. Jos ihminen on tyytymätön, hän lähtee palkankorotuksesta huolimatta yleensä kuukauden päästä kuitenkin pois.
Kommentit (141)
Hei työntekijät! Tulkaa tekemään pitkää päivää paskalla palkalla, että minä saan mainetta, kunniaa ja miljoonavoitot :p
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En yhtään ihmettele. Ravintola-ala on raskas ja työpäivät pitkiä. Katson vierestä kun oma poika, joka on keittiömesu (ja rakastaa kyllä työtään) tekee 14h päiviä kuumassa keittiössä, pelkään että palaa loppuun ennen kun täyttää 30
Taukoja ei voi pitää ravintola-alalla vaikka työehtosopimuksen mukaan tauot kuuluvat työntekijöille.
Noinhan se menee ja ymmärrän sen ettei nuoret pysy alalla. T. 30 vuotta kokkina työskennellyt
Ravintola-ala on varsin huonomaineinen. Työntekijät vetää välistä ja työnantajat vedättää työntekijöitä. Ei tommosta kukaan jaksa.
Vierailija kirjoitti:
Se on semmosta kun pitäis aina vaan saada vaan ne rusinat pullasta.
Tuolla alan vaihtuvuudella ja tilapäisyydellä on aina perusteltu raintola-alan vitsikkäät palkat, jos herra haluaa sitoutuneen työntekijän niin se vaatii sitoutuneen työnantajan ja palkanmaksu halua, tämä on selkeä epäluottamus ongelma eikä mikään asenne ja kulttuuri ongelma.
Ei voi olla palkasta kiinni koska jos se ois ni sitä joutuis maksaan enemmän.
Amerikkalaista logiikkaa nääs!
Tiedän entisiä erityislapsia, nykyisiä erityisaikuisia, jotka opiskelivat erityisammattikoulussa ravintola-alalle. Olivat pidettyjä työntekijöitä opiskeluaikana työharjoittelussa, mutta valmistuttuaan vain yksi heistä palkattiin ravintolaan töihin, ja hänetkin vain siksi kun sattui olemaan ravintolan omistajan lapsi. Muut tylysti työttömiksi ja uusia ilmaisia opiskelijoita tilalle.
Yrittäjät keräävät voittohillot mutta normityöllistenkin pitäisi asennoitua samaan 24/7 agendaan. Ymmärrän yrittäjän intohimon, mutta pitäisi olla viisautta ymmärtää myös se, että normiväelle kyseessä on "vain" työ, jolla tosiaan rahoitetaan sitä peruselämää... Eikä niistä voitoistakaan näy vilaustakaan normeille...
Vierailija kirjoitti:
Olin melkein 30 vuotta tuolla alalla. Romaani pitäisi kirjoittaa. Raskasta, huonosti palkattua ja vielä asiakkaiden vi.... päälle. En suosittele.
Jäitkö eläkkeelle vai vaihdoitko alaa?
Henrin kuulostaa ihan järkeviltä. Eikö pamin jäsenten toiveissa olekaan täydet tunnit vakituisessa työsuhteessa?
Onneksi tämä loppuu pian.
Jokainen on joko tehtävä töitä tai oltava työtön pienemmällä tuella, kunnes menettää oikeuden ja putoaa toimeentulolle.
Eli jatkossa jos tekee töitä edes tunnin viikossa ei saa enää minkäänlaisia tukia ja avustuksia. Olet sen työn palkan varassa.
Kuka haluaa ravintola-alalle, kun joku oman elämänsä gordonramsey huutaa ja kiroilee kun vähänkään mokaat jotain?
Vierailija kirjoitti:
Ravintola-ala on miesten maailma ja härskit vitsit sekä kouriminen kuuluvat usein työnkuvaan:
Kollega saattoi läpsäistä p*niksellä poskeen Ravintola-alalla työskentelevät naiset kertovat nyt kokemuksistaan https://www.is.fi/menaiset/tyo-ja-raha/art-2000007785115.html
Veitsellä leikatenhan se lähtee naamasta pois.
En jaksa lukea noin pitkää aloitusta ja jaarittelua, mutta vastaan otsikkoon.
Ravintola-ala on tosi haasteellinen työpaikka. Ennen kaikkea työajat ja jos vielä perheellinen, eikä omaa autoa, joka tietenkin maksaa ja vie osan palkasta.
Yleensä kun työvuoro päätyy, julkista liikennettä ei ole, vaan joutuu käyttämään omaa autoa tai taksia, joka on tietenkin palkasta pois. Ja nykyinen hallitus, kurittaa työntekijää lisää, kun työmatkakulujen oma vastuu nousee.
Ja sitten lapset. Kovin harvassa on vuoropäiväkodit, jossa työntekijän lapset voisivat olla hoidossa työajan ja kun työvuoro päättyy myöhään illalla tai yöllä, lasta ei luovuteta päiväkodissa ja pahimmillaan lapsi voi olla hoidossa useamman päivän, näkemättä vanhempiaan ja hoito maksaa enemmän, kuin normihoito tai sitten pitäisi olla hyvät turvaverkosto ja sekin maksaa, kun kukaan ei hoida ilmaiseksi lapsia.
Ja muutenkin ala ei ole houkutteleva, paljon seksuaall.häirintää, huonoa kohtelua asiakkailta jne. Saat olla koko kansan kusitolppana, kuin poliittiset päättäjät.
Vierailija kirjoitti:
Henrin kuulostaa ihan järkeviltä. Eikö pamin jäsenten toiveissa olekaan täydet tunnit vakituisessa työsuhteessa?
On, siitä vaan kaikki pääkaupunkiseudulla asuvat hakemaan Henri Alenin ravintoloihin, kokoaikatyötä tarjolla kaikille.
Ravintola-alaa suosittelen opiskeluajan työnä jos ei muuta ole tarjolla. Elämänurana se sopii hyvin harvoille.
Vierailija kirjoitti:
Kunhan palkka ja työolot on ok niin tulijoita löytyy varmasti!
Olisikin niin, vaan kun ei ole. Toki "palkka" sekä "työolot" on kovin joustavia määreitä. Mutta vaikka maksat yli tessin palkkaa, tarjoat hyvät puitteet, niin ainahan sanotaan että kun palkan pitäisi olla vielä parempi ja työolojen paremmat, eli ekstra-taukoja tai mitä nyt hyvänsä. Asia on monella MaRa-elan kaltaisella toimialla ihan samanlainen, mihin Alen tuossa viittaa. Palkka ei ole koskaan riittävä, täysiä tunteja ei halutakaan tehdä ja töissä haluttaisiin olla silloin kun se itselle sopii. Erityisesti Suomen sosiaaliturvamalli on ollut jopa sellaiseen elämäntapaseikkailuun kannustava. Kiva tehdä sopivasti hommia, nostella tukia siinä sivussa ja tietenkin valittaa kaikesta. Nuo toimialat on myös täynnä ihmisiä, jotka ei todellakaan halua sitoutua. Talvella halutaan loikoilla Thaimaassa, mieluummin kuin paistaa pullaa konditoriossa. Sama ihmistyyppi myös kyllästyy todella nopeasti. Että kaikki on kunnossa; palkka, työolot, työvuorot jne. mutta kun he ovat sen puoli vuotta paistaneet pizzaa, niin työ ei vain oikein jaksa napostella. Sitten irtisanoudutaan, eletään tuilla ja säästöillä, lataillaan vähän akkuja ja sitten katsellaan olisiko jotain työhaluja mahdollisesti ilmaantunut. Eihän se työ aina super-kivaa ole, mutta ei tuollainen elämäntapa vain ole hyväksyttävissä. Tai ainakaan sitä ei pidä tehdä veronmaksajien rahoilla.
Vierailija kirjoitti:
Kuka haluaa ravintola-alalle, kun joku oman elämänsä gordonramsey huutaa ja kiroilee kun vähänkään mokaat jotain?
No katsos kun siellä keittiössä pitää tehdä asiat oikein. Saattaa olla jopa asiakkaan hengestä kysymys jos lautaselle päätyy väärää tavaraa.
T: keittiössä töissä vuodesta 2003
Vai on yrittäjä vailla taas halpoja huippu-osaajia, onpa ylläri.
Maksa kuspää palkkaa tai mene nurin, jos bisnesosaaminen on niin surkeeta että sitä ei pysty hoitaan sortamatta ketään niin me ei tarvita sitä.
Jos työntekijä on tyytymätön Aleniin ja lähtee pois, niin Alenin pitää muuttua.
Vierailija kirjoitti:
Yksi tekijä ovat varmasti tarjolla olevat työvuorot. Harvemmalle jokapäiväiset iltavuorot sopii, vähän isommasta liksasta huolimatta. Tietämättä Alenin tapausta, mutta omiin tuttuihin verraten.
Tämän takia en suostu kokopäiväiseksi iltapaikkaan. Välillä voin jeesata enemmän, mutta sitten pitää taas "huilata" lounaspaikassa. Työntekijänä olen ensisijaisesti vastuussa omasta ja perheeni hyvinvoinnista, en yhdenkään yrityksen.
Alenille riittää varmaan tulijaa, kun teettää 8 h päivä, eikä odota että työntekijä tekisi yrittäjän itsensä uhraukset. Yrittäjähän pitää voitot itsellään, joten tehkööt itse myös 24/7 sitä parasta. Jos haluaa työntekijöiltään samaa kuin itseltään, niin paras jakaa tuotot ja voitot tasan työntekijöiden kesken. Lisäksi tietysti arvostava kohtelu. Paska ja epäreilu yrittäjä ansaitsee vain paskoja työntekijöitä.