Millainen nainen saa varakkaan miehen?
Sellaisen, jolla usean sadantonnin omaisuus asunnon lisäksi.
Kommentit (48)
Monet tapaavat puolisonsa nuorina. Silloin harva on varakas. Vuosien vieriessä mies luo uraa ja nainen hoitaa kotia ja lapsia. Mies vaurastuu, nainenkin siinä ohessa. Eli nainen saa varakkaan miehen, kun tuurilla veikkaa oikeaa hevosta jo nuorena.
Sellainen jonka kanssa on kiva sekä hyvä olla ja jolla on ..hyvä Bärsse 🍑
Voisin ottaa heti kaks 😍 ..oikeesti se ei ole mikään ulkonäöksellinen juttu ollenkaan ,mut koska herrasmies antaa naisen mennä aina ensin, niin ..
*wirn*
Vierailija kirjoitti:
Monet tapaavat puolisonsa nuorina. Silloin harva on varakas. Vuosien vieriessä mies luo uraa ja nainen hoitaa kotia ja lapsia. Mies vaurastuu, nainenkin siinä ohessa. Eli nainen saa varakkaan miehen, kun tuurilla veikkaa oikeaa hevosta jo nuorena.
Ja hevonen tekee naiselle Helena Koivut. Eikä siinä mitään..minäkin tykkään käyttöesineistä. Kukapa ei.
Vierailija kirjoitti:
Monet tapaavat puolisonsa nuorina. Silloin harva on varakas. Vuosien vieriessä mies luo uraa ja nainen hoitaa kotia ja lapsia. Mies vaurastuu, nainenkin siinä ohessa. Eli nainen saa varakkaan miehen, kun tuurilla veikkaa oikeaa hevosta jo nuorena.
Tai sitten kotia ja lapsia hoidetaan yhdessä ja molemmat luovat uraa, mitä se sitten tarkoittaakaan. Ja keski-iässä molemmilla on hyvät tulot ja tuo usean sadan tonnin omaisuus.
Eikä tuossa tuuri ole olennaista. Jos omalla työllään ja ahkeruudellaan hankkiutuu oikikseen tai lääkikseen ja sieltä löytää mukavan kollegan, niin on todennäköisempää että teistä tulee varakkaita Suomen mittapuulla kuin että ei tulisi.
Sellainen nainen johon se mies rakastuu. Kaikilla on omat mieltymyksensä.
Jotkut pitää näyttelyesineistä, jotkut muista ominaisuuksista.
Mies tarvitsee kuitenkin vierelleen tukevan naisen..
Tai jotain,tai voi olla..no kyllä te tiedätte..suomalaiset naiset ja silleen.. yleensä.. niinku..no ei aina, mut jotkut..tai suurin osa.. enemmistö kuitenkin .. ehkä, mut kuitenki.
Miksi ottaa köyhä, Suomen verotus pitää huolen ettei ainakaan työllä vaurastu. Jos arvostaa elämää missä ei tarvitse aina kituutta voi pyrkiä ottamaan puolison joka edesauttaa laadukkaampaan elämään. Ei näitä kysymyksiä muualla maailmalla kysellä. Mikä se on, että Suomessa olet jotenkin parempi ihminen jos kärsit.
Vierailija kirjoitti:
Naurettava aloitus. Rahan takia naiville naisille on nimi.
Nainen on aina vähän naivi..
Vierailija kirjoitti:
Itse ainakin olen ihan tavallinen, ihan ok näköinen, hoikka, pienet rinnat ja iso peppu, en jaksa panostaa ulkonäköön, en meikkaa, ei ole lisäkkeitä hiuksissa, eikä tekokynsiä, tekoripsiä, ei tatuointeja, hiukset aina nutturalla, en käytä merkkivaatteita ja vihaan luksuslaukkuja. Olen maisteri, en käy enää rahatöissä, mutta harrastan töiden tekemistä kutsumuksen vuoksi. Ulkoilen paljon, käyn punttiksella, syön terveellisesti ja välillä herkuttelen, en syö sokeria ollenkaan. Minulla on paljon kavereita, mutta olen introvertti silti. En ole somessa (paitsi täällä) eikä minusta löydy nimelläni mitään netistä.
Kuulostaa minulta mutta syön sokeria, enkä ole erityisen hoikka vaan sporttinen (lihasta on).
Minä. Vaikka en silloin tiennyt sen omaisuudesta vielä, eikä se ollut perinytkään kaikkea vielä - eikä ole vieläkään.
En avioitunut rahan takia ja en ollut itsekään varaton/velkainen.
Vierailija kirjoitti:
Rahalla ei pitäisi olla mitään tekemistä. En itse menis suhteeseen pelkän rajan takia. Olisin nuorena päässyt parikin kertaa naimisiin varakkaamman miehen kanssa mutta en halunnut. Toinen heistä oli tylsä ja toinen ruma.
N58
Et halunnut siis suhteeseen itse kaltaisten kanssa..se on ymmärrettävää.
Ei tässä ole olennaista, millainen nainen on, vaan mitä hän haluaa. Osalla on tosi urpot prioriteetit nuorena, esimerkiksi halutaan urheilullinen mies, tai vieroksutaan semmoista tunnollista fiksua ja rauhallista miestyyppiä ja halutaan mieluummin komea ja flirttaileva mies, joka on ehkä juhlien keskipiste, tai tuhlaileva elämäntavoiltaan.
Nuorena varakas ei ole mitenkään välttämättä vanhana varakas, koska nuorena voi olla aika pienelläkin rahalla äveriään oloinen. Toisin päin on vielä suurempi ero, köyhä opiskelija voi olla tuleva suurituloinen.
Itse vähän halveksin nuorena tyttöjä, jotka selvästi valitsivat poikaystävänsä tulevat tulot mielessä. Oman mieheni valitsin muilla perusteilla, mutta hänestä tuli hyvätuloinen. Nyt keski-iässä on pakko myöntää, että tulevan rikkaan miehen valitseminen on ollut monille kyllä tosi hyvä valinta. Miehet ovat usein mukavampia kuin ne komistukset, ja elämänlaatu on ihan toista, kun on kauniit tilavat kodit ja mökit sun muut.
Vierailija kirjoitti:
Monet tapaavat puolisonsa nuorina. Silloin harva on varakas. Vuosien vieriessä mies luo uraa ja nainen hoitaa kotia ja lapsia. Mies vaurastuu, nainenkin siinä ohessa. Eli nainen saa varakkaan miehen, kun tuurilla veikkaa oikeaa hevosta jo nuorena.
Tuo on 50-lukua. Äitini oli nuori 70-luvulla eikä hänkään tehnyt noin, vaan väitteli tohtoriksi ja keräsi varallisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse ainakin olen ihan tavallinen, ihan ok näköinen, hoikka, pienet rinnat ja iso peppu, en jaksa panostaa ulkonäköön, en meikkaa, ei ole lisäkkeitä hiuksissa, eikä tekokynsiä, tekoripsiä, ei tatuointeja, hiukset aina nutturalla, en käytä merkkivaatteita ja vihaan luksuslaukkuja. Olen maisteri, en käy enää rahatöissä, mutta harrastan töiden tekemistä kutsumuksen vuoksi. Ulkoilen paljon, käyn punttiksella, syön terveellisesti ja välillä herkuttelen, en syö sokeria ollenkaan. Minulla on paljon kavereita, mutta olen introvertti silti. En ole somessa (paitsi täällä) eikä minusta löydy nimelläni mitään netistä.
Kuulostaa minulta mutta syön sokeria, enkä ole erityisen hoikka vaan sporttinen (lihasta on).
D kupit? Liian isot ovat. Ei jatkoon!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse ainakin olen ihan tavallinen, ihan ok näköinen, hoikka, pienet rinnat ja iso peppu, en jaksa panostaa ulkonäköön, en meikkaa, ei ole lisäkkeitä hiuksissa, eikä tekokynsiä, tekoripsiä, ei tatuointeja, hiukset aina nutturalla, en käytä merkkivaatteita ja vihaan luksuslaukkuja. Olen maisteri, en käy enää rahatöissä, mutta harrastan töiden tekemistä kutsumuksen vuoksi. Ulkoilen paljon, käyn punttiksella, syön terveellisesti ja välillä herkuttelen, en syö sokeria ollenkaan. Minulla on paljon kavereita, mutta olen introvertti silti. En ole somessa (paitsi täällä) eikä minusta löydy nimelläni mitään netistä.
Kuulostaa minulta mutta syön sokeria, enkä ole erityisen hoikka vaan sporttinen (lihasta on).
D kupit? Liian isot ovat. Ei jatkoon!
B
Vierailija kirjoitti:
Köyhien rakkaus on sitä parempaa rakkautta. Autenttista. Kaunista.
Se päättyy, kun toinen saa perinnön. Riitoja, ahneutta, kyynisyyttä ja tuhlailua sekä sekasortoa. Kun ei ole ollut rahaa, sitä ei ole opittu useinkaan käyttämään. Köyhät usein antavat vähästään, mutta saadessaan yllättäen rahaa niin kauniit teot usein unohtuvat.
En uskaltaisi ottaa itseäni varakkaampaa miestä. Saisi koko ajan pelätä kelpaanko ja milloin ottaa nuoremman ja kauniimman. Parempi tienata itse rahansa ja elää vähän vaatimattomammin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika harvassa nuo kundit taitaa olla Suomessa.
Eikä ole. Itselläkin reilusti yli miljoonan sijoitusvarallisuus ja sinkku, mutten etsi sellaisia naisia jotka kuvittelevat että rahani riittäisivät heidänkin tarpeisiin.
On harvassa. Miehillä ei ole yleensä muuta kuin suuret luulot itsestään ja olematon näyttö mistään.
Eikä ole. Itselläkin reilusti yli miljoonan sijoitusvarallisuus ja sinkku, mutten etsi sellaisia naisia jotka kuvittelevat että rahani riittäisivät heidänkin tarpeisiin.