Muistisairaita halutaan palauttaa kotihoitoon

Vierailija kirjoitti:

"Mä ihmettelen, missä päin Suomea on ollut hoivakodeissa niin hyvä tilanne, että niihin on voitu ottaa kotonakin pärjääviä vanhuksia. Kun aika usein ei pääse pitkään aikaan, vaikka ei enää pärjäisi kotona. Erityisesti mua on huolestuttanut välillä ilmoille heitetty ajatus vanhusten yhteisöllisestä asumisesta. Siis että pistetään mummot ja papat, jotka eivät kykene huolehtimaan edes itsestään, huolehtimaan itsensä lisäksi myös toisistaan. No ehkä on helpompi löytää pakkasesta 20 yöpaidassa liikkuvan vanhuksen ryhmä kuin yksi yksittäinen vanhus. "

Luulen, että taka-ajatuksena tuossa yhteisöllisessä asumisessa on se, että toimintakyky säilyisi pitempään parempana, kun vanhuksista olisi toisilleen vähintään seuraa. Toki tämä vaatii sen, että tuon asumisen piiriin pääsee vielä silloin, kun on toimintakykyinen ja siellä on myös hoitoalan ammattilaisia töissä. Ja, että sieltä pääsee sitten hoitokotiin, kun tilanne sitä

Onko tuo yhteisöasuminen käytännössä sama kuin vanhainkoti, mutta siellä on vähemmän hoitajia?

Onko tällainen uuden nimen käyttöönotto vain tapa kiertää hoitajamitoitus-vaatimuksia? 

Halutaanko takaisin ajat  kun vanhukset vietiin metsiin kuolemaan sään ja eläinten armoille?

Kohta ollaan siinä pisteessä kun omaiset uupuvat eikä apua saa. Pitäisi vaan sen jälkeen kun ollut töissä ja kuskaillut lapsia harrastuksiin ,käydä katsomassa onko vanha isä muistanut syödä.

Nro 102: "Onko tuo yhteisöasuminen käytännössä sama kuin vanhainkoti, mutta siellä on vähemmän hoitajia?

Onko tällainen uuden nimen käyttöönotto vain tapa kiertää hoitajamitoitus-vaatimuksia?"

Nimenomaan on. 

Niin no toisaalta tuon ymmärtää, esim Imatralla on kotihoidossa paljon sen kuntoisia mitkä Kouvolassa saa hoitopaikan. Toisilla alueilla on hoitopaikkoja annettu tosi helposti ja hoitaminen on laitospohjaista. Nyt on viimeisetkin alueet heränneet siihen että se on aika kallista niin.. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jospa se kotihoito tarkoittaa lapsien tai sukulaisten nurkkiin asumaan ja hoidettavaksi niinkuin ennenvanhaan suomessa talkoilla hoidettiin vanhukset torpan nurkassa.

Siinä tapauksessa se tarkoittaisi lain muuttamista. Kukaan ei ole Suomessa vastuussa vanhemmistaan lain edessä - vain alaikäisistä lapsistaan. Voidaan myös miettiä, haluaako sen enempää hoitoa tarvitseva harhainen ja muistisairas vanhempi kuin väkisin hoitovastuutettu lapsikaan tilanteeseen, jossa esim täysin kädetön ja hoitoalaa edes tuntematon insinööri huseeraa psykoottisen ja ulosteellaan asuntoa sotkevan äitinsä kanssa? Tuskin.

Lisäksi se muistisairas voi olla väkivaltainen, eikä harhoissaan tunnista omaa lastaan. Tekee myös sen omaisen arje

Pitää käydä töissä. 

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Nro 102: "Onko tuo yhteisöasuminen käytännössä sama kuin vanhainkoti, mutta siellä on vähemmän hoitajia?

Onko tällainen uuden nimen käyttöönotto vain tapa kiertää hoitajamitoitus-vaatimuksia?"

 

Nimenomaan on. 

On ja ei. Periaate varmasti on se että ei ole vaan se tarjoaa asumista vanhukselle omankodn ja tehostetun palveluasumisen välillä. Tarvitaan ehkä joitakin palveluita ja asumismuoto jossa on helppo asua kun esim. kaikkia omakotitalon asioita ei pysty hoitamaan mutta ei tarvitse vielä ympärivuorokautista hoitoa.

Käytäntö on toki useinkin hieman toinen niissä niin kuin toki myös siellä omassa kodissa asuu myös vanhuksia jotka tarvitsisi ympärivuorokautista hoitoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tavallaan ne täysin toimintakyvyttöminä möllöttävät vuodepotilaat sopisivatkin kotihoitoon paremmin kuin monet, eivät ainakaan karkaa. Enemmänhän ympärivuorokautista valvontaa tarvitsevat ne, joilla on vielä hyvät jalat ja onnistuvat aiheuttamaan vesivahinkoja ja harhailemaan pakkaseen. Itselläni kokemusta hoitajana sekä kotihoidosta että tehostetusta palveluasumisesta. 

Heitteillejättö on laitonta. 

Kyllä siellä hoitajat käy paskavaipan vaihtamassa. Ehkä. Huoli-ilmoitusta huoli-ilmoituksen perään omaisilta. Kovat piippuun, mutta itseään ei tule tähän enää uhrata.

Lopulta tuli hoitavaksi lääkäriksi lääkäri, joka totesi isän olevan siinä kunnossa ettei voi kotiuttaa, olisi heitteillejättö. Isä ehti olla hoitokodissa noin neljä viikkoa ennen kuin kuoli. Tätä ennen pyöri kuukausien luuppi kotin sairaalaan eikun takain kotiin. Ei päässyt edes jonottamaan paikkaa hoitokotiin, kun oli muka niin hyväkuntoinen eli sänkypotilas. Työössäkäyvät perheelliset omaiset 300 km päässä.

Se hoitaja siellä kotona on usein iäkäs puoliso joka itsekin voi tarvita jo hoivaa. Kotihoito on järkyttävän kallista niin ilman sitä sinnitellään sitten eikä se puolen tunnin käynti paljon auta ja maksaa tonnin. 

Omista vanhemmista huolehtiminen samalla kun itselläkin lapsia ja vaikka asuvat lähellä ja ovat hyvinkin omatoimisia on sekin jo rankkaa ja oman elämän saa kyllä unohtaa. Saati jos asuu kaukana ja on muistisairautta. En käsitä miten voi selvitä.

Omaishoitajuudessakin on omat ansansa. Siltä ajalta kyllä kertyy eläkettä, mutta koska omaishoitajan hoitopalkkio on aika pieni, ei kummoistakaan eläkettä tule kertymään. Jos nyt huolehtii omaishoitajan roolissa vanhemmistaan vaikkapa sellaiset 5-10 vuotta, niin todennäköisesti on jo päälle 50 ennenkuin homma on ohi. Kuka enää palkkaa 50+ ikäisen, joka on ollut vuosia pois työelämästä? Kun ei työpaikkaa saa kovin helpolla sen ikäinen, vaikka olisi just jäänyt työttömäksi. Puolisonsa omaishoitajuudessa voi olla jonkin verran järkeä, erityisesti jos puolison kuollessa alat saada Työeläkelaitoksen maksamaa leskeneläkettä. Jos taas leskeneläkkeen maksaja on Kela, saat sitä vain siihen asti, kunnes täytät 65 vuotta. 

Vierailija kirjoitti:

Halutaanko takaisin ajat  kun vanhukset vietiin metsiin kuolemaan sään ja eläinten armoille?

Kohta ollaan siinä pisteessä kun omaiset uupuvat eikä apua saa. Pitäisi vaan sen jälkeen kun ollut töissä ja kuskaillut lapsia harrastuksiin ,käydä katsomassa onko vanha isä muistanut syödä.

Pitää myös hoitaa se ruoka sille vanhalle isälle, kodinhoito, sairaanhoito, kuskaukset, kauppakäynnit, lämmitykset, lumityöt, pesut, lääkkeet ja seura. Ei ihan pikkukäväisy riitä. Saati jos asuu kauempana.

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Nro 102: "Onko tuo yhteisöasuminen käytännössä sama kuin vanhainkoti, mutta siellä on vähemmän hoitajia?

Onko tällainen uuden nimen käyttöönotto vain tapa kiertää hoitajamitoitus-vaatimuksia?"

 

Nimenomaan on. 

On ja ei. Periaate varmasti on se että ei ole vaan se tarjoaa asumista vanhukselle omankodn ja tehostetun palveluasumisen välillä. Tarvitaan ehkä joitakin palveluita ja asumismuoto jossa on helppo asua kun esim. kaikkia omakotitalon asioita ei pysty hoitamaan mutta ei tarvitse vielä ympärivuorokautista hoitoa.

Käytäntö on toki useinkin hieman toinen niissä niin kuin toki myös siellä omassa kodissa asuu myös vanhuksia jotka tarvitsisi ympärivuorokautista hoitoa.

Hoitajamitoitus koskee vain ympärivuorokautista hoitoa. Yhteisöasumisessa ei olisi ympärivuorokautista hoitoa vaan ainoastaan päivisin. Iltaisin, öisin ja viikonloppuisin vanhukset olisivat seillä ihan keskenään. Kun terminä on vielä yhteisöasuminen, siellä ei oikeastaan tarvitse olla yhtään mitään hoitoa tai hoivaa. Siellä vain joukko vanhuksia iloisesti keskenään hyvässä yhteisymmärryksessä ja sovussa puuhastelee yhdessä ja pitää huolta toinen toisistaan. 



Jo pelkästään omakotitalosta keskustan läheisyyteen kerrostaloon muuttaminen auttaa monia. Ei niitä omakotitalon työläitä hommia varten tarvitse rakentaa mitään yhteisöasumista. Jos yhteisöasumista kaipaa, sitä varten on jo näitä senrioritaloja. Senioritalossa vanhus ostaa ihan itse ne aivan samat palvelut, mitä hän voisi ostaa tien toisella puolella olevaan kerrostaloasuntoonsakin. Erona on lähinnä se, että kerrostaloasunto (jos ei ole kovin uusi) ei ole esteetön, mutta senioritalon asunto on.  Myös palvelutaloista osa on sellaisia, joissa on ympärivuorokautinen hoiva, ja osa taas sellaisia, joissa ei ole. Välimuotoja omakotitalon ja ympärivuorokautisen hoivan välillä on jo nyt. 

Miksi nykyinen hallitus haluaa tuhota ihan kaiken tässä maassa?

Vierailija kirjoitti:

Muistisairaat pitäisi pakko-eutanisoida. He ovat jo mieleltään kuolleita, se henkilö on kadonnut eikä tule enää ikinä takaisin. Vain keho ja alimmat aivotoiminnot vielä pelittää, usein harmia muille ja itselleen aiheuttaen.

Niinkö luulet. Oletko joku ntsi? Kyllä täällä jokainrn hoidetaan eikä aleta jonkun tunnottoman mielen mukaan lopettamaan. Äitini sairasti Alzheimeriä noin viisi vuotta, kunnes alkoi menehtyä pois. Koko ajan tunsi, vaikka ei lopussa enää voinut puhua niin tunsi, kun kättään puristi ja kait näin, että oli hyvillään.

Hän oli tätä yhteiskuntaa ja näitä palveluja rakentanut ja viisi työteliästä lasta isämme kanssa kasvattanut. Paljonko yhteuskunta olisi voittanut?

Itse taidamme tehdä kantaan itsestämme sen hoitotahdon vaikka tällä siunaamalla, mutta jätetääs nyt nuo vanhusten lopettamispuheet pois.

Lääkärit tekevät kuitenkin sen päätöksen, jolloin jätetään nesteyttämättä. Ei siitä kenenkäön nettitrollin tarvia huolehtia. Häpeä

Vierailija kirjoitti:

Miksi nykyinen hallitus haluaa tuhota ihan kaiken tässä maassa?

Great Reset= vanha on tuhottava, jotta uutta voidaan rakentaa= build back better. 

Kyllähän noissa palvelutaloissa jotka on yhteisasumista on esimerkiksi usein ruokala jossa voi käydä syömässä. Sellaista harvemmin löytyy tavallisesta kerrostalossa. Osa myös mieluummin asuu yhteisöllisesti kuin yksin. Tarjolla voi olla monenkinlaista ohjelmaa ja kokoontumisia oleskelutiloihin jne. Yhteisöllistä asumista on usein myös ne tehostetut palvelut joihin suoraa omasta kodista muuttamiseen voi olla huomattavasti isompi kynnys kun esim. asuntoon jossa on mahdollisuus vaikka tarjota vieraille kahvit (vaikka voi olla että vieraat toki voi sen joutua keittämän itse.). Päivisin useimmissa on  hoitaja tai hoitajia paikalla toisin kuin tavallisessa kerrostalossa.

Vierailija kirjoitti:

Miksi nykyinen hallitus haluaa tuhota ihan kaiken tässä maassa?

Toki yhtenä syynä on säästöpaineet erityisesti hyvinvointialueilla. Toinen syy on se, että vanhusten hoitaminen ei yksinkertaisesti ole nuorten mielestä mitenkään hohdokasta duunia. Hoitoalalta eläköityy tämän vuosikymmenen aikana todella paljon hoitajia eikä uusia ole tulossa riittävää määrää. Jos hoitajaksi opiskeleekin (lähi- tai sairaanhoitajaksi), se "unelmien duuni" ei ole vanhustenhoidossa. Kuka nuori oikeasti haluaa mennä pesemään boomereiden takapuolia? Get over it...vai miten se nyt olikaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käytännössä tuo tarkoittaa sitä, että lapset hoitavat, vaikka sitten asuisivat sitten eri puolella Suomea. Oman muistisairaan vanhemman hoito ei ole kenellekään hyvä asia, koska muistisairauden hoito vaatii ammattitason osaamista. Lisäksi kun on kysymyksessä oma vanhempi, hoidossa on niin paljon henkilökohtaisia tunteita, että kaikki kärsivät tilanteesta. 

Ehdottoman huono säästämisen kohde. Kotihoito tulee aiheuttamaan lisää kuluja, kun työikäiset vanhempiaan hoitavat ihmiset uupuvat, väsyvät ja sairastuvat myös. 

 

Ketään ei voi vastuuttaa hoitamaan vanhempaansa. Tämä on ihan laissa. <

Korjaamme laissa olevan virheen. T.Riikka Pee

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän noissa palvelutaloissa jotka on yhteisasumista on esimerkiksi usein ruokala jossa voi käydä syömässä. Sellaista harvemmin löytyy tavallisesta kerrostalossa. Osa myös mieluummin asuu yhteisöllisesti kuin yksin. Tarjolla voi olla monenkinlaista ohjelmaa ja kokoontumisia oleskelutiloihin jne. Yhteisöllistä asumista on usein myös ne tehostetut palvelut joihin suoraa omasta kodista muuttamiseen voi olla huomattavasti isompi kynnys kun esim. asuntoon jossa on mahdollisuus vaikka tarjota vieraille kahvit (vaikka voi olla että vieraat toki voi sen joutua keittämän itse.). Päivisin useimmissa on  hoitaja tai hoitajia paikalla toisin kuin tavallisessa kerrostalossa.

Kasarilla, kun olin töissä vanhainkodissa, siellä oli alakerrassa iso ruokasali, oli myös saunatilat uima-altaineen yms. Ideana oli, että lähellä omissa asunnoissaan asuvat vanhukset saattoivat halutessaan käydä vanhainkodin ruokalassa syömässä. Tai käydä saunassa ja uimassa. Ei heidän tarvinnut asua siinä vanhainkodissa voidakseen ruokailla muiden vanhusten kanssa. Ja myös siellä järjestettiin erilaista toimintaa. Tällaista vanhusten toimintaa oli eri puolilla Vantaata vielä ennen pandemiaa, mutta koska pandemian alettua 70 vuotta täyttäneiden piti pysyä kotona, toiminta lopetettiin. Piti ihan googlettaa ja ainakin täällä meidän alueella vanhusten päivätoiminta on näköjään alkanut uudestaan tämän vuoden alusta. 

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Nro 51: "Tavallaan aika julmaa. Se luonnollisesti ymmärtää että palkattu kotihoitaja ei kerkeä jäämään kahville mutta sukulaisen luulisi kyllä ehtivän hetken keskustellakin ja vaikka kahvitella. Muistisairaan omaisena vanhuksellakin on kuitenkin rankkaa, kun keskustelukaveria ei enää sillä tavalla ole."

Onhan se tavallaan aika julmaa, mutta jos vanhus haluaa ilmaista kotipalvelua ja sitten sen päälle vielä kahvitteluseuraa, niin siinä alkaa sen omaisen oma elämä kärsiä. Usein kun tuo mainitsemasi "hetki" venähtää tunniksi. Jos se kestäisikin vaan 10-15 minuuttia, tilanne olisi ihan toinen eikä siihen tarvitsisi edes kahvia keittää. Ja kuten edellisessä jo sanoin, saattaisi käydä niin, että mitään apua ei varsinaisesti edes  tarvittaisi, vaan vanhus kaipaisi pelkästään sitä seuraa. Mun isä on nyt oppinut, että jos haluaa mut heille kahville ja rupattelemaan, hän kutsuu mut kahville. Jos hän haluaa mut sinne töihin, s

Luulen, että tällaisesta päästäisiin ihan sillä että joku omainen kävisi vanhusten luona 2-3 kertaa viikossa.

On ollut myös useita tapauksia missä oma vanhempi halutaan laitoshoitoon, mutta kun laitospaikan kalleus tulee ilmi, niin äkkiäkös se vanhus halutaan takaisin kotiin asumaan, eikä kotihoitokaan mitään ilmaista ole.