Mitä lapsuuskodin tapoja ETTE siirtäneet omaanne? Itsellä ehdottomasti silittäminen,mankelointi ja lakanoiden veto

Lattian pesu ratin kanssa lattialla kontaten.

Aloittajalta kysyn aidosti ihmetellen: Jos et vedä lakanoita, miten viikkaat ne kaappiin? Jätät vain ne pari vetoa välistä?

Vierailija kirjoitti:

Ryyppääminen lomilla, juhlapyhinä ja viikonloppuisin ja aamuun asti riitely . 

Hyvä, ettei tuo elämäntapa siirtynyt enää sinun mukanasi eteenpäin. Eihän?

Mankeli oli 60 luvulla vielä ehdottomia hankintoja ja 57 vuotta vanha edelleen käytössä.

Vierailija kirjoitti:

Lattian pesu ratin kanssa lattialla kontaten.

Aloittajalta kysyn aidosti ihmetellen: Jos et vedä lakanoita, miten viikkaat ne kaappiin? Jätät vain ne pari vetoa välistä?

Se on muuten hyvä kuntolumuoto tuo lattian pesu rätin kanssa kontaten. Lakanat voi taistella sängyn päällä ilman mankelia tai kaveria.

eri

Vierailija kirjoitti:

Mankeli oli 60 luvulla vielä ehdottomia hankintoja ja 57 vuotta vanha edelleen käytössä.

Meillä löytyy mankeli taloyhtiön pesutuvasta edelleen. Harva näkyy enää käyttävän.

En oikeasttan mitään. Näin joulun alla esim. ei tehdä mitään ihmeempää joulusiivousta. Jouluateria on, mutta ei niin myöhään kuin lapsena, tarjottava on joulun teeman mukaan, mutta sellaista, jota syödään ja kaikille jotain lemppareita. Lahjojen jakamista ei pantata ilta kuuteen asti, kuusta ei koristella vasta jouluaattona. Ainut ehkä mikä on säilynyt on joulupuuro aattoaamuna.

Mitään ei saa heittää pois eikä lahjaksi saatua saa antaa eteenpäin vaikka sitä ei tarvitse. En ole minimalisti, mutta en myöskään säästä kaikkea. Ja vaikka olen saanut jotain lahjaksi, en säilytä sitä vain siitä syystä että se on saatu. Annan yleensä ne eteenpäin lahjaksi jollekin jonka tiedän tulevan siitä iloiseksi tai tarvitsevan. Kauhulla odotan sitä siivousurakkaa kun vanhemmat kuolevat.

Vierailija kirjoitti:

Kuuluu tiettyyn teinivaiheeseen että kyseenalaistaa vanhempiensa toimintamallit, mutta harvemmin sitä kysellään muilta.

Eli olisiko minun esimerkiksi pitänyt siirtää omaan parisuhteeseeni vanhempieni malli, jossa vttuillaan puolin ja toisin, huudetaan ja haukutaan toista lähes joka päivä, koska vanhemmat toimivat aina oikein ja kyseenalaistaminen kuuluu vain teini-ikään? 

Ihan jo lapsena päätin, etten varmasti kohtele puolisoani samoin kuin vanhempani toisiaan, jos sellaisen joskus löydän. Päätös on pitänyt. Meillä ei toista solvata, ei auota päätä, eikä huudeta, vaan kohdellaan kunnioittavasti ja erimielisyydet ratkaistaan keskustelemalla.

Kyseenalaistaminen on yleisesti erittäin hyvä taito. Mitään ei pitäisi ns. ottaa annettuna, vaan kyseenalaistaa ja ajatella omilla aivoilla lähtökohtaisesti aivan kaikki. 

en ole siirtänyt elämääni ongelmista vaikenemista.ongelmien ja köyhyyden peittelyä. on parempi itselle puhua vaikeuksista ja pyytää apua tarvittaessa. olisi tarvinnut tätä taitoa jo aikaisemmin.

on hyvä että arvioi toimiiko oman perheen tavat nykyaikana enää vai onko olemassa järkevämpi,parempi tapa.

vedin papan kanssa lakanat kun ei omistanut mankelia. oli hauska yhteinen tekeminen.

Vierailija kirjoitti:

Lattian pesu ratin kanssa lattialla kontaten.

 

Minä teen näin. Ei ole kotoa opittu malli, vaan olosuhteiden sanelema. Meillä on vanha talo ja alkuperäiset lankkulattiat, joita ei millään lastalla tai mopilla saa kunnolla pestyä.

Tosin pesen vain pari kertaa vuodessa, koska on niin iso työ, eikä aikuistaloudessa lattia varsinaisesti likaannu. 

Pyykkien silitys ja viikkaaminen, lakanoiden mankelu, mattojen pesu ja tamppaus, lähes joka päiväinen imurointi ja siivous. Sängyn petaaminen. Ikkunoita en tule koskaan pesemään, enkä myöskään verhoja. TVn huudatus ja katselu, en edes omista.

Imuroin viimeksi kun pörssisähkö oli reilusti miinuksella, sitä ennen monta kuukautta sitten.

Ruoka soodaa saatan ripotella matolle joskus, tai ruiskuttaa fairyä.

Siinä varmaan suurin osa mitä muistan.

Kun omani lentävät pesästä ja alkavat opiskella, en panttaa heiltä apuani. Teen kaikkeni, että heillä on hyvät olosuhteet rakentaa elämäänsä kun omia siipiään kokeilevat. Taloudellista väkivaltaa eivät lapseni siis joudu kokemaan. 

Meilläkin vedettiin ja joko mankeloitiin tai silitettiin lakanat, tyynyliinat ja pyyhkeet, mutta myös alusvaatteet, varsinkin miesten aluspaidat ja pitkät kalsarit. Ja joka viikko siivottiin. Lattia piti pestä kontaten jollakin vanhalla kalsarinlahkeella tai vastaavalla. Kesätienestillä ostin kotiin Sinipiian, koska en halunnut kontata lattioilla. Ei sopinut äidin pirtaan, Sinipiialla ei tule puhdasta, väitti äiti. Lattiat lakaistiin harjalla, jossa oli minulle liian lyhyt varsi. Ostin pitempivartisen, ei käynyt äidille, oli muka liian painava. Kaikki piti tehdä hankalimman kautta. Huvittavaa oli, että pappa, siis äidin isä, opetti minulle, että esim. tiskatessa tai marjoja peratessa saa istua. Kotona piti seistä.

Omassa huushollissani olen karsinut lähes kaikki kotona opitut työtavat. En silitä lakanoita ja pyyhkeitä, en paljon muutakaan, en lakaise lattioita harjalla, imuri on keksitty (oli meillä kotonakin, muttei juuri käytetty), en pese kontaten lattioita, mopit on keksitty. Ergonomia ei ole laiskuutta, vaan kehitetty ihmisille avuksi ja helpottamaan töitä. En saa sen kirkkaampaa kruunua, vaikka hoitaisin huusholliani hankalimman kautta. 

Minä juuri vedin lakanoita äidin kanssa meillä. Ja arvatkaapa, kenestä se on kivaa? Lapsista! On niin kivaa, kun me heilutamme lakanoita ja niiden alla tuulee. Ihan sama tunne oli mulla lapsenakin. 

Lapsien mielipidettä ei kysytä.

Ääntä ei saa korottaa, aina pitää olla kulissit kunnossa.

Siivous 5h/viikko teetetään teini-ikäsellä tyttärellä koska vanhemmat ovat niin tärkeitä/kiireisiä.

Äiti on pahalla päällä ja paukuttaa ovia ja keittiökaappeja ja puhisee itsekseen aina kotitöitä tehdessään. (Itse teen vähän/kevyesti).

Onneksi taloyhtiössä on mankeli! Ihan oikeaoppisesti miehen kanssa vedetään lakanat ja sitten mankeloidaan. Meillä mies silittää sekä omat paitansa että mun paitapuserot ja t-paidat. Samalla mies kuuntelee äänikirjoja.

Vierailija kirjoitti:

Raivosiivoaminen. Siis siivoaminen niin että tavarat lentelee ja huudetaan. Äitini ja isoäitini molemmat siivosivat niin raivoissaan että ukko ja kersat lensi hankeen odottamaan parempia aikoja. Ja sitten se marttyyrin esittäminen kun kukaan ei auta! Ensin haukut ukkosi ja kersat patalaiskoiksi eikä kukaan osaa yhtä hyvin siivota kuin sinä itse ja sen jälkeen marttyriviittaa kaivamaan kappista esiin.

Mattoja hakatiin joka viikko kuin viimeistä päivää pihalla, sen jälkeen matot hankipesuun ja sisälle kosteina. Tämän jälkeen olikin parketti mutkalla. Kloriitilla tai vimillä hangattiin vessanpöntöstä ja kylpyammeesta pinta piloille rystyset verillä. Ikkunoita pestiin montako kertaa vuodessa sanomalehdellä hangaten niin että se sanomalehdestä valuva musta vesi pilasi ikkunan alapuolella olevan vaalean tapetin. Voimakkaita pesuaineita käytettiin väärin aivan liikaa että saadaan mahdollisimman puhdasta ja lopulta kaikki pinnat piloilla.

Ja

Tietääköhän raivosiivoajat olevansa raivosiivoajia? Miksi he tekevät sitä? Jälki ei edes ole välttämättä hyvää.

Oikeestaan en mitään siirtäny. Lakanoiden veto, alkoholin käyttö ja joulun vietto on jääny sinne. Mä asun siis mun kahen pojan kanssa. Eikä hekään sitä joulua kaipaa, eikä mitään kiinnostusta mennä äitilleen uusioperheen joulunviettoon. Aika ressaavia aikoja noi lapsuuden joulut, siis lapsuuden kodissa ja sillon kun oltiin vielä yhdessä. Ja just exän kanssa joutu viettää joulua ja ostaa lahjoja, jopa ennen lasten syntymää. Siis laitettiin joulukoristeetkin pelkästään meille kahdelle. Siis mitään järkee. Jouluverhot oli kans lapsuudenkodin ja exän pakkomielle.

Miksi stressaavaa, olivatko pahalla päällä naiset? (Äiti tai ex)

Vierailija kirjoitti:

Oikeestaan en mitään siirtäny. Lakanoiden veto, alkoholin käyttö ja joulun vietto on jääny sinne. Mä asun siis mun kahen pojan kanssa. Eikä hekään sitä joulua kaipaa, eikä mitään kiinnostusta mennä äitilleen uusioperheen joulunviettoon. Aika ressaavia aikoja noi lapsuuden joulut, siis lapsuuden kodissa ja sillon kun oltiin vielä yhdessä. Ja just exän kanssa joutu viettää joulua ja ostaa lahjoja, jopa ennen lasten syntymää. Siis laitettiin joulukoristeetkin pelkästään meille kahdelle. Siis mitään järkee. Jouluverhot oli kans lapsuudenkodin ja exän pakkomielle.

Miksi stressaavaa? Olivatko ex tai äiti pahalla päällä?