Lue keskustelun säännöt.
44-55 -vuotiaat naiset: riittääkö sinulle "ihan hyvä" parisuhde?
05.12.2023 |
Tämä on nimittäin asia, jota päivittäin itse mietin. Isoja ongelmia parisuhteessa ei ole. Rakastan kyllä miestäni (en tosin ole varma rakastanko miehenä vai ystävänä) ja arvostan häntä kovasti. Hänessä on paljon todella ihani ominaisuuksia. Isänä hän on ollut todella hyvä ja rakastava. Hän on myös fiksu ja periaatteessa meillä on ihan mukava olla yhdessä. Seksiä meillä on edelleen silloin tällöin, mutta ei enää kuukausittain.
Jotenkin vain tuntuu, että olisiko kuitenkin vielä mahdollisuus löytää parisuhde, joka todella tuntuu joltakin? Tämä ei nimittäin enää tunnu.
Millaisia ajatuksia tämä muissa naisissa herättää? Varmasti vastaavien ajatusten kanssa kamppalevia on paljon. Pitäisikö tyytyä "ihan hyvää" vai lähteä vielä etsimään suuria tunteita?
Kiitos asiallisista vastauksista.
Kommentit (192)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei seksiä, ei suhdetta. Niin yksinkertaista se on.
Toivottavasti olet tämän asian tärkeydestä ja ehdottomuudesta avoin alusta asti. Kaikki eivät halua kumppania, joka lähtee jos seksiä ei ole koska syitä sille voi olla monia ihan onnettomuuksista alkaen.
Oletko tehnyt selväksi heti suhteen alussa, että edellytät toisen jäävän suhteeseen myös siinä tapauksessa, että seksi loppuu?
Niin. Rehellisyys suhteen alussa on normaaleille ihmisille itsestäänselvyys. Heillä kun ei ole tarvetta pillotella itseään ja ottaa parisuhteessa joku epärehellisyyteen ja valheellisuuteen pohjautuva rooli. Rooli joka ei loppu viimein sovi edes heille itselleen.
Eli et ole tehnyt vaatimustasi selväksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
> hyvä suhde
> seksiä harvemmin kuin kerran kuussa
🤔
Vierailija kirjoitti:
> hyvä suhde
> seksiä harvemmin kuin kerran kuussa
🤔
Kaikki muut kuin sellaiset suhteet jossa ei ole seksiä 6 tuntia päivittäin ovat tyhjyyttään kumisevia tapasuhteita ja riippuuvussuhteita. Nih!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
> hyvä suhde
> seksiä harvemmin kuin kerran kuussa
🤔
Kaikki muut kuin sellaiset suhteet jossa ei ole seksiä 6 tuntia päivittäin ovat tyhjyyttään kumisevia tapasuhteita ja riippuuvussuhteita. Nih!
Kolahtiko?
Vierailija kirjoitti:
Se että lähtee hakemaan jotain jalat alta vievää rakkauskokemusta nelikymppisenä, niin kertoo enemmän lapsellisuudesta kuin kypsyydestä.
Voi olla. Mutta osalle meistä näin käy silti.
- tokalla kierroksella oleva n 50+ jonka kakkoskierros alkoi lähempänä viittä kuin neljää kymppiä. Ja ihan työssä käyviä kunnon kansalaisia tässä ollaan eikä mitään vastuuttomia ikiteinejä joita ei hotsita duunit ynnämuu ns. tylsät jutut :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riittää. En voi ymmärtää itsekästä kaiken haluamista, se vaan ei ole oikein. Lapsellistakin se on, mennä mielitekojen mukaan, ja aiheuttaa valtavaa surua hyvälle ystävälleen, omalle puolisolleen.
Tilanne on minusta oikein hyvä, jos voi sanoa puolisoaan ystäväkseen <3
N53
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
> hyvä suhde
> seksiä harvemmin kuin kerran kuussa
🤔
Kaikki muut kuin sellaiset suhteet jossa ei ole seksiä 6 tuntia päivittäin ovat tyhjyyttään kumisevia tapasuhteita ja riippuuvussuhteita. Nih!
Seksiaddiktit kannattaa kiertää kaukaa muista syistä ;) Tuo vasta riippuvuutta onkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmisillä taitaa mennä sekaisin alkuhuuma ja intohimo. Kukaan tuskin olettaa, että alkuhuuma jatkuu ikuisuuksia samanlaisena, mutta intohimo voi jatkua, kun seksistä, erotiikasta ja seksiaalisuudesta pitää huolta. En jäisi suhteeseen, jossa pitkiä aikoja toinen tai molemmat eivät halua eikä tilanteen voisi odottaa paranevan.
Jos ette ole molemmat aseksuaalisuuteen taipuvaisia niin epäilen, että seksiä harvemmin kuin kerran kuussa sisältävä suhde ei ole molempien mielestä edes lähelläkään "ihan hyvää".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Miehet ei taida erityisemmin pitää naisista jotka käyttää järkeään, koska sellainen on kylmä, kyyninen ja mitä nyt miehet käyttää tällaisista naisista nimitystä. Naisella ei saisi olla minkäänlaista itsesuojeluvaistoa miesten mielestä ja tietysti ihan mikä vain pitää kelvata, koska "ihminen pitää hyväksyä omana itsenään" se oma itse voi olla sekakäyttäjä, rikollinen tai elämäntapatyötön tai kaikkia näitä ja se tulisi vain hyväksyä, koska muuten olet ilkeä, kyyninen akka. "
Olen se, jota kommentoit ja täysin eri mieltä. Minun kokemukseni miehistä on, että mitä enemmän olen käyttänyt järkeäni ja odottanut miehiltä tiettyä käyttäytymistä, luotettavuutta, järkevyyttä sekä sitä että he todella ovat halunneet juuri minut ja minut ainoastaan, sitä parempaa käytöstä ja miehiä olen lopulta saanut. Ei niitä tosin montaa ole, mutta silti.
Voi tietysti olla tuuristakin kyse, mutta joka tapauksessa minun maailmassani miehet arvostavat todella korkealle järkeviä naisia, joilla on älliä. Olen kokenut, että minua todella kunnioitetaan, jopa ihaillaan, vaikka oikeasti en ole sen kummempi kuin kukaan muukaan. Mutta olen aina osannut käyttää älliäni miesasioissa. Suurin osa miehistä on feilannut jo ensimetreillä kanssani, mutta olen aina kaikille ystävällinen ja sen vuoksi ehkä minua ei ole kukaan jälkikäteenkään soimannut pakit saatuaan. Päinvastoin.
Minulle ei riitä. Toki suhde muuttuu ajan kuluessa, mutta pelkkä sellainen välittäminen, ystävyys ja lämminhenkisyys ei riitä. Tarvitsen sen tunteen, että rakastan miestäni enemmän kuin ketään muuta ja halua olla vain hänen kanssaan. Jos muutumme enemmän toisiamme arvostaviksi ystäviksi, niin sitten eletään sen mukaan eli ei yhdessä vai erikseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Niin, AVIOLIITTO. Siitä voisi jo päätellä jotain jos haluaa kerta toisensa jälkeen aina avioon. En itsekään olisi ihmisen kanssa jolla on useita avioliittoja takana. Sen sijaan todella moni löytää lopullisen tyypin rinnalleen eikä todellakaan kaipaa mitään avioliittoa enää, kun se ymmärrys on tullut sitäkin kohtaan, että ei se avioliitto tee kenestäkään sen sitoutuneempaa ja rakastuneempaa."
Olen se jolle vastasit. Avioliiton sijasta voi käyttää sanaa parisuhde, itse asia ei muutu - mutta en minä ole sitä mieltä, että pysyvä parisuhde tekisi ihmisestä jotenkin paremman tai onnistuneemman ihmisen. Jotain ihmisen elämäntarina ja -tapahtumat hänestä kuitenkin kertovat, avioliitot tai yksi liitto ihan samalla tavalla kuin kaikki muutkin elämän isot valinnat ja tarinat. Kun ikää tulee, on ehkä helpompikin valkata sopivaa joukosta juuri sen vuoksi, ettei tarvitse enää luottaa vain tunteisiin, vaan voi arvioida toisen kertomaa sen pohjalta millainen elämäntarina hänellä on. Se kertoo totuuden, eivät sanat välttämättä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi alunperin kukaan mennyt suhteeseen missä toinen ei kiinnosta lainkaan seksuaalisesti? Kuka on noin idiootti että aloittaa sellaisen suhteen?
Samaa ihmettelen. Se on hyvä suhde tai ollaan yksin.
Käsittääkseni tässä pohditaan juuri sitä mikä ON kenellekin hyvä suhde. Toisille siinä pitää olla jatkuvaa ilotulitusta, ja toisille hyvä suhde on lämpöinen, mutta seksuaalisesti jo vähän laantunut. Ap ei nyt ole ihan varma mitä itse haluaa suhteeltaan.
Minun olisi ihan turha erota miehestäni jonka kanssa ollaan oltu yhdessä yli 10 vuotta siksi, että saisin jotain uusia tunteita ja perhosia vatsaan kun en sellaisesta perusta, jonkun toisen taas olisi turha jäädä tähän minun suhteeseen
Tässä ketjussa on erilaisia ihmisiä, jotka kokevat nämä määreet tyytyä eri tavoin. Myös puhutaan aidan seipäästä paljon.
Eli jos ap kokee, että hänen on tyydyttävä suhteeseen, kannattaa erota.
Moni, kuten minäkin, olemme pitkässä suhteessa, mikä on muuttunut rauhalliseksi yhteiseloksi ja olemme tyytyväisiä tässä. Tämä ei ole tyytymistä, koska emme kaipaa muunlaista suhdetta, vaan olemme tyytyväisiä elämäämme. Minä ainakin elän siinä vaiheessa, että varsinaista seksiä ei enää ole miehen sairauden vuoksi. Mutta muuta hellyyttä on paljon ja pääsen omin käsin onneen. Takana 43 vuoden yhteiselo ja koskaan ei ole tuntunut, että tyydyn tähän, vaan haluan olla tässä, vaikka räiskettä ja intohimoa ei enää ole
Tässä ero. Jos kokee, että pitää loppuelämä tyytyä johonkin, kannattaa erota. Puolisollekkin oikein, koska en haluaisi 70 vuotiaana kuulla, että puoliso tyytyi minuun, kun oli niin laiska, ettei jaksanut erota
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos ette ole molemmat aseksuaalisuuteen taipuvaisia niin epäilen, että seksiä harvemmin kuin kerran kuussa sisältävä suhde ei ole molempien mielestä edes lähelläkään "ihan hyvää".
Kaikki eivät tosiaankaan ole seksikeskeisiä. Eikä se tarkoita, että olisi aseksuaali.
Meidän parisuhde on kaverisuhde, huolehditaan perheestä ja kodista yhdessä.on jotain yhteisiä kiinnostuksen kohteita. Mahdollistetaan toisillemme harrastuksia.
Seksiä ei ole, miehellä ei ole haluja ja en jaksanut jatkuvia pakkeja, sen seurauksena ei seksiäkään, kun mies pelkää, mihin se voi johtaa. Mies luultavasti On tyytyväinen suhteeseemme minä en ole.
Haaveilen romantiikasta, hellyydestä ja yhteisestä tekemisestä. Kävelystä käsistä kiinni pitäen, istumisesta rannalla sylikkäin.
En usko, että sitä enää mistään löytäisin. Täytän elämäni harrastuksilla, lapset, nyt jo nuoret aikuiset, kotona asuvat, ovat tosi törkeitä. Lisäksi mulla kusipäällä on sivusuhde joka osin täyttää hellyyden tarpeita. Ja kyllä minä kaipaan myös sitä seksi.
N 56 v
"Eli sulla riittää vientiä ja saisit uuden suhteen milloin vaan, mutta muilla, vaikka olisivat miten kauniita, ei käy tällaista tuuria :D Taidat olla varsinainen asiantuntija!"
Enhän minä niin kirjoittanut. On paljon hyviä miehiä maailmassa, mutta sellaista jossa kaikki hyvät asiat yhdistyvät ei välttämättä enää saa vanhempana - en minä eikä kukaan muukaan, vaikka laskisikin sen varaan (hyvän itseluottamuksen turvin), että niin käy. Olen realisti, en romantikko ja suosittelen samaa ap:lle. Suurin osa niistä kaikkein laadukkaimmista miehistä on varattu ja ne, jotka eivät ole, menevät nuoremmille, jos ylipäätään parisuhteen enää haluavat.
Mieheni kerran sanoi ihan saman ajatuksen, kun oli aiheesta puhetta. Kyllä hän uskoo ihan hyvän naisen saavansa, mutta ei sellaista kymppiä kuin minä hänelle olen. Mutta tuohon tietysti vaikuttaa ikäkin hyvin paljon. Nuori ihminen on nuori, vanha on vanha, ei siitä mihinkään pääse. Persoonallisuus ei enää kehity, on pettymyksiä ja kokemusta (siinä on hyvätkin puolensa), mutta senkään vuoksi rakkauttakaan ei katso enää samalla tavalla kuin ennen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
> hyvä suhde
> seksiä harvemmin kuin kerran kuussa
🤔
Kaikki muut kuin sellaiset suhteet jossa ei ole seksiä 6 tuntia päivittäin ovat tyhjyyttään kumisevia tapasuhteita ja riippuuvussuhteita. Nih!
Seksiaddiktit kannattaa kiertää kaukaa muista syistä ;) Tuo vasta riippuvuutta onkin.
Tuollainen riippuvuus on perua lapsuuden vaillejäämisistä. Monesti se purkautuu todella törkeänä ja keskenkasvuisena käytöksenä useissa parisuhteissa sitten aikuisena. Tuollaiset eivät sovi vanhemmaksi lainkaan. Ovat kelvottomia siihen rooliin.
AP kertoi miehen olevan hyvä isä
Tässä tämä onkin. Miehet, joilla on matala testosteroni arvo, ovat sellaisia nyssyköitä isämiehiä. Ei sellaisen kanssa intohimo loista suhteessa.
Parisuhde on lasten koti. Jos parisuhde on sitä, että mies on vain hyvä isä lapsille, ei ole parisuhdetta ollenkaan.
Eron kannalla olen
Vierailija kirjoitti:
Elämässä on ihan riittävästi niitä suuria tunteita ilman parisuhdettakin joten en niitä etsi sennparemmin nykyisestä suhteesta kuin haaveile löytäväni mistään muustakaan parisuhteesta. Jos parisuhde pitäisi vielä etsiä niin mieluummin se ihan hyvä suhde ilman suuria tunteita.
Mutta miehen ottaminen on eri kuin vaikka uuden jääkaapin valinta. Jos mies on se ihan ok, eikä petä ja dokaa, niin hyvä se. Mutta kun täytyy olla se kiinnostus ja tunteet. Jos miesehdokas on vähän kuin eilinen hernekeitto eli ihan ok sinällään mutta ei herätä intohimoa niin miten te pystytte läheisyyteen, sxxiin ym sellaisen kanssa?
Kaverivyöhykkeellehän jätetään niitä periaatteessa hyviä miehiä, jotka vaan mauttomina ja värittömimä eivät kiinnosta. Hyviä ihmisiä muuten muttei voi jatkaa seurusteluun, kun ei herätä mielenkiintoa. Eli olisi järkiliitto jos tällaisen valitsisi. Mutta mites tuo sxxi läheisyys ym?
Niin. Rehellisyys suhteen alussa on normaaleille ihmisille itsestäänselvyys. Heillä kun ei ole tarvetta pillotella itseään ja ottaa parisuhteessa joku epärehellisyyteen ja valheellisuuteen pohjautuva rooli. Rooli joka ei loppu viimein sovi edes heille itselleen.