Päihdeongelmaisten vanhemmat! Miten päästää lapsesta irti?
Aikuinen poikani näyttää olevan alkoholisti. Voi olla muukin nisti, en tiedä. Kun juo, niin käyttäytyy holtittomasti ja itsetuhoisesti. On jo toiminnallaan tuhonnut fyysisesti itseään.
Nyt näyttää siltä, että minun pitää päästää hänestä irti. Olen kymmenen vuotta auttanut ja hakenut apua. Kaikkialta. Julkiselta puolelta ja yksityiseltä puolelta. You name it. Olen ollut tukena aina, kun on hän on halunnut. Yleensä hän ei apua halua.
On kuin vettä kaivoon kantaisin. Haluan päästää irti ennen kuin menetän hänet joko kokonaan alkoholille tai kuolemalle. Neuvoja, miten irtipäästäminen käytännössä tehdään?
ps. Pitäkää keskustelu asiassa. Syyllistämiset ja lynkkaukset eivät auta minua.
Kommentit (58)
Isäni kävi säännöllisesti töissä ja oli alkoholisti. Ei nähnyt itse mitään ongelmaa alkoholin käytössään. Jos alholisti ei itse tunnusta/tunnista ongelmaansa, niin miten siitä voi parantua? Ei mitenkään.
En tiedä, pystyykö siihen. Luulen, että vanhempi välittää aina ja yrittää aina, vaikka tietääkin, ettei mitään voi. Siihen alistuu, ettei voi mitään, mutta välittää ja yrittää silti.
Enkä tiedä sitäkään, onko siitä luovuttamisesta tai "irti päästämisestä" mitään hyötyä. Aapeen teksti "päästää irti ennen kuin menetän" kuulostaa siltä, että hän ajattelee, että irti päästämisellä välttyisi menetykseltä. Ei välty.
Ainoa, mikä varmaan kannattaa, on miettiä, että milla tavoin yrittää auttaa ja tukea ja pitää kiinni. Mihin omat voimat riittää, mikä auttaa omaa selviämistä ja mistä oikeasti on sille riippuvaiselle jälkikasvulle hyötyä ja mistä itse asiassa on haittaa. Pidä itsestäsi huolta. tarjoa ruokaa rakkautta ja lämpöä mutta älä mahdollista riippuvuutta antamalla rahaa ja piilota kaikki mitä sulta voi varastaa rahaksi vaihdettavaksi.
Kertomalla hänelle rehellisesti, että et enää jaksa ja sinun on nyt luovutettava. Ja jos joskus paranee sairaudesta , niin ottaa yhteyttä sen jälkeen.
Niin kauan kun paapot hyväksyt hänen käytös on riesanasi aikuisenakin,kuolemaasi asti.Itse menisin itselleni hakee tukea ihan sosiali virasto. He nevovat opastavat,tukevat ymm. Ovat siellä jokaista kansalaista varten.
Alkoholistien läheiset-vertaistukiryhmät voisivat olla avuksi.
Voimia sinulle. Ei siinä ole oikein muuta vaihtoehtoa kuin ottaa etäisyyttä. Ymmärtää, että se on hänen elämänsä. Voit tietysti olla tukena sen verran kuin jaksat.
Muista silti että aina on toivoa, ja päihdeongelmastakin voi alkaa toipumaan, jos ihmisellä itsellään tulee sisäinen herötya tilanteeseen.
Rahan lainaaminen ja sellainen vaan mahdollistaa tilanteen jatkumisen. Vaikka se tuntuukin karulta, mutta sillä tavoin ei häntä auta.
Tsemppiä<3
Et voi muuttaa tilannetta, mutta voit muuttaa asennettasi. Hyväksy lapsesi sellaisena kuin hän on. Rahaa ei tarvitse antaa, mutta kutsu esim syömään. Omat rahat menee kuitenkin päihteisiin. Et voi aikuisen ihmisen puolesta elää tai tehdä valintoja, mutta voit hyväksyä hänet sellaisena kuin on. Jos kuolee päihteisiin, sitten kuolee. Se ei ole sinun vikasi.
Rankka tilanne, mutta tuntuu, että murehtimalla toisten elämää liikaa, pilaat vain omasi.
Oletko kokeillut laittaa häntä Minnesota -hoitoon? Kallis kylläkin...
Vierailija kirjoitti:
Oletko kokeillut laittaa häntä Minnesota -hoitoon? Kallis kylläkin...
Se on hyvä investointi JOS henkilö itse haluaa lopettaa juomisen. Jollei halua, minnesota on yhtä tyhjän kanssa kuin kaikki muutkin keinot.
Aiheesta löytyy kymmenittäin esim äänikirjoja.
En tiedä. Olen tekemisissä vain silloin kun hän ottaa yhteyttä. Minulla on jääkaapin ovessa hänen kuvansa lapsena. Mihin minun kiltti, herttainen, avulias, rakastava ja empaattinen poikani hävisi? Minun on ikävä.
Vierailija kirjoitti:
Et voi muuttaa tilannetta, mutta voit muuttaa asennettasi. Hyväksy lapsesi sellaisena kuin hän on. Rahaa ei tarvitse antaa, mutta kutsu esim syömään. Omat rahat menee kuitenkin päihteisiin. Et voi aikuisen ihmisen puolesta elää tai tehdä valintoja, mutta voit hyväksyä hänet sellaisena kuin on. Jos kuolee päihteisiin, sitten kuolee. Se ei ole sinun vikasi.
Rankka tilanne, mutta tuntuu, että murehtimalla toisten elämää liikaa, pilaat vain omasi.
Jos kutsut kotiisi, katsokin että rahasi ovat hyvässä piilossa. Addiktilla ei ole mitään normaalia kunniantuntoa vaan varastaa jos tilaisuus siihen on.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, pystyykö siihen. Luulen, että vanhempi välittää aina ja yrittää aina, vaikka tietääkin, ettei mitään voi. Siihen alistuu, ettei voi mitään, mutta välittää ja yrittää silti.
Enkä tiedä sitäkään, onko siitä luovuttamisesta tai "irti päästämisestä" mitään hyötyä. Aapeen teksti "päästää irti ennen kuin menetän" kuulostaa siltä, että hän ajattelee, että irti päästämisellä välttyisi menetykseltä. Ei välty.
Ainoa, mikä varmaan kannattaa, on miettiä, että milla tavoin yrittää auttaa ja tukea ja pitää kiinni. Mihin omat voimat riittää, mikä auttaa omaa selviämistä ja mistä oikeasti on sille riippuvaiselle jälkikasvulle hyötyä ja mistä itse asiassa on haittaa. Pidä itsestäsi huolta. tarjoa ruokaa rakkautta ja lämpöä mutta älä mahdollista riippuvuutta antamalla rahaa ja piilota kaikki mitä sulta voi varastaa rahaksi vaihdettavaksi.
Olen lainannut rahaa, mutta hän on maksanut sen takaisin. En siis yleensä anna rahaa. Mutta saatan ostaa vaikka talvitakin, koska hän kulkee näillä säillä kesätakissa. Se mahdollistaa, että hänellä jää rahaa muuhun. Mutta miten voin olla ostamatta talvitakkia, jos ulkona on -15 astetta?
Vierailija kirjoitti:
Kertomalla hänelle rehellisesti, että et enää jaksa ja sinun on nyt luovutettava. Ja jos joskus paranee sairaudesta , niin ottaa yhteyttä sen jälkeen.
Eikö se ole pahasta, että kertoo, ettei jaksa? Sitten lapsikin ajattelee, että jos äiti ei jaksa, niin ei minunkaan tarvitse jaksaa.
Vedä rajat. Ne suojelevat teitä molempia.
Et anna rahaa, mutta jos haluat/pystyt, ruokaa voit joskus lahjoittaa.
Teet selväksi miten kommunikoitte, esim. et hyväksy päihteissä soitettuja puheluita häneltä.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä. Olen tekemisissä vain silloin kun hän ottaa yhteyttä. Minulla on jääkaapin ovessa hänen kuvansa lapsena. Mihin minun kiltti, herttainen, avulias, rakastava ja empaattinen poikani hävisi? Minun on ikävä.
Sitä minäkin ihmettelen, mihin minun fiksu ja hauska poikani hävisi. Sitä poikaa on ikävä, mutta kun näen humalaisen pojan, niin ihmettelen, kuka ihme tuo ihminen on? Tunnenko hänet?
Teitkö lapsen yksin, koska halusit lapsen. Onko lapsen isä olemassa-nyt viimeistään kannattaa kertoa sekä isälle että lapselle kuka on kukin. Jos äitinä olet tehnyt sen minkä jaksat, voit vapauttaa itsesi aikuisen elämästä. Jätä portti auki, jos hän itse haluaa muuttaa käytöstään. En minäkään tiedä aikuisten lasteni asioista mitään, jokainen elää omaa elämäänsä. Mutta uskoisin, että varsinkin pojille on tärkeää tietää kuka ja millainen on isänsä.
Vierailija kirjoitti:
Teitkö lapsen yksin, koska halusit lapsen. Onko lapsen isä olemassa-nyt viimeistään kannattaa kertoa sekä isälle että lapselle kuka on kukin. Jos äitinä olet tehnyt sen minkä jaksat, voit vapauttaa itsesi aikuisen elämästä. Jätä portti auki, jos hän itse haluaa muuttaa käytöstään. En minäkään tiedä aikuisten lasteni asioista mitään, jokainen elää omaa elämäänsä. Mutta uskoisin, että varsinkin pojille on tärkeää tietää kuka ja millainen on isänsä.
Onpa outo kysymys. Totta kai hän tuntee isänsä. Isänsä on ollut keskivertoa enemmän läsnä hänen elämässään.
Olen pahoillani, tuo on aivan varmasti ihan hirvittävän raskasta. <3
En osaa vastata mitään, mutta jään seuraamaan keskustelua.