Lue keskustelun säännöt.
Päihdeongelmaisten vanhemmat! Miten päästää lapsesta irti?
04.12.2023 |
Aikuinen poikani näyttää olevan alkoholisti. Voi olla muukin nisti, en tiedä. Kun juo, niin käyttäytyy holtittomasti ja itsetuhoisesti. On jo toiminnallaan tuhonnut fyysisesti itseään.
Nyt näyttää siltä, että minun pitää päästää hänestä irti. Olen kymmenen vuotta auttanut ja hakenut apua. Kaikkialta. Julkiselta puolelta ja yksityiseltä puolelta. You name it. Olen ollut tukena aina, kun on hän on halunnut. Yleensä hän ei apua halua.
On kuin vettä kaivoon kantaisin. Haluan päästää irti ennen kuin menetän hänet joko kokonaan alkoholille tai kuolemalle. Neuvoja, miten irtipäästäminen käytännössä tehdään?
ps. Pitäkää keskustelu asiassa. Syyllistämiset ja lynkkaukset eivät auta minua.
Kommentit (58)
Maailma olisi paljon parempi paikka, jos päihteitä ei olisi.
Harmi, että kieltolaki ei toiminut.
Millainen alkoholistista tulisi, jos hänet lähettäisi seilin saaren tyyppiseen paikkaan vaikka 4 vuodeksi ja siellä ei olisi päihteitä.
Kaverini serkku käytti päihteitä. Ensin alkoholia ja sitten huumeita. Äitinsä vielä 90-vuotiaana houkutteli poikansa toiseen kaupunkiin jouluksi hankkimalla päihteitä, jotta poika tulisi. Kun äitinsä kuoli, ei poika mennyt hautajaisiin edes. Otti huumeita ja kuoli kotiinsa.
Ap, onko pojan isästä apua. Voisitteko kantaa huolta vuorotellen. Tai entä pojan sisarukset. Voivatko he jakaa taskkaasi, jos heitä on.
Et varmaankaan voi mitään poikasi käytökselle. Ymmärrettävästi sulla on hyvin raskasta. Poikasi on tuon joskus kuitenkin itse valinnut aikoinaan ja itse pystyisi pääsemään siitä eroonkin. Oma motivaatio tarvitaan.
Onkohan se niin, että liian herkät sortuu päihteisiin, kun ei kestä kovaa maailmaa. Surullista. Olisivat niin ihania ihmisiä optimimaailmassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen jakanut taakkani sosiaalitoimen kanssa. Minä ja isä on olemme jo astuneet taka-alalle. Sisarukset ovat heittäneet jo aiemmin kirveen kehään. Tämä sosiaalitoimi oli tavallaan viimeinen oljenkorteni. Ajattelin, että he näkevät ja reagoivat, meidän ei tarvitse kantaa vastuuta. Mutta eivät hekään ihmeisiin näytä pystyvän.
Tämä vain tuntuu niin turhalta, niin turhalta. Poika on jo lapsesta ollut jotenkin arvaamaton luonne. Joko enkeli tai itse piru. Kaikki nämä vuodet luotin, että kyllä se siitä, kun etuotsalohko kehittyy. Mutta ei. Arvaamattomuus jatkuu. Välillä ihana, sitten taas jotain aivan muuta.
Vierailija kirjoitti:
No nytko naiset alkavat hylkäämään jo omia lapsiakin kuin parisuhteita pienimmästä ongelma tilanteessa kun kaikki ei ole täydellistä naisen mielestä.
Ei voi muuta sanoa että kylläpä nyky naiset on sairaita ja vastenmielisiä ihmiskuvotuksia
Luepa ketju uudelleen.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä. Olen tekemisissä vain silloin kun hän ottaa yhteyttä. Minulla on jääkaapin ovessa hänen kuvansa lapsena. Mihin minun kiltti, herttainen, avulias, rakastava ja empaattinen poikani hävisi? Minun on ikävä.
On ollut liikaa käytöstavattomien suomalaisten naisten kanssa tekemisissä niin se jatkuva hyväksikäyttö ja haukkuminen aiheuttaa tuhoa
Vierailija kirjoitti:
No nytko naiset alkavat hylkäämään jo omia lapsiakin kuin parisuhteita pienimmästä ongelma tilanteessa kun kaikki ei ole täydellistä naisen mielestä.
Ei voi muuta sanoa että kylläpä nyky naiset on sairaita ja vastenmielisiä ihmiskuvotuksia
Vastuuntunnoton ihminen haluaa aina sysätä oman vastuunsa omasta elämästään ulkopuolisille. Äiti on hyvä kohde.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No nytko naiset alkavat hylkäämään jo omia lapsiakin kuin parisuhteita pienimmästä ongelma tilanteessa kun kaikki ei ole täydellistä naisen mielestä.
Ei voi muuta sanoa että kylläpä nyky naiset on sairaita ja vastenmielisiä ihmiskuvotuksia
Etkö huomannut, että ketju on sinulta kielletty? Käypä lukemassa aloituksen viimeinen rivi uudelleen.
Vierailija kirjoitti:
No nytko naiset alkavat hylkäämään jo omia lapsiakin kuin parisuhteita pienimmästä ongelma tilanteessa kun kaikki ei ole täydellistä naisen mielestä.
Ei voi muuta sanoa että kylläpä nyky naiset on sairaita ja vastenmielisiä ihmiskuvotuksia
Sun vanhemmilla on varmasti vaikeaa sun mielenterveysongelmien ja luonnevian takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä. Olen tekemisissä vain silloin kun hän ottaa yhteyttä. Minulla on jääkaapin ovessa hänen kuvansa lapsena. Mihin minun kiltti, herttainen, avulias, rakastava ja empaattinen poikani hävisi? Minun on ikävä.
On ollut liikaa käytöstavattomien suomalaisten naisten kanssa tekemisissä niin se jatkuva hyväksikäyttö ja haukkuminen aiheuttaa tuhoa
En usko että on tavannut äitiäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä ei auta kuin hyväksyä se ettei lapsesta tullut sitä mitä toivoit. Hän on silti lapsesi.
Vierailija kirjoitti:
Tässä ei auta kuin hyväksyä se ettei lapsesta tullut sitä mitä toivoit. Hän on silti lapsesi.
Niin, en minä häntä hylkäämässä ole, vaan päästämässä irti. Irti päästämisellä tarkoitan toivosta luovuttamista. Tähän mennessä olen uskonut ja toivonut, että hän vielä pääsee elämään kiinni. Viime aikaisten käänteiden jälkeen ajattelen, että toivo on turhaa. Hän on lapseni, ja hän tavalla tai toisella on päättänyt tuhota elämänsä ja itsensä. Tavallaan kyse on siitä, että hänestä ei tullut sitä mitä toivoin. Mutta kyllä tämä suru on syvempää kuin tuo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oletko kokeillut laittaa häntä Minnesota -hoitoon? Kallis kylläkin...
Sivusta totean, että tuommoisiin ei ole pienituloisella varaa. Eikä enää maksaa pikavippejä eikä takuuvuokria, kun häätö varmaan taas kohta tulossa.
-toinen väsynyt sivusta
Niinpä. Päästä irti. Ehdottomasti ei rahaa, vaikka selittäisi mitä! Sano että syömässä voi käydä, mutta että rahaa et anna enää koskaan. Ota myös avaimet pois, koska vaaraa pyörii että alkaa tavaroita hävitä.( Oma kokemus) Hirveä sanoa näin, mutta omilta jaloilta on sitten miettiä selviytymistä, ole myös tukena, jos haluaa hakeutua hoitoon, tosin aina sekään ei riitä.
Tämä nyt varmasti sinua kannusta, mutta oma tyttäreni ei selviytynyt, toivottavasti sinun lapsesi jaksaa paremmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko kokeillut laittaa häntä Minnesota -hoitoon? Kallis kylläkin...
Sivusta totean, että tuommoisiin ei ole pienituloisella varaa. Eikä enää maksaa pikavippejä eikä takuuvuokria, kun häätö varmaan taas kohta tulossa.
-toinen väsynyt sivusta
Mihin hän sitten menee?
Vierailija kirjoitti:
Niinpä. Päästä irti. Ehdottomasti ei rahaa, vaikka selittäisi mitä! Sano että syömässä voi käydä, mutta että rahaa et anna enää koskaan. Ota myös avaimet pois, koska vaaraa pyörii että alkaa tavaroita hävitä.( Oma kokemus) Hirveä sanoa näin, mutta omilta jaloilta on sitten miettiä selviytymistä, ole myös tukena, jos haluaa hakeutua hoitoon, tosin aina sekään ei riitä.
Tämä nyt varmasti sinua kannusta, mutta oma tyttäreni ei selviytynyt, toivottavasti sinun lapsesi jaksaa paremmin.
voi, otan osaa. Mitä tekisit nyt toisin, jos voisit palata ajassa taaksepäin?
Vierailija kirjoitti:
En tiedä. Olen tekemisissä vain silloin kun hän ottaa yhteyttä. Minulla on jääkaapin ovessa hänen kuvansa lapsena. Mihin minun kiltti, herttainen, avulias, rakastava ja empaattinen poikani hävisi? Minun on ikävä.
Nyt alkoi kyllä itkettää.
Ei sisaruksille ainakaan kannata kaataa taakkaa.
Kuinka kallis tuo Minnesota sitten on?
Anna elellä niinkun haluaa.
Voit silti nauttia lapsesi kanssa elämisestä, vaikka juopottelee. Mun neuvo olisi se, että yritä nauttia yhteisestä elämästä ne ihan aidosti, äläkä muistele sitä "mukavaa poikaa joka se joskus oli". Paras apu mitä voit antaa, on tehdä kivoja ja hauskoja asioita ihan sun oman pojan kanssa.
Muuta tietä ei ole.
Terveisin joku joka vähän tietää asiasta.
Täytyy hyväksyä, ettei vakavasti päihderiippuvainen ihminen raitistu ennen kuin hän itse sitä aidosti haluaa. Kannettu vesi ei kaivossa pysy. Kuitenkin silloin tällöin on hyvästä tarjota hänelle mahdollisuuden ikkunaa päihteettömyyteen, sillä joku kerta kun apua (vaikka kyytiä katkolle) tarjotaan hän voikin olla valmis sen vastaanottamiseen.
Jos vakavasti päihdesairas ihminen sairastuttaa myös läheisensä, ei siinä ole mitään järkeä. Siksi omaisten monesti täytyykin ottaa jossain määrin etäisyyttä oman jaksamisensa, oman mielenterveytensä ja jopa oman turvallisuutensa varjelemiseksi.
Päihdeongelmaiselle läheiselle tulee joka tapauksessa tehdä selväksi, ettet rupea hänen vakituiseksi siivoojaksi, kuskiksi, rahoittajaksi tai ruoanlaittajaksi. Normaalin rajoissa voi toki auttaa, niin kuin auttaisi muitakin läheisiä.
Voit ilmoittaa olevasi valmis kuuntelemaan jos toinen kaipaa syvällisempää keskusteluapua, sillä useinhan päihdeongelman taustalta löytyy varhainen trauma ja/tai mt ongelmat ja siksi tarve puhua voi olla suuri. Tässä saa kuitenkin olla tarkkana, ettet ala "muuten vain" juttuseuraksi, jolle soitellaan pahimmillaan keskellä yötä huvikseen.