Lue keskustelun säännöt.
Tajusin, että mun 94-vuotias anoppi pyörittää meidän suhdetta
30.11.2023 |
Kyseessä on itsenäisesti asuva, erittäin hyvässä kunnossa oleva mieheni äiti, pää toimii vielä erittäin hyvin, samoin kävelee ja kuntopyöräilee kotonaan. Tekee itse ruokaa, mutta ei käy enää itse ulkona muutoin kuin sauvakävelemässä.
Mieheni juoksee äitinsä asioilla päivittäin, milloin haetaan paristoja, kattilaa, lääkkeitä. Ja ei todellakaan niin, että tekisi nämä kerralla, vaikka joka toinen päivä, mutta sen mukaan mitä äitinsä keksii pyytää.
No nyt tuli isompi riita siitä, että minulle olisi mahdollisesti tulossa useampi ulkomaankomennus, mutta mies ei voi äitiänsä jättää, eikä lähde mukaan. Nyt vaatii, etten minäkään lähtisi, on kuulemma sitten avioero.
Anoppini on ihana ihminen ja on ihana, että hänen ainoa lapsensa hänestä huolehtii, mutta nyt tulee tunne, että tässä mennään anopin juttujen mukaan. Miksi ei voisi loman aikana joku kotihoito käydä katsomassa?
itselläkin ikää jo 50 vuotta ja nyt kun lapset lähteneet kotoa, niin tekisi mieli matkustella ja ottaa komennus vastaan, mutta anoppi tässä nyt jarruttaa. Tai siis mieheni tietenkin. Lapset opiskelevat toisella paikkakunnalla, niin ei heistäkään tässä ole oikein apuja.
Mennäänkö tässä vielä helposti yli kymmenenkin vuotta anopin ehdoilla.
Kommentit (151)
Vierailija kirjoitti:
Lähde vain ja jääköön mies juoksemaan anopin pillin mukaan.
Ei anopin vaan äitinsä :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No mikä ongelma? Sinä menet ka mies jää kotiin. Mies käy sitten välillä sun luona muutamia viikkoja ja sä käyt pitkiä viikonloppuja ja lomia kotona. Noin minun tuttavapiirissä on toimittu.
Vierailija kirjoitti:
Eikö miehelle ole vaimo ja oma perhe tärkeämpi kuin äiti, joka voi saada apua muualtakin.
Ei taida olla kovin tärkeä kun heti uhataan erolla. Minä ainakin lähtisin tai ainakin eroaisin vaikka ei työkommennusta olisikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähde sinä yksin. Kylläkai parisuhteenne muutaman kuukauden tauon kestää.
Ei miehesi voi nyt lähteä. 94v on tosiaan jo niin vanha, ettei voi yksin jättää ja loppu voi tulla milloin vaan. Etenkin kun heillä on ihan ystävällismielinen ihmissuhde.
On hyvinkin ymmärrettävää, että 94-vuotiaalle haluaa olla avuksi mahdollisimman paljon. Ajan kello tikittää ja jokainen hetki on kallisarvoinen. Onhan kyseessä miehen oma äiti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehesi ei tosiaan voi jättää äitiä ilman apua ulkomaan ajaksi. Miksi se on niin vaikea ymmärtää? Äiti on riippuvainen jostakin avusta ikänsä vuoksi ja kropan. Kotihoito ei ole ratkaisu, se voi suuresti stressata ja ahdistaa iäkästä. Se menee kunnan määräysten mukaan, iäkäs ei aina voi vaikuttaa sen sisältöön(?) ja olisi kuin lapsi jonkun sosiaalitantan määräysvallassa tai hoitsun. Moni haluaa olla itsenäinen tai vaikuttaa elämäänsä. Sen sijaan miehesi voi kyllä joskus pitää välipäivän tai päivät, jos on kyse siitä että ei ole kiire ja yhdessä paikassa on kattila ja toisessa patalappu - jota ei nyt ihan heti tarvitse. Mihin kellonaikaan hän käy siellä ja onko kauan, kun sua häiritsee se että joku auttaa toista. Onko vielä muita sukulaisia elossa äidillään.
Vierailija kirjoitti:
Miksi mies antaa äitinsä juoksuttaa häntä?
Eri. Te ette tajua kuinka hauraita vanhukset ovat. Ei tarvita kuin pieni flunssa niin on jo keuhkokuume, joka vie hengen eikä siinä antibiootit enää auta. Elimistö antaa helposti periksi, kun ikää kertyy. Hieno mies, kun auttaa äitiänsä hänen viimeisinä elinvuosinaan. Eipä hänen tarvitse katua äidin kuoltua, että miksi en tehnyt sitä ja tätä vaikka hän pyysi. Eivät ihmiset ilkeyttään vanhoina ja hauraina apua pyydä. Toiset eivät uskalla lainkaan pyytää apua ja vaan kärsivät hiljaa.
Vaimo voi ihan vapaasti lähteä sille tärkeälle ulkomaankomennukselle. Mies heitti todennäköisesti eron mahdollisuuden epähuomiossa stressaantuneena. Kyllä se siitä suttaantuu, kunhan et painosta miestäsi jättämään apua tarvitsevaa äitiänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi mies antaa äitinsä juoksuttaa häntä?
Eri. Te ette tajua kuinka hauraita vanhukset ovat. Ei tarvita kuin pieni flunssa niin on jo keuhkokuume, joka vie hengen eikä siinä antibiootit enää auta. Elimistö antaa helposti periksi, kun ikää kertyy. Hieno mies, kun auttaa äitiänsä hänen viimeisinä elinvuosinaan. Eipä hänen tarvitse katua äidin kuoltua, että miksi en tehnyt sitä ja tätä vaikka hän pyysi. Eivät ihmiset ilkeyttään vanhoina ja hauraina apua pyydä. Toiset eivät uskalla lainkaan pyytää apua ja vaan kärsivät hiljaa.
Vaimo voi ihan vapaasti lähteä sille tärkeälle ulkomaankomennukselle. Mies heitti todennäköisesti eron mahdollisuuden epähuomiossa stressaantuneena. Kyllä se siitä suttaantuu, kunhan et painosta miestäsi jättämään apua tarvitsevaa äitiänsä.
Ei se hakemus siitä parane vaikka siellä juoksisi tunnin välein. Kaupassa ei tarvi käydä kuin kerran viikossa.
Olet 50 ja oikeasti tollaset ajatusradat? Siis tottakai sä lähdet!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun äiti on 91 jabhoitokodissa - enkä silti mielellään jättäisi. En juokse hänen asioillaan eikä sillä sellaisia olekaan. Aiemmin oli jabsilti kävin kerran viikossa. Soiteltiin useammin. Tilanne olisi toinen jos naapurissa asuttaisiin ja siksi onkin hyvä ettei asuta..
2kk ero on oiekin hyvä parisuhteelle. Jos ei ole pieniä lapsia. Kannustaisin puolisoani ottamaan sellaisen vastaan
Ap kommentoi
mies ei tosiaan tee enää täyttä päivää, eli voi hoitaa näitä juoksevia asioita kun itse olin töissä.
Alkuun näitä haettiin yhdessä iltaisinkin, mutta koin, etten enää työpäivän jälkeen halua pyöriä kaupoissa kun tosiaan uusia pyyntöjä tulee päivittäin. Tämän jälkeen mieheni hoitaa nämä pääosin silloin kun olen itse töissä ja olen samaa mieltä siinä, että hyvä kun hoitaakin, mutta voisiko nämä niputtaa niin, ettei joka päivä olisi uutta asiaa hoidettavana.
Ja ei anoppini varsinaisesti juoksuta miestäni, mutta jos hän sanoo vaikka, että D-vitamiinit alkaa olla lopussa, on mieheni niitä seuraavana päivänä ostamassa. Eli tämä on tavallaan mieheni " vika", kun näin toimii.
Mutta nyt oli tosiaan kyse minun komennuksesta, ollaan puhuttu, että olisi eläkeiässä mukava asua vaikka talvet etelässä, niin siksi ihmettelen, miksi näin suhtautui ja erolla uhkailee. Ehkäpä vain ei halua, että minä lähden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyse olisi vain noin 2 kk komennuksesta ja kerrottakoon vielä sekin, että olemme olleet vajaa10 vuotta yhdessä.
Ehkä kyse voi olla siitäkin, ettei mies vai halua lähteä. Kohde on etelä-Euroopassa, joten ei olisi pitkä matka tulla Suomessakaan käymään välillä.
t. AP
Ihan käsittämätön tölväisy mieheltäsi. Tietysti sinä menet ja hoidat työsi. Ota useampikin komennus, ne on kuitenkin antoisia työn kannalta. Epäilen, että miehelläsi alkaa dementia kolkutella, koska onhan tuo todella väärin asennoiduttu. Tai sitten hakee erolle syytä. Joka tapauksessa reaktio ja prioriteetit ihan vääriä. Itse en pidä yrittäjän vaimona 2kk:n työjuttuja minään. 20 vuotta työnarkomaniaa on takana ja siitäkin selvitty yhdessä. Että todella ihmettelen missä ongelma.
Miehesi tykkää elää jonkinlaisessa sumpussa ja sieltä käsin sitten kiukutella ja päsmäröidä. Ei ole korvaansa lotkauttanut ehdotuksellesi tehdä ostoslistoja ja käydä esim. 4 kertaa viikossa. Taitaa olla vähän maaninen vaihe äiti-poika -suhteessa ja sinua on kiva syyllistää. Komppaan edellistä, että voisiko olla jokin "köpistymistauti" tai alkava dementia. Silloin tykätään rutiineista ja pikkuruisista tehtävistä.
Kaksi kuukautta on hyvin lyhyt aika ja sen vuoksi erolla uhkailu tuntuu järjettömältä. Jos puolisosi ei mielestään mitenkään voi lähteä, hän voisi helposti esimerkiksi käydä luonasi sen reissun keskivaiheilla. Kovin on jyrkkä suhtautuminen hänellä. Ymmärtäisin jollain tavalla jos kyse olisi vuosista mutta kaksi kuukautta.
Vierailija kirjoitti:
Eikö miehelle ole vaimo ja oma perhe tärkeämpi kuin äiti, joka voi saada apua muualtakin.
Vain rahalla saa apua, jos sitä on. Mikään kotihoito ei ala käymään ellei vanhus ole lähes täysin avuton t. Hoitsu
Vierailija kirjoitti:
Miehesi tykkää elää jonkinlaisessa sumpussa ja sieltä käsin sitten kiukutella ja päsmäröidä. Ei ole korvaansa lotkauttanut ehdotuksellesi tehdä ostoslistoja ja käydä esim. 4 kertaa viikossa. Taitaa olla vähän maaninen vaihe äiti-poika -suhteessa ja sinua on kiva syyllistää. Komppaan edellistä, että voisiko olla jokin "köpistymistauti" tai alkava dementia. Silloin tykätään rutiineista ja pikkuruisista tehtävistä.
Voi olla kyse myös siitä, että kokee olevansa tärkeä ja tarpeellinen kun juoksee noilla asioilla päivittäin. Mutta ei se minua haittaa kun ole töissä. AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö miehelle ole vaimo ja oma perhe tärkeämpi kuin äiti, joka voi saada apua muualtakin.
Vain rahalla saa apua, jos sitä on. Mikään kotihoito ei ala käymään ellei vanhus ole lähes täysin avuton t. Hoitsu
Kotihoito maksaa vaikka olisikin avuton. Harva ikäihminen kuitenkaan on noin avuton kun ap anoppi vaan he hankkii Ian itse ne tarvitsemansa palvelut ja nauttivat siitä että voivat ajatella vain itseään.
Jos mies jää kotiin ja tulee muutaman kerran viikoksi tai kahdeksi käymään komennuspaikalla? Sinäkin saisit ihan rauhassa tutustua uuteen paikkaan.