Hallitus sitten lopetti metsiensuojelun, on jatkossa ihmisten vapaaehtoisuuden varassa
Hallitus ilmeisesti käyttää konsultteinaan näitä nettipalstojen hanki omaa metsää ja suojele sitten jankkaajia.
Ikävä vain että koko ihmiskunnan tulevaisuus on luonnon varassa.
Pitäisikö poliisin ja palokunnankin toiminta siirtää ihmisten vapaaehtoisuuden varaan? Ai niin, niissä on kyse välittömästi tällä hetkellä tapahtuvien katastrofien hoitamisesta. Sen hallitus liskoaivoillaan ymmärtää.
Kommentit (73)
Miksi luonnonsuojelijat eivät osta itselleen metsää suojeltavaksi. Greenpeacellakin vaikuttaa olevan rahaa kustantaa kaikenlaista häiriötoimintaa. Käyttäkää ne rahat todelliseen luonnonsuojeluun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei talousmetsässä hierrä mikään, vaan metsänomistajien asenteesta metsiin, ettei niillä ole muuta arvoa kuin hakkuuarvo euroissa. Pienillä teoilla saisi paljon aikaan, mutta kun puuttuu halu tehdä yhtään mitään monimuotoisuuden puolesta.
Esim eri kasvatus/hakkuutavat kuin kaikki kumoon kerran 50v. Sekin liikaa pyydetty.
Oletko ikinä kuullut harvennushakkuista? Suurin osa hakkuista on harvennusta, ei päätehakkuuta.
Kyllä on kuultu. Voisitte vielä kertoa miksi monimuotoisuus laskee vauhdilla kun ihmiset pakkautuvat kaupunkeihin ja määrä on pysynyt aika stabiilina. Ja metsäpinta-ala kasvanut? Jos metsäteollisuus toimii kerta vastuullisesti niin monimuotoisuudenhan pitäisi kasvaa ilmastonmuutoksesta huolimatta.
Monimuotoisuus ei voi olla vain metsien vastuulla! Aika outoa, että Suomessa tunnetaan vain yksi luontotyyppi ja se on metsä. Monimuotoisuus kasvaa jo sillä, että asemakaava-alueilla vaadittaisiin samat asiat kuin metsissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tutkimusten mukaan Suomen metsä oli hakattu jo 1850-luvulla, joten aika outoa nyt puhua puupelloista, kun meillä on noin 200 vuotta ollut sama tilanne kuin nyt. Puupeltoja on pelloilla, jonne on istutettu puita, ei muualla. Luonto on siitä outo veijari, että se ei ihmisestä paljoa välitä.
Valehtelet. Puuston keski-ikä on laskenut koko ajan. Ja se on yksi suuri osatekijä luontokadossa.
Miten niin valehtelen? Tutusto von Bergin tutkimuksiin Suomen metsistä 1850-luvulla, saatat yllättyä! Luontokatoa ei ole metsissä, luonto katoaa ratojen ja teiden ja talojen alta, metsässä se säilyy edelleen, vaikka erilaisena. Vanhat metsät eivät ole hiilinieluja, ne ovat korkeintaan hiilivarastoja, joista lahopuu tuottaa hiiltä ilmakehään.
Joka toinen luontotyyppi eli lajien elinympäristö Suomessa on uhanalainen. Kun elinympäristö häviää, katoavat myös siitä riippuvaiset lajit. Suurin syy hömötiaisen ahdinkoon on metsätalous.
Metsissä elää ensisijaisesti 36 prosenttia Suomen uhanalaisista lajeista.
Metsien talouskäyttö on ensisijainen syy yli 700 lajin uhanalaisuuteen.
70 prosenttia metsien luontotyypeistä on uhanalaisia. Metsien luontotyyppejä ovat muun muassa lehdot ja kangasmetsät.
Vain 3 % Suomen metsistä on luonnontilaisia.
Metsiä on nytkin myynnissä tuhansia hehtaareja. Miksi ihmeessä luonnonsuojelijat eivät osta metsämaata ja jätä sitä odottamaan tulevia vuosia. Vai pelottaako ajatus siitä, että jonain päivänä tajuaa, että tuolta saisi 40 000 e eikä tarvitse pankkilainaa hankintoihinsa.
Itiksessä on tuota monimuotoisuutta ihan tarpeeksi
Joka toinen luontotyyppi eli lajien elinympäristö Suomessa on uhanalainen. Kun elinympäristö häviää, katoavat myös siitä riippuvaiset lajit. Suurin syy hömötiaisen ahdinkoon on metsätalous.
Metsissä elää ensisijaisesti 36 prosenttia Suomen uhanalaisista lajeista.
Metsien talouskäyttö on ensisijainen syy yli 700 lajin uhanalaisuuteen.
70 prosenttia metsien luontotyypeistä on uhanalaisia. Metsien luontotyyppejä ovat muun muassa lehdot ja kangasmetsät.
Vain 3 % Suomen metsistä on luonnontilaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä Suomessa metsää riittää ja sitä on aina hoidettu vastuullisesti/kestävästi ilman mitään lakejakaan.
Viherpiiperöinti ei saa tuhota maan metsätaloutta ja kymmeniä tuhansia työpaikkoja.
Vastuullinen metsän hoito tarkoittaa sitä, että metsänhoito-ohjeet tähtäävät metsäteollisuuden tarpeiden tyydyttämiseen.
Eli siihen, että metsä hoidetaan mahdollisimman nopeasti päätehakattavaksi, monokultturisena eli yhden puulajin puupeltona. Siellä ei saa olla lahopuuta "keräämässä tuhohyönteisiä", eikä juuri muutakaan, jolla vaikutetaan metsän monimuotoisuuteen. Tämä nopeasti kasvanut puu on lujuudeltaan huonoa sahatavaraa. Mutta kun puuta ei hinnoitella lujuuden, vaan kuutioiden mukaan, niin se ei haittaa. Sellunkeittoon se sopii hyvin. Eli tästä ja vain tästä näkökulmasta katsottuna metsä on hyvin hoidettu, eli sieltä on hoidettu muualle kaikki muut
PEFC kriteerien mukaan (yli 90% suomen metsistä) hehtaarille on jätettävä 10elävää säästöpuuta ja 10 kuollutta puuta. Nämä jätetään kaikissa harvennus ja uudistushakkuissa.jos joku ei ole näitä metsäänsä jättänyt on kyseessä rikos jolloin ole yhteydessä viranomaiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tutkimusten mukaan Suomen metsä oli hakattu jo 1850-luvulla, joten aika outoa nyt puhua puupelloista, kun meillä on noin 200 vuotta ollut sama tilanne kuin nyt. Puupeltoja on pelloilla, jonne on istutettu puita, ei muualla. Luonto on siitä outo veijari, että se ei ihmisestä paljoa välitä.
Valehtelet. Puuston keski-ikä on laskenut koko ajan. Ja se on yksi suuri osatekijä luontokadossa.
Miten niin valehtelen? Tutusto von Bergin tutkimuksiin Suomen metsistä 1850-luvulla, saatat yllättyä! Luontokatoa ei ole metsissä, luonto katoaa ratojen ja teiden ja talojen alta, metsässä se säilyy edelleen, vaikka erilaisena. Vanhat metsät eivät ole hiilinieluja, ne ovat korkeintaan hiilivarastoja, joista lahopuu tuottaa hiiltä ilmakehään.
SLL ei liene se kaikkein luotettavin taho tässä asiassa, joten jätän kommenttisi omaan arvoonsa. Belgiassa tai Ranskassa ei ole lainkaan luonnontilaista metsää, jos kriteerit ovat samat kuin meillä.
Elinympäristöjen häviäminen ei tuhoa lajeja, luonto on mukautuva. Aikoinaan liito-orava oli hurjan uhanalainen ja jäi vaille elinympäristöjä ja nyt tiedetään, että se kykenee asumaan vaikka betonielementeissä eikä kärsikään metsänhakkuita, todennäköisesti päinvastoin.
Näissä luontoselvityksissä pätee se sama kuin lääkärissäkäynneissä: jos asiaa ei ole hoksattu selvittää, ei se ole löytynyt, mutta ei tarkoita, etteikö sitä olisi olemassa.
Ostin mökin vierestä 1,5ha metsäpalstan ja siitäkin joutuu maksamaan kiinteistöveroa vaikka ei ole rakennusoikeutta ja tarkoitus on jättää se luonnovaraiseksi eläimille.
Eli milloinkohan kiinteistövero ulotetaan myös isoille metsäpalstoille, suojelet alueen omatoimisesti ja maksat kiinteistöveroa suojelusta hyvä bisness verottajalle.
Olisihan se hienoa, jos nämä metsiensuojelijat näkisivät metsän puilta. Kannattaisi joskus poistua sieltä kerrostalokopperosta sen luonnonsuojelupropandan ääreltä.
Vierailija kirjoitti:
Ostin mökin vierestä 1,5ha metsäpalstan ja siitäkin joutuu maksamaan kiinteistöveroa vaikka ei ole rakennusoikeutta ja tarkoitus on jättää se luonnovaraiseksi eläimille.
Eli milloinkohan kiinteistövero ulotetaan myös isoille metsäpalstoille, suojelet alueen omatoimisesti ja maksat kiinteistöveroa suojelusta hyvä bisness verottajalle.
Samalla loppuisi jokaisenoikeus, koska omistajaa ei voida verottaa tuotosta, jonka kerääkin joku muu.
Pyyhitään muoviin perseemme ja pakataan kaikki muoviin ja asutaan muovitaloissa ja käytetään muovihuonekaluja ja kaikki maitotölkit muovisiksi! Maapallo pelastuu?
Jos ne kuitenkin saisi olla edelleen puupohjaisia, niin näytätkö arvoisa ihminen mistä sen puun saa kaataa?
Suojelijoiden kannattaa muistaa kun käväsee wc pöntöllä, että paperihan on metsästä. Älä käytä wc käynnillä paperia, näin suojelet metsää.