Lue keskustelun säännöt.
Mitä oikeastaan on autismi?
29.11.2023 |
Voisiko joku oikeasti asiasta tietävä vääntää rautalangasta, mitä autismi tarkoittaa? Kun on olemassa kehitysvammaisia autisteja ja on olemassa huippuälykkäitä autisteja ja kaikkea siltä väliltä. Eli se ei liity älykkyyteen. Toisista sen näkee jo päältä ja toisista ei mitenkään arvaisi. Niin mitä se oikein on? Onko sille olemassa jotkut selkeät ja yksiselitteiset kriteerit?
Voiko sosiaalisesti taitava ja silmiin katsova ihminen olla autisti? Voiko joustava ihminen olla autisti? Olen lukenut useita artikkeleita, mutta en saa mitään otetta siitä, mikä sen määrittää, kuka on autisti ja kuka ei. Mistä siinä on kyse? Mikä on yhdistävä tekijä tai tekijät vai onko sellaisia edes?
Kuinka paljon korkea äo tai adhd sekoittaa kuviota?
Kommentit (98)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Esim. jos psykologi ottaa aspergerin mahdollisuuden esille, niin potilas saattaa alkaa tarkkailla enemmän omaa käyttäytymistään"
Tottakai, ja on syytäkin tarkkailla jotta pystyy paremmin kertomaan lääkärille oireistaan. Ja potilaan oman oirekuvauksen lisäksi käydään läpi koko terveydenhoitohistoria, haastatellaan läheisiä, tutkitaan koulusta saatuja palautteita ym.
Itselläni ei ole diagnoosia enkä sellaista koe tarvitsevani vaikka oireisto on aika selvä. Mutta ihmetyttää tämä monien neurotyypillisten ihmisten tarve vängätä että ihmiset hakisivat huvikseen autismidiagnooseja ja varsinkin että lääkärit niitä jakelisi perusteetta. Mistäköhän tämä kumpuaa? Pelottaako erilaisuus niin paljon että pitää vakuuttaa itselleen että huijausta vain kaikki neurologiset poikkeavuudet
Psykologi ei voi asettaa diagnoosia. Sen tekee aina lääkäri. Epäillä voi tietenkin oirekuvan perusteella, mutta vasta tarkempien tutkimusten ja oirekartoituksen pohjalta on mahdollista selvittää onko todella kyseessä diagnostiset kriteerit täyttävä oireisto. Pelkät piirteet ja yleinen outous ei vielä tee kenestäkään autistia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi autisteja ei ollut vielä 50 vuotta sitten? Mikä on mennyt pieleen?
Autismia voi olla vaikea hahmottaa kehityshäiriönä, koska nykyään on olemassa identiteettipoliittinen liike, joka yrittää normalisoida sitä. Autismista puhutaan "neurodiversiteettinä" ikään kuin se olisi vain jokin vasenkätisyyteen tai biseksuaalisuuteen verrattava ominaisuus.
Liike on saanut puskettua narratiivinsa autismista coolina identiteettinä valtavirtamediaan ja luonut somen avulla ilmiön, jonka ansiosta yhä useampi ei-autistinen hakee selitystä ja tukea elämisen vaikeuksiin autistisesta identiteetistä. Samalla vaikeasti autistiset on raivattu tieltä autismin imagoa haittaamasta.
Jotkut vaikeammin autistiset mutta suhteellisen toimintakykyiset ihmiset kritisoivat neurodiversiteettiliikettä autismidiagnoosin vesittämisestä ja ovat saaneet liikkeen vihat niskaansa sen takia. Yksi heistä on amerikkalainen Jonathan Mitchell, joka kirjoittaa The Spectatorissa neurodiversiteettiliikkeen noususta:
https://www.spectator.co.uk/article/the-danger-of-neurodiversity/
Mielestäni on tehty virhe että kaikki autismi niputetaan nykyisin yhteen ja samaan diagnoosiin. On hyvin syvästi vammaisia autisteja jotka eivät juuri ymmärrä tästä elämästä mitään ja on ihmisiä, joilla on autismidiagnoosi ja jota heistä ei koskaan arvaisi tai se ei näy mitenkään päälle päin.
Yhtä kaikki, jokainen autismin kirjon ihminen on omanlaisensa, kuten me kaikki. Ja silti, vaikka puhutaan kirjosta, mielestäni olisi hyvä olla esim asperger-diagnoosi erillään muusta autismista.
Täällä autismia käytetään välillä haukkumasanana, kuten muutenkin tässä elävässä elämässä. Moni työkaverini on mm todennut minulle että joku huonokäytöksinen tai epämiellyttävä ihminen on "varmaan autisti". He eivät tiedä että oma lapseni on autisti, maailman ihanin ja erityisin lapsi. Minä näen päivittäin millaista kamppailua lapseni käy tässä maailmassa ollakseen edes jotenkuten samalla viivalla kuin neurotyypilliset ihmiset.
Halutakseen ymmärtää autismia paremmin suosittelen googlaamaan tietoa, myös muulla kuin suomen kielellä. Olen myös varma että esim 20 vuoden päästä asiasta tiedetään jo paljon enemmän, mm autismin syntymekanismista.
Olen yllättynyt kuinka paljon monet tuntuvat vihaavan autismia.
https://www.vauva.fi/keskustelu/5996585/jalleen-yksi-ruma-akka-sai-auti…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oppimisvaikeudet, jotka vaikuttavat siihen, miten he lukevat, kirjoittavat tai suorittavat laskelmia
Vaikeudet keskittymisessä, muistissa tai itsehillinnässä
Sosiaalisten taitojen puute ja kehonkielen lukemisvaikeudet
Puhevaikeudet ja sosiaalisen kommunikoinnin vaikeudet
Vaikeus hallita tunnereaktioita
Taipumus ylistimuloitua ympäristöstään, kuten kovista äänistä
Toistuvat käytökset ja liikkeet, kuten keinuminen istuimellaan tai jalkojen heiluttelu
Vierailija kirjoitti:
Oppimisvaikeudet, jotka vaikuttavat siihen, miten he lukevat, kirjoittavat tai suorittavat laskelmia
Vaikeudet keskittymisessä, muistissa tai itsehillinnässä
Sosiaalisten taitojen puute ja kehonkielen lukemisvaikeudet
Puhevaikeudet ja sosiaalisen kommunikoinnin vaikeudet
Vaikeus hallita tunnereaktioita
Taipumus ylistimuloitua ympäristöstään, kuten kovista äänistä
Toistuvat käytökset ja liikkeet, kuten keinuminen istuimellaan tai jalkojen heiluttelu
Minulla ei ole oppimisvaikeuksia tai sosiaalisten taitojen puutetta, mutta pidän itseäni silti autistina. Keskittyminen on hankalaa, ja välillä minulla on aivosumua, minkä takia en tykkää jos minulta odotetaan nopeaa vastausta :D Muut listan oireet kyllä löytyy, enkä ole ihminen tavallisimmasta päästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
NEUROEPÄTYYPILLISET OMINAISUUDET, JOTKA OVAT HYÖDYLLISIÄ
Kyky ajatella laatikon ulkopuolella
Luova mielikuvitus ja suuri uteliaisuus
Suuri huomio yksityiskohtiin
Korkea empatian ja myötätunnon tunne
Kyky hyperfokusoida motivoituneena
Taitava tietyillä oppimisalueilla
AP lue ensin autismin diagnostiset kriteerit. Ne löytyy ihan googlella. Monilla autisteilla diagnosoidaan myös älyllinen kehitysvamma. Sekä autismi että älyllinen kehitysvamma tarkoittavat aivojen laaja-alaisia kehityksellisiä vaurioita. Parannuskeinoa noille aivojen vaurioille ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikös tule tehdä ero myös siinä, puhuuko autismista vai autismin kirjosta? Joku on autistinen vs. autismin kirjolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni ei ole diagnosoitu autismia enkä usko kriteerejä täyttäväni, mutta ilmiö on kiehtonut siitä lähtien kun eräs psykologi yritti hämmentävällä innolla todeta aspergeria kohdallani. Kun autismille on määritelty noin selkeät kriteerit, on hämmentävää kohdata ihmisiä joille on virallisesti diagnosoitu autismin kirjon diagnoosi, mutta jotka eivät vaikuta täyttävän lähes mitään noista kriteereistä. Tulevat toimeen ihmisten kanssa ja ymmärtävät tunteita, ovat kiinnostuneita monista asioista, luovivat sujuvasti sosiaalisissa tilanteissa jne. Vilpittömästi kiinnostaa että miten tällaisten ihmisten autistisuus on todettu. Tarkoitukseni ei ole väheksyä ketään, päinvastoin haluan ymmärtää. Ei kai yksi tai kaksi erityistä oiretta riitä diagnoosiin jos suurin osa kriteereistä ei täyty?
Se on maskaamista, me ollaan opeteltu se. Se ei tuu meille luonnostaan. Mä olin
En ymmärrä tätä "maskaamista". Jos se on mahdollista, niin silloinhan kyseessä on taito jonka voi oppia. Ja jos se on taito, niin mitä sillä diagnoosilla tekee.
Itse olen nähnyt autistisen koululuokan toimintaa. Ne nuoret eivät pysty valitsemaan eivätkä oppimaan. Useat eivät osaa puhua. Suurin osa tarvitsee henkilökohtaista apua ja ohjausta kaikessa. He eivät tule koskaan olemaan itsenäisiä aikuisia toimijoita.
Mielestäni suuri osa julkisuudessa autisti diagnoosista kertoneista on uniikkeja lumihiutaleita, jotka haluavat tehdä itsestään "erityisen" suhteessa muihin. Muoti-ilmiö. Näille on yhteistä se, että autistisuus ei ilmene ulkopuoliselle tarkkailijalle ollenkaan, vaan on päänsisäistä kokemusmaailmaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni ei ole diagnosoitu autismia enkä usko kriteerejä täyttäväni, mutta ilmiö on kiehtonut siitä lähtien kun eräs psykologi yritti hämmentävällä innolla todeta aspergeria kohdallani. Kun autismille on määritelty noin selkeät kriteerit, on hämmentävää kohdata ihmisiä joille on virallisesti diagnosoitu autismin kirjon diagnoosi, mutta jotka eivät vaikuta täyttävän lähes mitään noista kriteereistä. Tulevat toimeen ihmisten kanssa ja ymmärtävät tunteita, ovat kiinnostuneita monista asioista, luovivat sujuvasti sosiaalisissa tilanteissa jne. Vilpittömästi kiinnostaa että miten tällaisten ihmisten autistisuus on todettu. Tarkoitukseni ei ole väheksyä ketään, päinvastoin haluan ymmärtää. Ei kai yksi tai kaksi erityistä oiretta riitä diagnoosiin jos suurin osa kriteereistä ei täyty?
Se on maskaamista, me ollaan
Mielestäni suuri osa julkisuudessa autisti diagnoosista kertoneista on uniikkeja lumihiutaleita, jotka haluavat tehdä itsestään "erityisen" suhteessa muihin. Muoti-ilmiö. Näille on yhteistä se, että autistisuus ei ilmene ulkopuoliselle tarkkailijalle ollenkaan, vaan on päänsisäistä kokemusmaailmaa.
Jaa mielestäsi autismi on joku ylpeilynaihe, vaikka aivan liian suuri osa ihmisistä halveksuu autistisia ihmisiä?? :D Joidenkin järjenjuoksu on kyllä kummallista.
Miksi teidän mielestä autisteja vihataan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi teidän mielestä autisteja vihataan?
En usko, että varsinkaan selkeästi autistisia vihataan. Mutta nämä aikuisiällä, suhkot normaalin elämän eläneet kirjolaiset varmaan ihmetyttävät monia. Näin diagnoosien muotikaudella tuntuu, että joka kolmas selittää käytöstänsä diagnoosin kautta. Ns. suhteellisen normaalitkin ovat leimanneet itsensä vähintään intro- tai ekstovertiksi ja joskus miettineet onkohan ihan normaali.
Vierailija kirjoitti:
Miksi autisteja ei ollut vielä 50 vuotta sitten? Mikä on mennyt pieleen?
Katsoppa karttaa, toinen syy lääketiede hidasta.
Vierailija kirjoitti:
Aspergerin oireyhtymä ilmenee sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kommunikaation haasteina, voimakkaina kiinnostuksenkohteina ja toistuvana kaavamaisena käyttäytymisenä. Asperger-lapsilla on usein vaikeuksia oppimisessa, tarkkaavaisuudessa ja aistitiedon käsittelyssä. Heillä voi esiintyä myös pakko-oireita tai tic-oireita.
Määritelmät. Autismikirjon häiriö on keskushermoston kehityksellinen häiriö, jolle on ominaista laaja-alaiset ja pysyvät sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kommunikaation erityispiirteet sekä rajoittuneet, toistavat ja joustamattomat käytösmallit, kiinnostuksen kohteet tai aktiviteetit.
Eli mun mielestä autismi ja Asperger on hyvin paljon saman kaltaisia ja ei ole mitään epäselvyyttä miksi nykyään annetaan vain tuota autismia diagnoosiksi.
Nehän on fuusioituneet siitäkin syystä, kun jako syvään ja hyvätasoiseen (jota myös aspergeriksi kutsutaan) autismiin on häilyvää.
Klassisessa autismissahan on ollut kahta eri tyyppiä: Low functioning autism eli puhumattomat ja/tai älyllisesti kehitysvammaiset autism ja High functioning autism eli yli 70 ÄO:lla varustetut autistit, ja tämä HFA voikin lähennellä Aspergeria. Tämä jako on tehnyt asiasta häilyvän, mikä sitten johti diagnoosien fuusioitumiseen. Eli ei HFA tai Asperger automaattisesti ole se kaikkein pärjäävin, mutta on sitten niitä, jotka olivat lapsena periaatteessa LFA-tason autisteja puhumattomuuden (mm. tohtori Temple Grandin, 11-v puhumaan oppinut, edesmennyt kirjailija Donna Williams) takia kunnes puhetta tuli myöhemmin.
Jonkun psykologin kirjan luin joskus aikoinaan, joka käsitteli erilaisia aivovammoja, toureetikko kirurgia jonka tic-liikkeet eivät tulleet kirurgin työssä esiin, autismia yms. ja näiden henkilöiden ihmeellisempiä kykyjä. Siinä kirjassa oli lapsuudessaan syvästi autistinen aikuinen, joka ei tuottanut lapsena puhetta, ei osannut käydä itsekseen vessassa eikä mennä sinne vaan sotki seinät ja naamansa ulosteella yms. kunnes psykologiseen kuntoutukseen päästyään hänelle alkoi näitä taitoja kehittyä ja tästä henkilöstä tuli aikuisena tutkija. Nämäkin tapaukset todistavat sen, ettei syvä autismi automaattisesti ole kehitysvammaisuutta tai johda pysyvään tk-eläkkeeseen ja AS ei johda aina menestyksekkääseen uraan.
Väärin. Autismi ei ole itsessään älyllinen kehitysvamma. Jos sukulaisesi on saanut kehitysvamma diagnoosin, liittyy siihen muutakin. Vaihtoehtoisesti hän on niin iäkäs, että siihen aikaan on vielä virheellisesti oletettu autismin johtuvan kehitysvammasta. Diagnoosia siis muutettaisi siinä tapauksessa, jos hänet nyt uudelleen tutkittaisiin, ja selkeää kehitysvammaa ei todettaisi.