Mielisairas läheinen
Vuosikymmeniä olen tukenut, auttanut, sietänyt.
Mielisairas ei tietenkään mitään opi, ei muutu, vaan henkisesti taantuu ja oireet pahentuu.
Olematon toimintakyky koko ajan vähenee, elämä kutistuu, luonne muuttuu yhä veemäisemmäksi. Uhriutuu, kadehtii.
Maailman itsekkäin ja epäkiitollisin ihminen. Kehitysvammaisen tasolla jo kognitio. Oikeasti.
Onko läheisen pakko vaan jaksaa loppuelämä tätä yksisuuntaista, raskasta tietä?
Olen kai paha ihminen jos en enää häntä jaksa.
Kommentit (112)
Ei sinun tarvitse aikuista ihmistä sietää, oli han sitten sisaruksesi tai joku muu. Jos sitä paitsi sinusta ei ole ollut hänen terveydelleen näiden vuosien aikana mitään suurta hyötyä, niin miksi olisi tästä eteenpäin?
Anna diis olla, anna ammattilaisten ottaa hänet hoiviinsa ja jos ammattilaisia ei ole siinä, niin herran haltuun vaan. Elä sinä omaa elämääsi ja toinen saa porskuttaa omaansa parhaaksi katsomallaan tavalla. Ehkä on vaikea luovuttaa ja ehkä olet toisessa kiinni koko loppuelämän tavalla tai toisella, mutta yritä päästä pois toisen vaikutuspiiristä nyt. Ei joku toinen hetki, vaan nyt, nyt on hyvä hetki, kun laitoit jo tännekin hätähuudon. Varmaan saattaisit löytää jonkun vertaistukiryhmän, sillä et ole ainoa tuossa tilanteessa oleva.
Vierailija kirjoitti:
Ei sinun tarvitse aikuista ihmistä sietää, oli han sitten sisaruksesi tai joku muu. Jos sitä paitsi sinusta ei ole ollut hänen terveydelleen näiden vuosien aikana mitään suurta hyötyä, niin miksi olisi tästä eteenpäin?
Anna diis olla, anna ammattilaisten ottaa hänet hoiviinsa ja jos ammattilaisia ei ole siinä, niin herran haltuun vaan. Elä sinä omaa elämääsi ja toinen saa porskuttaa omaansa parhaaksi katsomallaan tavalla. Ehkä on vaikea luovuttaa ja ehkä olet toisessa kiinni koko loppuelämän tavalla tai toisella, mutta yritä päästä pois toisen vaikutuspiiristä nyt. Ei joku toinen hetki, vaan nyt, nyt on hyvä hetki, kun laitoit jo tännekin hätähuudon. Varmaan saattaisit löytää jonkun vertaistukiryhmän, sillä et ole ainoa tuossa tilanteessa oleva.
Tuo on muuten todella hyvä pointti, että jos terveydelle ei ole ollut tähänkään mennessä suurta hyötyä (ap:kin kertoo, että tilanne vain pahentunut koko ajan), niin tuskin on jatkossakaan.
Itse olen todella iloinen, etten enää ole tekemisissä, koska päihdeongelma on pahentunut huomattavasti. Olen säästynyt sadoilta selkkauksilta ja kalabaliikeilta pysymällä kaukana hänestä eikä minusta enää saa syntipukkia kovin uskottavasti mihinkään. Lapsuus oli yli 40 vuotta sitten.
Kirjoitteleeko aktiivisesti tänne? Se selittäisi monta asiaa, nimittäin.
😱Ei kauhean tukevalta tunnu ap:n teksti.
Jospa ap on itse aiheuttanut välirikon? Tuntuu olevan uhriutuja/piilonarsku.
Vierailija kirjoitti:
Katkaisin välit tällaiseen äitiini vuosia sitten, en enää jaksanut.
Joulu tulee
valkoinen heteroperhe isovanhempineen leikkaa kinkkua teeveessä
Kiltit lapset saa lahjat
Köyhät lapset ovat tuhmia
Rakkautta ja rauhaa rajalle.
Kaikki kuollaan yksin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei lapsi vaan sisarus. Kiitos sinulle. Luen monta kertaa, ajatuksella.
MInulla myös sairas sisarus. Elää new age -(epä)todellisuudessa, harrastaa energiahoitoja ym.uskomushoitoja (ja kiskoo tästä rahat), elämä on (tai sen täytyy olla) pelkkiä positiivisia ajatuksia ja positiivista energiaa. Luulee tietävänsä asioita, vaikka ei tiedä. On tyrkyttänyt näitä henkimaailman juttujaan jo varmaan 30 vuotta. Mitään normiarjessa tapahtuvia asioita ei voi enää jakaa, koska ne ovat liian raskaita tai "negatiivisia" ja ylitulkitsee ihan neutraalejakin asioita. Ylipäätänsä tulkitsee kaikkea, merkkejä ym. Leijuu omassa henkimaailmakuplassaan ja elää samanhenkisten ihmisten kanssa, ei käy töissä joten ainoat kontaktit ovat lähinnä niitä muita uushenkisiä hörhöjä. Hoitaa mielenterveysongelmiaan kaikenlaisilla huuhaa-kursseilla, joista saa lisää buustia omalle egolleen ja vahvist
Miksi jouduit katkaisemaan välit? Hörhöilijä kuulostaa aika harmittomalta vai oliko hän sinua kohtaan aggressiivinen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei lapsi vaan sisarus. Kiitos sinulle. Luen monta kertaa, ajatuksella.
MInulla myös sairas sisarus. Elää new age -(epä)todellisuudessa, harrastaa energiahoitoja ym.uskomushoitoja (ja kiskoo tästä rahat), elämä on (tai sen täytyy olla) pelkkiä positiivisia ajatuksia ja positiivista energiaa. Luulee tietävänsä asioita, vaikka ei tiedä. On tyrkyttänyt näitä henkimaailman juttujaan jo varmaan 30 vuotta. Mitään normiarjessa tapahtuvia asioita ei voi enää jakaa, koska ne ovat liian raskaita tai "negatiivisia" ja ylitulkitsee ihan neutraalejakin asioita. Ylipäätänsä tulkitsee kaikkea, merkkejä ym. Leijuu omassa henkimaailmakuplassaan ja elää samanhenkisten ihmisten kanssa, ei käy töissä joten ainoat kontaktit ovat lähinnä niitä muita uushenkisiä hörhöjä. Hoitaa mielenterveysongelmiaan kaikenlaisilla huuhaa-kursseilla, j
Alkoi sekoittamaan lapsianikin tuohon touhuun. Muutenkin tapaamisten sisältö oli lähinnä tarot-kortteja, selvänäköä, menneitä elämiä ym.
Vierailija kirjoitti:
Luin kaikki narsismiin liittyvän kirjallisuuden jota on saatavilla ja voin sanoa että natsistihan tuo on. Minulla on muutama ex jotka olivat myös, tunnistan käytösmallin.
Tommi. Exäs kyllästyivät suhun. Ei muuta. Sama koskee lapsensa hylännyttä Edwardia ja Mikkiä. Vetäkää käteen!
Vierailija kirjoitti:
Ei se tee sinusta pahaa ihmistä. Mutta ihan kaikille sanon, että ihmisten olisi hyvä ymmärtää etteivät monetkaan sairaudet parane, vaan saattavat vaan paheta iän myötä. Älkää odottalo läheisiltänne mitään ihmeparantumisia.
Ei tässä varmaan sellaista ole odotettukaan, että ihmeparantuisi, vaan normaalia hyvää käytöstä. Sairaudella ei voi oikeuttaa törkeää käyttäytymistä.
Ei tuo vielä mitään.
Mun mielisairas entinen paras kaveri on alkanut uhkailla tap pamisella.
Kertoilee tapoja, miten minut tap paa.
Silloin laitoin välit poikki. Hän yrittää edelleen yhteyttä. Auttaisin kyllä ja tukisin, mutta meni liian vaaralliseksi.
Itse uhriudut ja olet syylistäjä! Miksi et laske napanuoraa irti? Itsekkö muuten tehnyt diaknoosin hänestä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se tee sinusta pahaa ihmistä. Mutta ihan kaikille sanon, että ihmisten olisi hyvä ymmärtää etteivät monetkaan sairaudet parane, vaan saattavat vaan paheta iän myötä. Älkää odottalo läheisiltänne mitään ihmeparantumisia.
Ei tässä varmaan sellaista ole odotettukaan, että ihmeparantuisi, vaan normaalia hyvää käytöstä. Sairaudella ei voi oikeuttaa törkeää käyttäytymistä.
Mielenterveysongelmiin ja moniin somaattisiin sairauksiinkin kuuluu käytöshäiriöt. Niin ikävää kuin se onkin.
Psyykkinen sairaus syö sairastunutta, mutta niin se tekee myös läheisille. Olen tietoisesti etäännyttänyt itseni läheisistä ja ystävistä, kun sairaus alkaa ottaa valtaa. Paremmassa voinnissa on mukavampi pitää yhteyttä, kun tietää ettei kuormita toisia omilla ongelmillaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se tee sinusta pahaa ihmistä. Mutta ihan kaikille sanon, että ihmisten olisi hyvä ymmärtää etteivät monetkaan sairaudet parane, vaan saattavat vaan paheta iän myötä. Älkää odottalo läheisiltänne mitään ihmeparantumisia.
Ei tässä varmaan sellaista ole odotettukaan, että ihmeparantuisi, vaan normaalia hyvää käytöstä. Sairaudella ei voi oikeuttaa törkeää käyttäytymistä.
Mielenterveysongelmiin ja moniin somaattisiin sairauksiinkin kuuluu käytöshäiriöt. Niin ikävää kuin se onkin.
Psykoosisairauksien kohdalla valitettavasti on niin, että aggressiivisuus usein kohdistuu läheisiin. Siinäkin mielessä rajoja on syytä ylläpitää aika herkällä korvalla.
Oli sairaus mikä tahansa, niin se ei oikeuta toisen ihmisen vahingoittamista, huonoa kohtelua eikä kiusaamista. Ei hoitohenkilökunnan, omaisten tai muidenkaan läheisten. Sitä ei edellytä minkään sairauden hoito, päinvastoin.
Omaisilla on usein vääriä käsityksiä siitä mitä sairauden varjolla pitäisi sietää ja syyllisyyttä turhista asioista. Tosiasiassa sairauden hoito edellyttää normaaleista rajoista kiinnipitämistä. Rajattomuus pahentaa oireilua, vaikkakaan rajojen ylläpito ei sairautta paranna. Se parantaa kuitenkin läheisten jaksamista ja joskus on viisainta jopa katkaista koko yhteydenpito, jos jaksaminen on koetuksella. Lähiomaisille se kuitenkin on usein hyvin vaikeaa kuten myös rikosilmoitusten tekeminen.
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo vielä mitään.
Mun mielisairas entinen paras kaveri on alkanut uhkailla tap pamisella.
Kertoilee tapoja, miten minut tap paa.
Silloin laitoin välit poikki. Hän yrittää edelleen yhteyttä. Auttaisin kyllä ja tukisin, mutta meni liian vaaralliseksi.
Huh, mikset tehnyt rikosilmoitusta? Entä lähestymiskielto? Vai onko hänellä tapana syytää ympäriinsä tappouhkauksia, mutta tiedät, ettei hän mitään tee?
Muista että länsimaisessa sivistyneessä yhteiskunnassa ihminen on diagnoosi, titteli tai jonkin statuksen omaava. Hän en ei ole oma yksilöllinen persoonansa. Hienosti ja rohkeasti toimit.
jaaha, täällähän on kohtalon tovereita. Mulla on myös erittäin vakavasti mielenterveysongelmainen sisarus. Säännöllisin väliajoin jättää lääkkeet. Ilman lääkkeitä harhainen, agressiivinen ja arvaamaton. Lapsuuden jouduin hänen kanssaan elämään ja siitä syystä kärsin itsekin mm. jatkuvista painajaisista.
Tuo kuorma on järjetön, kohtuuton sekä epäoikeudenmukainen, ja vasta nyt kymmenien vuosien olen itsekin katkaissut välit miltei kokonaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo vielä mitään.
Mun mielisairas entinen paras kaveri on alkanut uhkailla tap pamisella.
Kertoilee tapoja, miten minut tap paa.
Silloin laitoin välit poikki. Hän yrittää edelleen yhteyttä. Auttaisin kyllä ja tukisin, mutta meni liian vaaralliseksi.
Huh, mikset tehnyt rikosilmoitusta? Entä lähestymiskielto? Vai onko hänellä tapana syytää ympäriinsä tappouhkauksia, mutta tiedät, ettei hän mitään tee?
Hah! kun kyseessä on sisarus niin mielenterveyspuolelta lyödään lappua käteen kuinka tärkeää on omaisten olla tukena ja kuinka vain läheisten avulla sairastunut selviää. Omaisten turvallisuudesta tai terveydestä ei välitetä saati jos perheessä on lapsia. Hoitoneuvotteluissa vaaditaan pitämään yhteyttä ja ottamana vastuu omaisesta. Nykyään olen vastaa enää puheluihin, jotka tulevat sairaalasta.
En ole alkuperäinen kirjoittaja.
Kerran täältä luin lausunnon, jossa väitettiin, ettei ihminen voi olla koskaan täysin onnellinen, jos välit sisarukseen ovat poikki. Se oli kuin narsistin pelikirjasta, missä koetetaan manipuloida huonolla omatunnolla sietämään huonoa kohtelua loputtomiin.
Mutta oikeasti sukulaisuus ei pakota ketään sietämään mitä tahansa. Ihan normaalit käytöstavat pitäisi olla, jos haluaa sukulaisensa pitää. Ainoa mitä kadun välien katkaisemisessa on se, etten tehnyt sitä jo vuosia aikaisemmin.