Mielisairas läheinen
Vuosikymmeniä olen tukenut, auttanut, sietänyt.
Mielisairas ei tietenkään mitään opi, ei muutu, vaan henkisesti taantuu ja oireet pahentuu.
Olematon toimintakyky koko ajan vähenee, elämä kutistuu, luonne muuttuu yhä veemäisemmäksi. Uhriutuu, kadehtii.
Maailman itsekkäin ja epäkiitollisin ihminen. Kehitysvammaisen tasolla jo kognitio. Oikeasti.
Onko läheisen pakko vaan jaksaa loppuelämä tätä yksisuuntaista, raskasta tietä?
Olen kai paha ihminen jos en enää häntä jaksa.
Kommentit (112)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo vielä mitään.
Mun mielisairas entinen paras kaveri on alkanut uhkailla tap pamisella.
Kertoilee tapoja, miten minut tap paa.
Silloin laitoin välit poikki. Hän yrittää edelleen yhteyttä. Auttaisin kyllä ja tukisin, mutta meni liian vaaralliseksi.
Huh, mikset tehnyt rikosilmoitusta? Entä lähestymiskielto? Vai onko hänellä tapana syytää ympäriinsä tappouhkauksia, mutta tiedät, ettei hän mitään tee?
Hah! kun kyseessä on sisarus niin mielenterveyspuolelta lyödään lappua käteen kuinka tärkeää on omaisten olla tukena ja kuinka vain läheisten avulla sairastunut selviää. Omaisten turvallisuudesta tai terveydestä ei välitetä saati jos perheessä on lapsia. Hoitoneuvotteluissa vaaditaan pitämää
Tietenkin lähisukulaiset kutsutaan hoitoneuvotteluihin.
Vierailija kirjoitti:
Jospa ap on itse aiheuttanut välirikon? Tuntuu olevan uhriutuja/piilonarsku.
Sama tuli mieleen tuosta AP n tekstistä, narsistiselta vaikuttaa, erittäin narsistiselta hovinrakentajalta. Aiheuttanut välirokon todennäköisesti itse, narsistihan ei kestä eriäviä mielipiteitä tai arvomaailmaa muilta ihmisiltä, tai sitä, ettei ole ihailun ja kehujen kohteena.
33 lisää: mielelläni olisin hänen tukenaan, jos hän ei olisi aggressiivinen vainoharhainen sanoissaan minua kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
33 lisää: mielelläni olisin hänen tukenaan, jos hän ei olisi aggressiivinen vainoharhainen sanoissaan minua kohtaan.
Ota ihan rauhallisesti, ymmärsin jo ekasta tekstistäsi sinua. Pidä hyvää huolta itsestäsi ja on ok katkaista välit tuollaiseen henkilöön. Jos hän vielä aloittaa uhkailun, ilmoita poliisille siitä joka kerta. Rauhaa ja siunausta elämääsi.
Tässä nyt menee mielestäni puurot ja vellit sekaisin.
1. On järkevää yrittää ohjata hoitoon ja ottaa mahdollisesti etäisyyttäkin mikäli yhteydenpito alkaa ajautua aggressiiviseen suuntaan tai jos se on ainaista syyllistämistä, ikuista ongelmissa vellomista ilman ratkaisukeskeisyyttä tai täysin yksipuolista keskustelua. Tällöin kyseessä on kai lähinnä hoitamaton skitsofrenia tai persoonallisuushäiriö?
Omaisella ei ole velvollisuutta ryhtyä kenenkään ilmaiseksi terapeutiksi tai sylkykupiksi. Omaisella on kuitenkin velvollisuus sanoa kun mennään normaalin keskustelun rajan yli, sillä aina sairas ihminen ei sitä itse ymmärrä tai huomaa, mikäli omat ajatukset ja elämä pyörii vain sairauden ympärillä.
2. Sitten ovat ihmiset jotka eivät syyllistä läheisiä, eivät ole normaalia vaikeampia tai aggressiivisia, mutta kyllä, heillä on silti mielenterveysongelma. Mielestäni on kyseenalaista katkoa välejä läheiseen vain sen takia että hänellä on sairaus jota hän ei ole itse valinnut.
Täytyy kuitenkin muistaa, että kaikilla ihmisillä on vaikeuksia, kaikilla ihmisillä on tarvetta jutella toisinaan vaikeuksistaan, mitä ne sitten ikinä ovatkin. Sekin on luonnollista, että yksinäisellä mt kuntoutujalla on yleensä enemmän murheita ja tarvetta jutella niistä, kuin läheisellä jolla on kaikki asiat ovat kunnossa. Silloin siltä, jolla asiat ovat paremmin, vaaditaan toisinaan hieman enemmän empatiakykyä ja joustamista heikommassa asemassa olevan hyväksi, uhrataan siis puhelusta suurempi osa läheisen ongelmien tai huolien käsittelyyn, ainakin toisinaan.
3. Ei siis sekoiteta aidosti sairaalloista ihmissuhdetta normaaliin, joskin ehkä ajoittain raskaaseen kanssakäymiseen.
Ei ihmissuhteiden tule olla pelkästään helppoja ja hauskoja. Arvokkainta ihmisuhteissa on antaa toiselle, ei ottaa itselleen, mutta tätä vielä liian vähän tavoitellaan. Ollakseen antaja ihmisen täytyy kuitenkin itse olla vahvoilla ja tasapainossa omassa elämässään.
Täytyy muistaa ettei ihminen ole yhtä kuin hänen sairautensa, paitsi joissain ääripään tapauksissa. Suurin osa mt diagnoosinkin omaavista ihmisistä käy töissä, opiskelee tai muuten elää normaalihkoa elämää, eikä tässä suhteessa poikkea juuri valtaväestöstä.
Jos noin pahasti on asiat, toivotaan todella, ettet itse sairastu. Toivottavasti menttaalipuolesi on kovaa tekoa, vaikkakin tekstisi ei kylläkään sen puolesta puhu.
Et ole paha ihminen jos et jaksa häntä mutta hän ja muut voivat puhua sinusta pahana ihmisenä. Sinun täytyy nyt vain jaksaa tai jättää elämästäsi tämä ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Jos noin pahasti on asiat, toivotaan todella, ettet itse sairastu. Toivottavasti menttaalipuolesi on kovaa tekoa, vaikkakin tekstisi ei kylläkään sen puolesta puhu.
Mielisairaus johtuu psyykkisestä sairastumisesta. Mielisairas voi olla koko elämänilon vievä tapaus. Ei kukaan sairastu huvin vuoksi mieleltänsä. Kai tämä nyt on jo vanha juttu? Mielisairas voi elää suht normaalia elämää tai sairastuu koko olemukseltansa jolloin työnteko ei olekaan enää mahdollista.
Finfami on järjestö, josta saat keskusteluapua. Rajojen laittaminen on tärkeää, ettet uuvuta itseäsi liikaa.
Onpa jännä juttu, kun eilen illalla tähän ketjuun kirjoittamani viesti on poistettu, vaikka se oli aivan asiallinen! Kokeillaanpa uudestaan.
Ap puhuu vuosikymmenten tukemisesta, jonka seurauksena häntä kohtaan ollaan oltu vain ilkeitä. Ne jotka syyllistävät voivat miettiä olisiko heistä vuosikymmenten läheisen tukemiseen, useinhan se tapahtuu oman ajan ja perheen kustannuksella. Ja vastineeksi siitä saanut vain v-ttuilua.
Sisaruksen suhteen ei mielestäni ole mitään velvoitetta sellaiseen edes ole. Psyykkisesti sairas purkaa pahaa oloaan omaiseen, jos muita kiukuttelun kohteita ei ole, mutta ei kenenkään velvoite ole olla nyrkkeilysäkkinä vuosikymmeniä tai edes vuosia. Minäkin olen tuollaisen lopettanut. Ihan hyvinhän tuo on ilman minuakin pärjännyt ja hänestä on huolehdittu. Asuu omillaan ja saa etsiä nyt toisen kohteen rähjäämiselle ja raivoamiselleen.
"Huomatkaa, että harhaisista sanotaan usein, että on sivullisille vaaraton. Tuo kuulostaa läheisestä kolkolta. Ihan kuin meillä läheisillä ei olisi väliä. "
Niin muuten sanotaankin. Hyvä huomio.
Mulla on omat ongelmani mutta oikeastaan on ihan sama pitääkö sukulaiseni yhteyttä vai eikö pidä. Että kannattaa näiden uhriutujienkin miettiä että meneeköhän ne asiat aina ihan niin kuin kuvittelevat?
Vierailija kirjoitti:
Mulla on omat ongelmani mutta oikeastaan on ihan sama pitääkö sukulaiseni yhteyttä vai eikö pidä. Että kannattaa näiden uhriutujienkin miettiä että meneeköhän ne asiat aina ihan niin kuin kuvittelevat?
Hyvä että toit ilmi näkemyksesi eli toivotaan, että se psyykkisesti sairas omainen on yhtä väsynyt vuorovaikutukseen omaisen kanssa ja helpottuu, kun se loppuu. On vain hyvä, että kehittyy muita ja kenties terveemmällä pohjalla olevia suhteita tilalle. Omalta osaltani olen miettinyt, ettei ole ollut helppoa olla se avun tarpeessa oleva aina, kun toisella menee elämä hyvin. Se ei ole paras pohja ihmissuhteelle eikä se sen takia ole ehkä koskaan toiminut normaalisti.
Mitään kamalaa ei kai ole hänelle tapahtunut, vaikken ole missään yhteyksissä ollut yli 10 vuoteen, joten ehkäpä hänkin on tyytyväisempi näin. Toivotaan. Muistan hänestä nykyään vain hyviä asioita lapsuudesta, en muistele mitään ikävää.
Tälläisten aiheiden ylläpito ei ole sattumaa. Näitä nostellaan poliittisesti kuumien aiheiden ollessa pinnalla. Hybridivaikuttamista Sanoman tyyliin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei lapsi vaan sisarus. Kiitos sinulle. Luen monta kertaa, ajatuksella.
MInulla myös sairas sisarus. Elää new age -(epä)todellisuudessa, harrastaa energiahoitoja ym.uskomushoitoja (ja kiskoo tästä rahat), elämä on (tai sen täytyy olla) pelkkiä positiivisia ajatuksia ja positiivista energiaa. Luulee tietävänsä asioita, vaikka ei tiedä. On tyrkyttänyt näitä henkimaailman juttujaan jo varmaan 30 vuotta. Mitään normiarjessa tapahtuvia asioita ei voi enää jakaa, koska ne ovat liian raskaita tai "negatiivisia" ja ylitulkitsee ihan neutraalejakin asioita. Ylipäätänsä tulkitsee kaikkea, merkkejä ym. Leijuu omassa henkimaailmakuplassaan ja elää samanhenkisten ihmisten kanssa, ei käy töissä joten ainoat kontaktit ovat lähinnä niitä muita uushenkisiä hörhöjä. Hoitaa mielenterveysongelmiaan kaikenlaisilla huuhaa-kursseilla, j
Nuohan imee siihen omaan harhamaailmaansa. Miksi kukaan terve nöyryyttäisi pitkään itseään hourupäiden kanssa? Kohteliaasti voi sanoa heipat. Tuohan ei ole mikään ihmissuhde kun toinen elää mielikuvitusmaailmassa, jossa toki voi olla hyvinkin tyytyväinen.
Vierailija kirjoitti:
Tälläisten aiheiden ylläpito ei ole sattumaa. Näitä nostellaan poliittisesti kuumien aiheiden ollessa pinnalla. Hybridivaikuttamista Sanoman tyyliin
Koen salaliittohuolestuneisuuden enemmän selkaiseksi että sen varjolla voidaan ovelasti asettua tietämään vuorenvarmasti kaikenlaista. Hörhöjen ja skeptikoiden (perustellusti varautuneiden) välissä on ero jota osa salaliittoteoria-syyttelystä ja voivottelusta pyrkii hämärtämään. Ikään kuin olisi kunniallisen ihmisen merkki luottaa sokeasti valtaa käyttävien tahojen hyväntahtoisuuteen.
Naiivius ei kuulu aikuisuuteen. Karmaisevaa jos eriävät mielipiteet ovatkin yhtäkkiä salaliittohattaraa ja tällä koetetaan pönkittää omaa kredibiliteettiä. Miksi ihmeessä kuvittelisin että massoille ei voitaisi syöttää puhdasta paskaa jos se on mahdollista ja hyödyttää jotakin tahoa/intressiä erityisesti?
Miten hölmö tässä pitäisi olla?
Näistä salaliittojutuista tuli mieleen, että ne taitavat olla aika yleisiä psyykkisesti sairailla. Uskonto on toinen, joka on ajankohtainen ja uskovaisten kanavat, joissa annetaan väärää tietoa mm. koronarokotteista ja pyydetään rahaa, jonka käytöstä ei ole ole mitään takeita, että se oikeasti menisi hyvään tarkoitukseen. Surettaa, että vähävaraisen sairaan rahat menevät tuollaiseen, mutta minkäpä sille mahtaa, kun ei kuitenkaan edunvalvojaa ole.
Ai, en itse sentään ole koskaan ollut hoitoneuvottelussa, taivaan kiitos. Nykyisin en ole edes yhteyksissä, en tiedä osoitetta enkä edes nykyistä sukunimeä. On muutellut sekä etu- että sukunimeä useamman kerran, joten jos soitetaan, niin en tiedä edes kenestä on kyse, kun en tunnista nimeä.
Olet ottanut ihan liikaa vastuuta, jos olet mennyt sisaruksesi hoitoneuvotteluun, mutta hyvä jos et enää puutu asiaan.