Miksei kehitetä yhteisöasumismuotoja kalliiden tilalle?

Vierailija kirjoitti:

Me ollaan parin ystävän kanssa mietitty, että jos ollaan senioreina vielä yksin, muutamme johonkin omakotitaloon tai rivitalokompleksiin.

Miksi haluatte tuhota ystävyytenne elämän loppumetreillä? 

Vierailija kirjoitti:

Yhteisöllinen asuminen ei toimi, kun ihmiset on heikossa kunnossa, muistisairaita ja toimintakyky heikentynyt.

Ei muut vanhukset ole mitään hoivaajia. Siksipä maissa, joissa ei ole vanhustenhoitoa, vanhukset asuvat lastensa luona.

Tämähän se. Muistisairauksiin liittyy yleensä ainakin jonkinlaista vainoharhaisuutta ja pahimmassa tapauksessa myös aggressiivisuutta. Jos olet se kimppakämpän ainoa, jolla pää toimii, mutta olet esimerkiksi pyörätuolissa, niin miten todistat vihaiselle muistisairaalle, että kukaan ei ole syönyt sinun voileipääsi jääkaapista? Tai voitko edes todistaa  sen, koska jokuhan on saattanut syödäkin sen? Kaikki omat tavarat - myös ruuat, pesuaineet yms - pitäisi voida säilyttää lukkojen takana. Ja sitten, kun ne höämelöt ovat hukanneet oman avaimensa, niin siitäkös riemu syntyy. Yhteisöasuminen toimii vain silloin, jos jokainen asukas on sekä  motivoitunut, sitoutunut että kykenevä noudattamaan yhteisiä  pelisääntöjä. 

Olis kyllä painajainen. Haluan voida käydä suihkussa, keittää kahvia, laittaa ruokaa jne. just silloin kun haluan, en ihmetellä onkohan joku muu siitä ihanasta yhteisöstä just varannut kylppärin tai keittiön itselleen. 

Vaan kyllähän sote-puolella jo tämän suuntaista suunnitellaankin eli että vanhuksia, jotka eivät kotona enää pärjää, laitettaisiin asumaan keskenään. Ihminen, joka ei kotonaan enää pärjää, ei kyllä ole kykenevä huolehtimaan kenestäkään muustakaan, jos ei pysty huolehtimaan edes itsestään. Sama kuin pistäisi taaperon huolehtimaan vauvasta. 

Koska sellainen rakentaminen on tehotonta koska se ei toimi kuin erityistilanteissa, eikä rakennuksia oli jälkikäteen helppo muuttaa yleisempään käyttöön sopivaksi.

Jos Ap haluat elää noin niin etsi kommuuni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Yhteisössä voisi olla juttuseuraa ja apuakin puolin ja toisin..."

Eli joku auttaisi sinua mutta sinä et ketään...

Miten niin? Ihmiselle on luontaista se, että haluaa olla hyödyksi yhteisölle. Siksi kuvittelisi että moni ihan vapaaehtoisesti haluaisi auttaa muita, varsinkin jos saa tehdä jotain itselleen mieluista toisten hyväksi. 

Voi miten naiivi olet. Elämä ei vaan ole satukirjaa. Jos ihmiselle olisi luontaista auttaa ventovieraita, ei meillä olisi läheskään niin paljon yksinäisiä ja syrjäytyneitä kuin nykyisin. Edes omat lapset eivät monesti halua auttaa vanhempiaan. 

Kai sitten olen poikkeuksellisen hyvien ihmisten ympäröimä, sillä tunnen paljon ihmisiä jotka tekevät talkootöitä esim. urheiluseuroissa tai muussa harrastetoiminnassa. Enkä tietääkseni elä satukirjassa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Yhteisössä voisi olla juttuseuraa ja apuakin puolin ja toisin..."

Eli joku auttaisi sinua mutta sinä et ketään...

Miten niin? Ihmiselle on luontaista se, että haluaa olla hyödyksi yhteisölle. Siksi kuvittelisi että moni ihan vapaaehtoisesti haluaisi auttaa muita, varsinkin jos saa tehdä jotain itselleen mieluista toisten hyväksi. 

Voi miten naiivi olet. Elämä ei vaan ole satukirjaa. Jos ihmiselle olisi luontaista auttaa ventovieraita, ei meillä olisi läheskään niin paljon yksinäisiä ja syrjäytyneitä kuin nykyisin. Edes omat lapset eivät monesti halua auttaa vanhempiaan. 

Kai sitten olen poikkeuksellisen hyvien ihmisten ympäröimä, sillä tunnen paljon ihmisiä jotka tekevät talkootöitä esim. urheiluseuroissa

Tekevätkö myös omassa naapurustossaan? Auttavat vanhuksia ja mt-ongelmaisia, kutsuvat kotiinsa kahville yksinäisiä jne?

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Yhteisössä voisi olla juttuseuraa ja apuakin puolin ja toisin..."

Eli joku auttaisi sinua mutta sinä et ketään...

Miten niin? Ihmiselle on luontaista se, että haluaa olla hyödyksi yhteisölle. Siksi kuvittelisi että moni ihan vapaaehtoisesti haluaisi auttaa muita, varsinkin jos saa tehdä jotain itselleen mieluista toisten hyväksi. 

Voi miten naiivi olet. Elämä ei vaan ole satukirjaa. Jos ihmiselle olisi luontaista auttaa ventovieraita, ei meillä olisi läheskään niin paljon yksinäisiä ja syrjäytyneitä kuin nykyisin. Edes omat lapset eivät monesti halua auttaa vanhempiaan. 

Kai sitten olen poikkeuksellisen hyvien ihmisten ympäröimä, sillä tunnen paljon ihmisiä

 

Osa järjestää erilaista päivätoimintaa vanhuksille ja syrjäytyneille, viimeksi taisi olla joku tanssikurssi, loppuviikosta tulossa ilmainen jouluateria.

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhteisöllinen asuminen ei toimi, kun ihmiset on heikossa kunnossa, muistisairaita ja toimintakyky heikentynyt.

Ei muut vanhukset ole mitään hoivaajia. Siksipä maissa, joissa ei ole vanhustenhoitoa, vanhukset asuvat lastensa luona.

Tämähän se. Muistisairauksiin liittyy yleensä ainakin jonkinlaista vainoharhaisuutta ja pahimmassa tapauksessa myös aggressiivisuutta. Jos olet se kimppakämpän ainoa, jolla pää toimii, mutta olet esimerkiksi pyörätuolissa, niin miten todistat vihaiselle muistisairaalle, että kukaan ei ole syönyt sinun voileipääsi jääkaapista? Tai voitko edes todistaa  sen, koska jokuhan on saattanut syödäkin sen? Kaikki omat tavarat - myös ruuat, pesuaineet yms - pitäisi voida säilyttää lukkojen takana. Ja sitten, kun ne höämelöt ovat hukanneet oman avaimensa, niin siitäkös riemu syntyy. Yhteisöasuminen toimii vain silloin, jos jokainen asukas on se

No huh, ei liity läheskään aina vainoharhaisuutta.

Aivan riittävän hermoja raastavaa asua ihan perinteiseenkin tyyliin kerrostalossa. Rivari pykälän verran miellyttävämpää.

Nro 49: Hyvin usein liittyy. Ihminen voi vaikuttaa vielä ihan normaalilta, mutta "yllättäen" tavaroita alkaa kadota. Ja koska alkavassa muistisairaudessa ihminen ei  halua myöntää edes itselleen, mitä hänen päässään on tapahtumassa, tavarat on vienyt joku muu. Jos tällainen ihminen muuttaa asumaan paikkaan, missä on hänelle tuntemattomia ihmisiä, luonnollisesti tuo epäily tavaroiden viemisestä kohdistuu näihin ihmisiin eikä omiin lapsiin, kotihoitoon tms. Yhteisöasumisessa ihmisen pitäisi itse kyetä huolehtimaan siitä, että vie tavaransa keittiöstä, kylpyhuoneesta tai muista yhteisistä tiloista omaan huoneeseensa lukkojen taakse. Jos ei tähän kykene, on ihan selvää, että ne saattavat kadota, koska joku muu asukkaista ihan oikeasti saattaa ottaa ne. 

Juu, ei. Ennemmin ranteet auki kuin muutto kimppakämppään. Täytyy toivoa ettei ikinä joudu vanhainkotiin, vaan mieluummin kuukahtaa hyvissä ajoin ennen sitä.

Toimii ehkä silloin, jos kaikki asukkaat vetää samoja aineita.

Nro 48: Ymmärrän tuon,  mutta nyt on kyse huonokuntoisten naapureidensa auttamisesta. Siivousta, roskien viemistä, vaipan vaihtoa, pyykinpesua  jne. Kyllä mäkin ihan tavallisessa rivitaloyhtiössä luon lumet parin iäkkään naapurin pihasta samalla, kun teen lumityöt omassa pihassanikin ja olen käynyt vaihtamassa pariston palovarottimeen, kun naapuri on pyytänyt. Mutta näissä yhteisöasumisissahan olisi kyse siitä, että tekee toisen puolesta asioita, joita toinen ei joko kykene tai halua tehdä itse. Esimerkiksi jos yksi ei kykene/halua siivota keittiöstä omia jäkiään tai vessasta, niin muut sitten tekevät nekin hommat. 

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Yhteisössä voisi olla juttuseuraa ja apuakin puolin ja toisin..."

Eli joku auttaisi sinua mutta sinä et ketään...

Miten niin? Ihmiselle on luontaista se, että haluaa olla hyödyksi yhteisölle. Siksi kuvittelisi että moni ihan vapaaehtoisesti haluaisi auttaa muita, varsinkin jos saa tehdä jotain itselleen mieluista toisten hyväksi. 

Voi miten naiivi olet. Elämä ei vaan ole satukirjaa. Jos ihmiselle olisi luontaista auttaa ventovieraita, ei meillä olisi läheskään niin paljon yksinäisiä ja syrjäytyneitä kuin nykyisin. Edes omat lapset eivät monesti halua auttaa vanhempiaan. 

Kai sitten olen poikkeu

Moni tekee vapaaehtoistyötä. Se on eri asia kuin asua autettavien kanssa. Harva jaksaa asua edes omien ikääntyvien vanhempien kanssa.

Nro 55: Juuri näin. Itse pidän huolestuttavana, että ihan sotessakin nyt suunnitellaan vanhusten yhteisöasuttamista. Tällaiseen kommuuniin kun muuttaa, niin mikäli satut olemaan se, joka pysyy parhaimmassa kunnossa, käytännössä olet muiden omaishoitaja. Et pääse siitä hommasta eroon muulla tavalla kuin muuttamalla itse pois. Sote-alueillakin silloin ajatellaan helposti, että eihän siihen kommuuniin enempää apua tarvitse, kun onhan siellä se Virtanen, joka voi käyttää vaikka koko loppuelämänsä muiden hoitamiseen. 

Vielä tähän yhteisöasumiseen muiden kuin vanhusten osalta. Tuollaisessa asumisessa pitää sitten olla moneen asiaan jaettu vuorot. Ehkä joku appsi, mistä voi varata itselleen kylpyhuoneen, pesukoneen käytön, keittiön käytön ja olohuoneen käytön. Ja silloin, kun se on yhdelle varattu, muut luonnollisestikaan eivät silloin mene sinne. Vai onko tarkoitus, että jos vaikka kutsuu kavereita tai sukulaisia kylään, kahvit ja syötävät kannetaan sinne omaan makuuhuoneeseen ja istutaan kyläilijöiden kanssa siellä sängyn päällä? Jääkaapissa varmaan onnistuu omat hyllyt jokaiselle asukkaalle, mutta olisiko kylpyhuoneessa sitten jokaiselle oma lukollinen kaappi vessapaperia yms varten vai pitääkö vessapaperirulla säilyttää omassa huoneessa ja ottaa mukaan, kun menee vessaan? Lisäksi asukkaat pitäisi varmasti valita niin, että heillä on samanlainen vuorokausirytmi. Ettei asu aamuvirkku ja iltavirkku samassa huushollissa. Siinä voi iltavirkkua ottaa päähän, kun aamuvirkku alkaa jo klo 5:15 kolistella keittiössä ja mennä suihkuun. Vielä ehkä joku kellonaika, jonka jälkeen ja jota ennen ei saa tulla asuntoon sisään. Jos ei ehdi siihen mennessä, pitää jäädä yöksi jonnekin muualle. 



Opiskeluaikana nyt jotenkin soluasuminen onnistuu, koska jokainen tietää, ettei ole tarkoituskaan asua sillä tavalla kuin muutama vuosi. Pysyväksi asumismuodoksi ei kuitenkaan ole kovin hyvä ratkaisu. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Yhteisössä voisi olla juttuseuraa ja apuakin puolin ja toisin..."

Eli joku auttaisi sinua mutta sinä et ketään...

Miten niin? Ihmiselle on luontaista se, että haluaa olla hyödyksi yhteisölle. Siksi kuvittelisi että moni ihan vapaaehtoisesti haluaisi auttaa muita, varsinkin jos saa tehdä jotain itselleen mieluista toisten hyväksi. 

Voi miten naiivi olet. Elämä ei vaan ole satukirjaa. Jos ihmiselle olisi luontaista auttaa ventovieraita, ei meillä olisi läheskään niin paljon yksinäisiä ja syrjäytyneitä kuin nykyisin. Edes omat lapset eivät monesti halua auttaa vanhempiaan.&nb

 

Onhan se nyt eri asia asua omien ikääntyvien vanhempien kanssa jos itse olet vielä nuori ja sinulla on luultavasti hyvin erilainen elämänrytmi ja -tilanne. Kuin tämä tilanne jossa olet itsekin autettava, mutta jossain tilanteissa pystyt vielä itse auttamaan muita.  

Yhteisöasuminen? Tuoksahtaa, suorastaan haiskahtaa, sosialismille ja kommunismille. Evvvk. Sossueliitti itse ei myöskään tuollaisessa viihdy.

Kuka sotki pöydän, kenen haisevat sukat, kuka söin mun makkarat, miksi ovi on auki, missä sakset, suolapurkki....