Lue keskustelun säännöt.
Mikä yhdistää tuntemiasi pariskuntia, joilla on hyvä parisuhde?
Itselle nousee pari selvää piirrettä mieleen. Molemmat arvostavat ja kunnioittavat toista osapuolta ja huomioivat toista pienin asioihin. Molemmat tekevät kotitöitä ja osallistuvat lasten hoitoon ja kasvatukseen. Kommunikoivat asioista suoraan.
Ihan pienillä asioilla moni suhde voisi paremmin.
Kommentit (218)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhdistävä tekijä leppoisissa parisuhteissa on se, ettei kumpikaan nipota pienestä. Hyväksyy erilaisuuden. Katsoo tilanteita win-win-näkökulmista, eikä voittaja-häviävä-näkökulmista.
sitten on parisuhteita, joissa nipotetaan tai ollaan tarkkoja, mikä on oikea tapa elää. Heillä on ongelmia, vaikka ei mitään alkoholismia tai muita addiktioita.
jatkan: siis molemmat ovat samanlaisia. Jos vain toinen on, niin suhde on helposti alistussuhde.
Aika lailla samaa mieltä.
Juuri se, että otetaan rennosti ja molemmat saavat myös mennä omia menojaan, eikä lasketa tasan tarkaan, että toinen oli viime lauantaina siellä niin nyt menen minä (ihan vaan, koska toisella oli menoja). Perhe hoidetaan yhdessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä olenko oikea arvioimaan toisten parisuhteen hyvyyttä/huonoutta. Joku voi kokea itsensä onnelliseksi parisuhteessa, jossa itse en olisi päivääkään. Mutta jos mietin ihmisiä joilla on sellainen parisuhde jonka minä haluaisin, yhdistävä tekijä on se, että kumpikin suhteen osapuolista on käytökseltään melko hillitty ja niin sanottu yhden kumppanin ihminen. Lisäksi heillä on yhteisiä mielenkiinnon kohteita.
Omasta voi kertoa, mutta ei keidenkään toisten parisuhteista voi, sillä emme voi tietää mihin perustuu. Luullaan ja arvellaan, että perustuu siihen ja siihen, mutta kaikilla on myös luurankoja joista ei sivulliset tiedä.
Viiden sentin pätkä nahkaletkua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ovat olleet yhdessä varsin nuoresta saakka.
Mies ei ole ollut pelimies eikä nainen ole juossut juoksuja.
Henkinen yhteys ja yhteinen kiinnostus muuhunkin kuin pragmaattiseen arjen pyörittämiseen.
Eivät ole pullahtaneet, alkoholisoituneet, tms.
Uskoakseni seksielämä kunnossa.
Siinä myös 5 syytä miksi hyvän kumppanin löytäminen on vaikeaa. Aika moni saa näistä 0/5. Ja sitten kuvio on nykymallin mukainen: yhteen pikapikaa +-30v tienoilla koska halutaan perhe, käytännöllistä arkea kunnes lapset on kasvatettu, ja ero.Oma näkemykseni on aivan päinvastainen. Ne, jotka on olleet nuoresta asti yhdessä, ovat usein yhdessä pitkään vain tottumuksesta ja koska ei tiedetä paremmasta eikä uskalleta lähteä kokeilemaan muuta. Perhe perustetaan, koska niin kuuluu tehdä, eikä mietitä, ollaanko siinä oikeasti onnellisia. Sitten kun lapset on vähän k
Ja tässä tuli puolustelu nykymallille.
Nykymalli on sellainen jossa naiset näkevät tavoiteltavina asioina muutoksen, lähtemisen, vaiheet, ja sen että kaiken pitää olla täydellistä ilman että asioiden eteen tehdään työtä.
Tämä malli tarkoittaa sitä, että nuorena juostaan juoksuja jotta saataisiin elämästä kaikki irti ja ei vain missattaisi mitään. Täydellisyyttä useimmat eivät saa, mutta perhekuume saa unohtamaan tämän vaatimuksen. Mutta koska ei haluta tehdä työtä yhteeen hitsautumisen eteen, niin ei tapahdukaan. Ruuhkavuosien aikana pysytään yhdessä koska perheasiat vievät kaiken ajan. Kun yhteistä aikaa on, huomataan ettei sovitakaan yhteen.
Ja tämä on hieno ja tavoiteltava asia, kun nainen sitten uskaltaa lähteä ja aloittaa uuden elämänvaiheen. Niitä onnellisia ja pitkään yhdessä olleita pareja väheksytään väittämällä että he ovat yhdessä "tottumuksesta" kun eivät "uskalla lähteä". Voi heitä.
Tosiasia on, että tutkitusti entisten seksikumppanien määrä korreloi voimakkaasti sekä yhdessä pysymisen että suhteen onnellisuuden kanssa. Kun entisiä seksikumppaneita on 15+, avioeron todennäköisyys seuraavien 10v aikana on 80% ja vain pieni vähemmistö parisuhteista on onnellisia. Kun entisiä seksikumppaneita on 1 tai vähemmän, yhdessä pysymisen ja suhteen onnellisuuden todennäköisyys on tuo 80%.
Sinusta tietysti se on parempaa kun suhteet eivät ole onnellisia ja erotaan. Koska lähteminen, muutos, uusi elämä -> repeat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luottamus. Suhde voi olla vaikka minkälainen ja ratkaisut yksilöllisiä mutta luottamus on yhteistä onnellisissa suhteissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ovat olleet yhdessä varsin nuoresta saakka.
Mies ei ole ollut pelimies eikä nainen ole juossut juoksuja.
Henkinen yhteys ja yhteinen kiinnostus muuhunkin kuin pragmaattiseen arjen pyörittämiseen.
Eivät ole pullahtaneet, alkoholisoituneet, tms.
Uskoakseni seksielämä kunnossa.
Siinä myös 5 syytä miksi hyvän kumppanin löytäminen on vaikeaa. Aika moni saa näistä 0/5. Ja sitten kuvio on nykymallin mukainen: yhteen pikapikaa +-30v tienoilla koska halutaan perhe, käytännöllistä arkea kunnes lapset on kasvatettu, ja ero.Oma näkemykseni on aivan päinvastainen. Ne, jotka on olleet nuoresta asti yhdessä, ovat usein yhdessä pitkään vain tottumuksesta ja koska ei tiedetä paremmasta eikä uskalleta lähteä kokeilemaan muuta. Perhe perustetaan, koska niin kuuluu tehdä, eikä mietitä, ollaanko siinä oikeasti onnellisia. Sitten kun lapset on vähän k
Jaa, no me ollaan edelleen onnellisia näin kuusikymppisinä, toisemme löysimme jo teini-iässä. Miksi olisi pitänyt lähteä kokeilemaan jotain muuta, kun koko suhteemme ajan on ollut hyvä olla? Emme ole koskaan riidelleet, moittineet toista tms.
En osaa edes kuvitella, että joku muu olisi tarjonnut minulle jotain parempaa. Meillä on ihanat, nyt jo aikuiset lapset ja lapsenlapsia. Olemme saaneet elää kaikin tavoin rikkaan elämän, kokeneet yhdessä enemmän kuin ihmiset yleensä kokevat. Meillä on erinomainen taloudellinen tilanne, samanlaiset arvot, yhteisiä harrastuksia ja olemme toistemme parhaita ystäviä, seksi ja lämmin yhdessä olo sujuu mukavasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on kaveripoppoo, joka kokoutuu kerran vuodessa. Yksi sieltä sanoi, että minä ja mieheni ollaan unelmapari, relationship coals. Sanoi, että se liittyy siihen, miten edelleen 10v yhteiselon jäljeen katsotaan toisiamme.
Kumppani=perhe, sitoutuminen pysyvää, yhteiset päämäärät. Välillä ryppyjä rakkaudessa mutta niistä aina selvitään, kun on tahtotila rakastaa.
Yritämme siis rakastaa huonoinakin hetkinä, vaikeudet vahvistaa. Ollaan kuin paita ja peppu.
Meillä on tuo että kumpikin saa olla oma itsensä. On yhteiset ja omat harrastukset. Eikä tehdä asioista elämää suurempia. Sekä mies kokkaa😁
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Luottamus. Suhde voi olla vaikka minkälainen ja ratkaisut yksilöllisiä mutta luottamus on yhteistä onnellisissa suhteissa.
Så är det. Man kunde skriva mycket om saken, men det tjänar inget till. Förtroende är allt. Det tar en stund att förtjäna och ett ögonblick att förlora.
50 yhteistä vuotta takana. Tosi nuoresta ollaan oltu yhdessä. Salamarakastuminen ja puolen vuoden päästä naimisissa. Minulla ei yhtään muuta seksisuhdetta, toisella muutama. Pornoa emme katso, se latistaa seksielämän. Aina keskustelemme, jos on erimielisyyttä. Harvoin on. Silittelyä ja kauniita puheita, toisen kiittämistä päivittäin.Toivomme kuolevamme yhtäaikaa, ettei tarvitse olla erossa kauaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ovat olleet yhdessä varsin nuoresta saakka.
Mies ei ole ollut pelimies eikä nainen ole juossut juoksuja.
Henkinen yhteys ja yhteinen kiinnostus muuhunkin kuin pragmaattiseen arjen pyörittämiseen.
Eivät ole pullahtaneet, alkoholisoituneet, tms.
Uskoakseni seksielämä kunnossa.
Siinä myös 5 syytä miksi hyvän kumppanin löytäminen on vaikeaa. Aika moni saa näistä 0/5. Ja sitten kuvio on nykymallin mukainen: yhteen pikapikaa +-30v tienoilla koska halutaan perhe, käytännöllistä arkea kunnes lapset on kasvatettu, ja ero.Oma näkemykseni on aivan päinvastainen. Ne, jotka on olleet nuoresta asti yhdessä, ovat usein yhdessä pitkään vain tottumuksesta ja koska ei tiedetä paremmasta eikä uskalleta lähteä kokeilemaan muuta. Perhe perustetaan, koska niin kuuluu tehdä, eikä mietitä, ollaanko siinä oikeasti onnellisia. Sitten kun lapset on vähän k
Tutkimusten mukaan tyytyväisyys toisessa tai sitä seuraavissa avioliitoissa on selvästi ensimmäistä huonompaa. Sarjaeroajat toki täällä ja somessa julistavat erojen ihanuutta mutta se on täyttä kulissia. Koska he eivät lähtökohtaisestikaan tunne itseään eivätkä siten osaa rakastaa normaalisti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistan sellaisen jutun, jossa oli haastateltu Ile Kalliota ja vaimoaan Katja Kärkistä. He kiteyttivät hyvän, toimivan ja onnellisen parisuhteen, mihin se perustuu: Kunnioitus, toistensa kunnioitus. Jos se puuttuu, puuttuu kaikki. Ymmärrän hyvin ja uskon, että suurin osa ymmärtää.
Vierailija kirjoitti:
Yhdistävä tekijä leppoisissa parisuhteissa on se, ettei kumpikaan nipota pienestä. Hyväksyy erilaisuuden. Katsoo tilanteita win-win-näkökulmista, eikä voittaja-häviävä-näkökulmista.
sitten on parisuhteita, joissa nipotetaan tai ollaan tarkkoja, mikä on oikea tapa elää. Heillä on ongelmia, vaikka ei mitään alkoholismia tai muita addiktioita.
Juuri tätä olin minäkin tulossa kirjoittamaan. Avainsanoja ovat leppoisa elämänasenne ja kaikkinainen pihistelyn puuttuminen, enkä puhu niinkään rahasta kuin läheisyydestä, ajasta ja vaivasta. Luin jokunen vuosi sitten lehtijutun pariskunnasta, joka hehkutti kotitöiden excel-taulukoinnin pelastaneen suhteensa, ja mietin, että seuraavaksi varmastikin kuulemme heidän erostaan. Jos asioita ryhtyy viivoittimella mittaamaan, eivät puolisot koskaan pääse tasoihin.
Hyvästä on myös tietynlainen realismi. Elämä ei ole kiiltokuvaa, ja jos on romantikko, niin mieluummin sitten kaurismäkeläinen kuin hollywoodilainen sellainen.
Toisesta ei puhuta rumasti! Yhteinen tekeminen ja yhteiset unelmat. Ymmärrys siitä, että pitkä parisuhde vaatii situtumista, eri vaiheita tulee. Myös tietyllä tapaa samanlainen tausta auttaa arjessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on hyvä parisuhde? Meillä vaimo tekee nuo kaikki ja sängyssäkin kaikki käy. On kyl hyvä. 👍
Eli vaimosi suostuu sängyssä myös pieru- ja kakkaleikkeihin?
Lapselle tuollainen viehätys kakkaleikkeihin väistyy yleensä ennen 5 vuotta. Mikä meni kasvatuksessasi pieleen?
Itsenäistyminen vanhemmista tapahtunut normaalisti. Ei piilotettuja traumoja. Ei tarvetta ylimlellyttää. Ei tarvetta näytellä muuta kuin on.
Rehellisyys, luotettavuus, totuudenmukaisuus ja toisen kunnioitus.
Tätä tulin myös kertomaan. En tiedä yhtäkään ja ikää on mulla +50v.