Lue keskustelun säännöt.
Tuntuu, että vakavassa masennuksessa on kyse ajatuksista
24.11.2023 |
En missään nimessä tarkoita olevani oikeassa, ja ymmärrän, että ihmiset ovat erilaisia, mutta puhun kahden läheisen, vakavasti masentuneen seuraamisesta. Toinen niistä on ollut oma aikuinen lapseni. Nykyään parantunut.
Se, mikä näitä kahta yhdistää on ajatukset. He itse ruokkivat masennustaan ajattelemalla, ettei mikään kannata, mistään ei ole apua, ei viitsi lukea mitään, ei halua ottaa apua vastaan. Tiedän, että se kuuluu masennukseen, mutta kyse ei heillä ole pelkästään tunteista, vaan _ajatuksista_. Lumipallo paisuu paisumistaan.
Ei, en tarkoita, että positiiviseen ajatteluun pitäisi kyetä. Ei tarvitse. Mutta josko pysäyttäisi sen negatiivisen ajattelun? Ei ruokkisi sitä.
lapseni on itse sanonut, että paraneminen alkoi, kun hän lähti päivittäin kävelemään. Kun hän pääsi sen yli, ettei kävelemisestä ole kuitenkaan mitään hyötyä.
Olenko ajatuksillani täysin väärässä?
Kommentit (406)
Todella hyvä artikkeli psyykkisestä lamaantumisesta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lenkilläkin voi valitettavasti kuunnella musiikkia, selata kännykkää jne.
Pahimpina hetkinä pitää komentaa itseään pitämään puhelin taskussa. Toki sopivan nostava musiikki on joskus ihan hyvää kuunneltavaa kävellessä, joku "voimaantumismusiikki" (vihaan tuota voimaantumis-sanaa, mutten keksinyt parempaa).
Vierailija kirjoitti:
Syyllistät siis masentuneen omasta masennuksestaan. Itselleni ei masennuksen selättämiseen kävelylenkit riittäneet. Itse asiassa tarvittiin pitkästi terapiaa ja lääkitys ennen kuin pystyin kävelylle lähtemään.
Olen eri. Minusta masennuksen ympärille ei pitäisi kietoa uudestaan mitään puhumattomuuden kulttuuria. Tai määritellä kuka saa puhua tai kysyä.
Masennus on asia joka koskettaa jollain tavalla suurinta osaa suomalaisista. Joku saa apua liikunnasta, joku suolistomikrobien normalisoinnista (terveellinen ravinto), joku terapiasta ja joku lääkkeistä. Joku paranee lääkkeistä huolimatta.
Mistään et välttämättä tiedä, puhutko masentuneen tai masennuksesta toipuneen kanssa, jos sitä ei sinulle sanota. Et välttämättä tarkoittanut syyllistää niitä, jotka ovat saaneet apua liikunnasta?
Vierailija kirjoitti:
Lenkilläkin voi valitettavasti kuunnella musiikkia, selata kännykkää jne.
Pahimpina hetkinä pitää komentaa itseään pitämään puhelin taskussa. Toki sopivan nostava musiikki on joskus ihan hyvää kuunneltavaa kävellessä, joku "voimaantumismusiikki" (vihaan tuota voimaantumis-sanaa, mutten keksinyt parempaa).
Voi, jos ottaa puhelimen mukaan. Joskus voi käydä ilmankin
Vierailija kirjoitti:
Masentuneet ovat koukussa uhriutumiseen.
Jotkut toipuneet saattavat huomata millaisia ajatusvinoutumia masennus aiheutti. Se voi varmaan olla tulkittavissa uhriutumiseksikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aivan varmasti masennusta löytyy ihan kaikkialta. Se että joissain paikoissa ei tukia kotiin jääville maksella, saa kuitenkin kenties osan pakottamaan itsensä ihmisten ilmoille ja työntekoon ja joillekin se varmasti toimii masennukselta suojaavana tekijänä.
Sanottiin:
Depression is one of the most important causes of morbidity and disability in developing countries.
Niin? Tuo jolle kommentoit puhui edelleenkin siitä että muissa maissa ei välttämättä kotona matkaaville maksella tukia. Ei sanonut että masennusta ei kaikkialla olisi. Enkä minä sanonut että masennus ei aiheuttaisi muualla siltikin ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Jos se on kaikki mitä toivoo, "edes yhden ihmisen elämäänsä", niin tee hyvä ihminen asioita mitkä mahdollistaa sen. Etsi se yksi ihminen käsiisi.
Sitähän sitä on koko elämänsä tehnyt. Kunnes sen epäonnistuminen kerta toisensa ja vuosikymmen toisensa jälkeen lopulta romautti.
Miten onnistutaan epäonnistumaan ihmissuhteissa vuosikymmenten ajan kerta toisensa jälkeen? Vika oli varmaan näissä muissa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Masentuneet elää siellä omassa kuplassa, oman mielen vankeina ja odottavat jotain ihmepilleriä parantumiseen, mutta mikään muu ehdotus ei yleensä kelpaa. Eikä itse jakseta tehdä mitään sen tilanteen parantamiseksi. Minäminäminä. Kun vaan tajuaisitte olevanne enemmän kuin mielenne!
Olet joko todella myrkyllinen ihminen tai olet tyhmä ymmärtääksesi mitä masennus on. Mielestäni hyvin selväksi ollaan sanottu tässä ketjussa, että masennus on sairaus.
Voi olla niinkin että hän on turhautunut kun ei keksi ratkaisua, joka toimisi. Kukaan ei ymmärrä kaikkea, varsinkaan ilman omaa kokemusta.
Vierailija kirjoitti:
Onko masennuksessa yleistäkin sairaudentunnottomuus, kuten tuon aiemman viestissä, missä hän sanoi että ei tunnista itsessään negatiivisia ajatuksia mutta samassa viestissä listasi ison kasan negatiivisia ajatuksia?
Jos toteat, että ulkona on kymmenen astetta pakkasta, onko se negatiivinen ajatus vai tosiasian toteaminen?
Tosiasian toteaminen tietysti? Liittyy miten tuohon aikaisempaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on toiminut se että voin mennä kävelylle vaikka olenkin masentunut. Ettei se masennus häviä mihinkään vaikka menenkin suihkuun ja siivoan asunnon. Tuolla olen sitten palautunut takaisin ihmisten kirjoihin. Voin yhtähyvin mennä käymään kaverilla ja olla masentunut siellä, kuin olla masentunut sänkyni pohjalla.
Täytyy kokeilla tuota samaa. Olen keskittynyt liiaksi urakoimaan tätä masennuksesta parantumista ja keskittynyt vain siihen, mikä ei ole tervettä.
Täällä moni muukin tuntuu kaipaavan tukea tuohon toipumiseen. En tiedä onko porukan älykkyys jotenkin alhaista vai missä vika, kun ihan perusasiat tuntuu monella olevan vaikeita ymmärtää.
Sanomattakin selvää että keskittymällä vain masennukseen ja masennuksesta toipumiseen, vajoat vain syvemmälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se masennus saa ajattelemaan negatiivisesti. Ja masennusta aiheuttaa monet asiat, kuten liiallinen alkoholinkäyttö tai raudanpuute. Syyt olisi hyvä hoitaa, ja toki terapia on yleensä myös tarpeen, koska ihmisen on hyvä aina purkaa tuntojaa ammattilaiselle.
Mutta nuo, että ihmisen elämällä eikä millään muullakaan ei ole mitään merkitystä jne. puheet, on myös sitä masennuspuhetta edelleen. Se on ihan totta, että ei meillä yksittäisillä ihmisillä ole sinällään mitään merkitystä kuin omille läheisille, eikä millään muullakaan ole merkitystä.
Mutta elämän tarkoitus onkin se, että yrittää elää elämänsä mahdollisimman hyvin, niin että itse on tyytyväinen, ei tee kenellekään pahaa, ja jos mahdollista, niin on läheisten kanssa elämä ehkä vielä parempaa. Pitää pyrkiä tekemään asioita joista saa mielihyvää. Ihmisen hormonit toimii omalla tavallaan, ja kaikki liitt
Jep. Tälläkin palstalla jotkut valittavat kuinka vuosia käynyt terapiassa ja mitään apua ei ole saaneet. Voisi hälytyskellot alkaa siinä vaiheessa soimaan että ehkä tämä ei silloin auta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Moni masentunut on traumatisoitunut. Se on yleinen trauman seuraus.
Joo. Mutta silloin jos lukee masentuneena ketjua "masentunut, muuta ajattelutapasi ja mene lenkille, se auttaa", niin ei kannata tulla itkemään että "mulla on traumojasi, ei auta". Ei ollut traumoihin neuvo vaan masennukseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lenkilläkin voi valitettavasti kuunnella musiikkia, selata kännykkää jne.
Pahimpina hetkinä pitää komentaa itseään pitämään puhelin taskussa. Toki sopivan nostava musiikki on joskus ihan hyvää kuunneltavaa kävellessä, joku "voimaantumismusiikki" (vihaan tuota voimaantumis-sanaa, mutten keksinyt parempaa).
Voi, jos ottaa puhelimen mukaan. Joskus voi käydä ilmankin
En todellakaan lähde kävelemään ilman kännykkää. Olen meinaan jäänyt joskus matkalle ja mitä sitten tekisi, jos ei olisi kännykkää? Ei siis liity mitenkään masennukseen vaan kaatumiseen. Ystävälle tuli noidannuoli ulkoillessaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aloittajan lapsi ei kuulosta kärsineen vakavasta masennuksesta. Vaan joltain teiniankstilta. Jossa hormonit on suurin syy.
Et kai sinä voi määritellä miltä toisesta (tuntemattomasta!) tuntuu tai minkäasteinen masennus on. Ei lääkäritkään tee nettidiagnooseja jonkun toisen kertoman perusteella! :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan varmasti masennusta löytyy ihan kaikkialta. Se että joissain paikoissa ei tukia kotiin jääville maksella, saa kuitenkin kenties osan pakottamaan itsensä ihmisten ilmoille ja työntekoon ja joillekin se varmasti toimii masennukselta suojaavana tekijänä.
Sanottiin:
Depression is one of the most important causes of morbidity and disability in developing countries.
Niin? Tuo jolle kommentoit puhui edelleenkin siitä että muissa maissa ei välttämättä kotona matkaaville maksella tukia. Ei sanonut että masennusta ei kaikkialla olisi. Enkä minä sanonut että masennus ei aiheuttaisi muualla siltikin ongelmia.
Sanottiin, että Suomen systeemissä on ongelma, koska mahdollistetaan masentuneiden sairastaminen sosiaaliturvalla. Sekä olisi parempi, että tapetaan sairaat ihmiset?
Vierailija kirjoitti:
Olet oikeassa, mutta et nyt ole ymmärtänyt, että sehän nimenomaisesti on se sairaus. Se blokkaa kykenemisen positiiviseen ajatteluun ja tuollainen ohje älä ruoki negatiivisia ajatuksia on vähän sama kuin älä ole masentunut.
Se negatiivisissa tunteissa vellominen on se itse sairaus, koko sen ydin.
Niin, siksi se vaatiikin paljon masentuneelta itseltään. Pitää opetella uusia toimintatapoja, mitä ei selkeästi nykytilassa (masentuneena) osaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos se on kaikki mitä toivoo, "edes yhden ihmisen elämäänsä", niin tee hyvä ihminen asioita mitkä mahdollistaa sen. Etsi se yksi ihminen käsiisi.
Sitähän sitä on koko elämänsä tehnyt. Kunnes sen epäonnistuminen kerta toisensa ja vuosikymmen toisensa jälkeen lopulta romautti.
Miten onnistutaan epäonnistumaan ihmissuhteissa vuosikymmenten ajan kerta toisensa jälkeen? Vika oli varmaan näissä muissa?
Kiitos. Kuolemalle ei voi mitään. Vanhemmilleen ei voi mitään. Sille, että läheinen osoittautuu väkivaltaiseksi, ei voi mitään muuta kuin lähteä.
Ja kyllä, ihan varmasti itsessäni on todella paljon ja jotain perustavanlaatuista vikaa. Sen tajusin. Ymmärsin, että olen perustavalla tavalla huonompi kuin muut, enkä tule koskaan saamaan normaalia elämää ja sen seurauksena masennuin kotiini.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on toiminut se että voin mennä kävelylle vaikka olenkin masentunut. Ettei se masennus häviä mihinkään vaikka menenkin suihkuun ja siivoan asunnon. Tuolla olen sitten palautunut takaisin ihmisten kirjoihin. Voin yhtähyvin mennä käymään kaverilla ja olla masentunut siellä, kuin olla masentunut sänkyni pohjalla.
Täytyy kokeilla tuota samaa. Olen keskittynyt liiaksi urakoimaan tätä masennuksesta parantumista ja keskittynyt vain siihen, mikä ei ole tervettä.
Täällä moni muukin tuntuu kaipaavan tukea tuohon toipumiseen. En tiedä onko porukan älykkyys jotenkin alhaista vai missä vika, kun ihan perusasiat tuntuu monella olevan vaikeita ymmärtää.
Sanomattakin selvää että keskittymällä vain masennukseen ja masennuksesta toipumiseen, vajoat vain syvemmälle.&n
Ei ole ollut itselleni mitekään selvää. Olen tästäkin ketjusta kuvitellut, että vaatii paljon työtä ja sisua ja omaa toimintaa, että paranee masennuksesta ja siksi olen keskittynyt siihen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lenkilläkin voi valitettavasti kuunnella musiikkia, selata kännykkää jne.
Pahimpina hetkinä pitää komentaa itseään pitämään puhelin taskussa. Toki sopivan nostava musiikki on joskus ihan hyvää kuunneltavaa kävellessä, joku "voimaantumismusiikki" (vihaan tuota voimaantumis-sanaa, mutten keksinyt parempaa).
Voi, jos ottaa puhelimen mukaan. Joskus voi käydä ilmankin
En todellakaan lähde kävelemään ilman kännykkää. Olen meinaan jäänyt joskus matkalle ja mitä sitten tekisi, jos ei olisi kännykkää? Ei siis liity mitenkään masennukseen vaan kaatumiseen. Ystävälle tuli noidannuoli ulkoillessaan.
Saanko kysyä että miksi koit tarvetta kertoa tämän asian? Mistä nousi noin voimakas "En todellakaan mene" reaktio siihen, että joku neutraalisti toteaa että lenkkeillä voi myös ilman puhelinta?
Miksi nimittelet ihmistä, joka miettii asiaa ja haluaa jakaa jonkun oman oivalluksensa muille? En usko, että tässä ketjussa olisi haluttu loukata sinua.
Varmasti on kuten sanoit, mutta se on myös totta, että liikunnan puute ja epäterveellinen ruoka jopa pahentaa masennusta. Tai aiheuttaa sitä.
Kukaan ei voi parantaa toisen masennusta. Joskus joku voi auttaa masentunutta toipumaan.