Elämä on jotenkin ollut ohi nyt 20-luvulla

Niinpä. Vaikea aloittaa enää mitään uutta. Just ja just jaksaa nousta aamulla ylös.

Eiköhän sen kaikki ole huomannut, osa vaan ei halua tunnustaa faktoja että maailma ja ihmiset ovat muuttuneet pysyvästi. Ilo on poissa, kuolema tilalla.

Nyt siellä valvoo poliisi ettei tankin päälle laiteta ruusuja.

Voi hyvä luoja näitä hulluja.

Minulla on täysin sama tunne. Ja en osaa sanoa että mistä johtuu. Vaikka omassa elämässä asiat on suht kunnossa niin tuntuu kuin maailma olisi silti tuomittu.

No joo, maailmantapahtumat vahvistavat tunnetta, että saatamme elää jopa niitä "lopuaikoja"

...mutta mitä sitä suremaan, asiaa, jolle ei itse mitään voi.

Paikkakunnan leffateatterissa esitetään tänään elokuva, jota olen odottanut. Joulukadun avajaisetkin ovat tulossa. Viikonloppuna ripustan jouluvalot parvekkeelle. Ensi keväänä ajattelin ottaa muutaman kurssin taloushallintoa itsenäisesti opiskeltavaksi, kiinnostaa lisätieto ja hyödyn niistä työssänikin. Kunnonkohotusprojekti on ollut nyt käynnissä jo 4 kk, ja aion tänä talvena hankkia sukset ja alkaa taas hiihtämään.

Nautitaan elämästä, vielä kun voidaan!

N42

Maailmalla on ollut kaikenlaista omituista ja vaikeaa ainakin niin kauan kuin mä olen elänyt (siis yli 62 vuotta), mutta se on totta, ettei niistä asioista lehdissä kirjoiteltu samalla tavalla kuin mitä nyt kirjoitellaan. Nyt on tärkeää saada shokeeraavia uutisotsikoita. Moni lukee vain otsikon eikä itse artikkelia. Esim just tänään ne itärajan takaa kuullut laukausten äänet. Jutusta kuitenkin selvisi, että niitä on kuulunut sieltä aina ennenkin. Nyt vähän enemmän, mutta ei siis ole mikään uusi juttu, että sieltä kuuluu laukausten ääniä.

Mahtaako se maailma murehtimalla parantua?

Ap:lle sanoisin vielä, että 60-luvulla elettiin vielä sotavuodet hyvässä muistissa. 70-luvulla kylmän sodan varjossa. 80-luvulla samaa edelleen, pelättiin ydinsotaa ja myöskin ydinvoimaloiden räjähtämisiä. 90-luvulla alkoikin lama monine ongelmineen. Ehkä 2000-luku ja 2010-luku oli sellaisia, ettei koko ajan ollut joku "pelko" niskassa. Tosin talouden taantuma alkoi vuonna 2008 ja siitä ei Suomi ole vieläkään oikein noussut. Ja 2015 saatiin uusia asukkaita Suomeen. 

Minusta suurin vika on siinä ettei vuosikymmenen enää muutu. Minusta eletään edelleen 2010 lukua. Yli 10 vuotta samaa aikakautta on eletty, eikä muutosta ole näkyvissä eli 2030 tulee olemaan samanlainen. 2000 luvun alku oli hyvin erilainen 90 lukuun ja nykypäivään vaikka silloinkin pystyi elämään täysin somessa kuten tänäänkin mutta some ei ollut niin voimakas mitä se nykyjään on.

Minusta some tuhosi ihmiset, kulttuurin ja yhteiskunnan eikä muutosta ole näkyvissä eli 2030 tulee olemaan samanlainen kuin 2010 ja 2020 koska ei ole mitään muuttajaa kulttuuriin näkyvissä.

Toki tekoäly on nyt voimalla tulossa mutta sitä tullaan käyttämään pahuuteen eli ihmisten kiusaamiseen somessa, huijauksiin, yms ja lisäksi luo massa työttömyyden koska toimisto hommia on paljon vähemmän sen jälkeen tarjolla.

Vierailija kirjoitti:

Minusta suurin vika on siinä ettei vuosikymmenen enää muutu. Minusta eletään edelleen 2010 lukua. Yli 10 vuotta samaa aikakautta on eletty, eikä muutosta ole näkyvissä eli 2030 tulee olemaan samanlainen. 2000 luvun alku oli hyvin erilainen 90 lukuun ja nykypäivään vaikka silloinkin pystyi elämään täysin somessa kuten tänäänkin mutta some ei ollut niin voimakas mitä se nykyjään on.

Minusta some tuhosi ihmiset, kulttuurin ja yhteiskunnan eikä muutosta ole näkyvissä eli 2030 tulee olemaan samanlainen kuin 2010 ja 2020 koska ei ole mitään muuttajaa kulttuuriin näkyvissä.

Toki tekoäly on nyt voimalla tulossa mutta sitä tullaan käyttämään pahuuteen eli ihmisten kiusaamiseen somessa, huijauksiin, yms ja lisäksi luo massa työttömyyden koska toimisto hommia on paljon vähemmän sen jälkeen tarjolla.

Varmasti noinkin. Mitä kuitenkin itsessäni ja tuntemissani ihmisissä olen huomannut, niin hyvin monen kohdalla korona-aika sai miettimään, mikä heille oikeasti on tärkeintä. Raha ja tavara vai ihmissuhteet. Toki ikäkin voi vaikuttaa eikä siis mun ikäluokkani kauheesti somessa ole muutenkaan esitellyt, mitä kaikkea uutta on tullut ostettua. 

Suomalaiset on tottuneet harvinaisen helppoon elämään. Ei tarvinnut kärsiä Venäjän julmaa miehitystä, kuten Baltiassa, ja useimmat on saaneet nauttia todella lihavista vuosikymmenistä tekemättä juuri mitään oman hyvinvointinsa eteen.

Ihmisistä on tullut kaiken tämän myötä passiivisia - mitään ei jakseta, mikään ei kiinnosta. Sitten käydään terapiassa ja syödään mielialalääkkeitä, odottaen jotain ihmettä.

Mutta eihän muu maailma Suomea jää odottamaan. Ohi mennään ja lujaa. Mitään valoisaa tulevaisuutta en kyllä tälle maalle uskaltaisi ennustaa. Sodan nähnyt sukupolvi jaksoi vielä raataa, mutta nykypolvilta ei voi odottaa yhtään mitään.

Vierailija kirjoitti:

Suomalaiset on tottuneet harvinaisen helppoon elämään. Ei tarvinnut kärsiä Venäjän julmaa miehitystä, kuten Baltiassa, ja useimmat on saaneet nauttia todella lihavista vuosikymmenistä tekemättä juuri mitään oman hyvinvointinsa eteen.

Ihmisistä on tullut kaiken tämän myötä passiivisia - mitään ei jakseta, mikään ei kiinnosta. Sitten käydään terapiassa ja syödään mielialalääkkeitä, odottaen jotain ihmettä.

Mutta eihän muu maailma Suomea jää odottamaan. Ohi mennään ja lujaa. Mitään valoisaa tulevaisuutta en kyllä tälle maalle uskaltaisi ennustaa. Sodan nähnyt sukupolvi jaksoi vielä raataa, mutta nykypolvilta ei voi odottaa yhtään mitään.

Totta Argentiinan tie on Suomelle tulossa josta sitten korjaudutaan omalla moottorisahamiehellä kunhan ensin ollaan käyty muutaman kerran konkurssissa.

Vierailija kirjoitti:

No joo, maailmantapahtumat vahvistavat tunnetta, että saatamme elää jopa niitä "lopuaikoja"

 

...mutta mitä sitä suremaan, asiaa, jolle ei itse mitään voi.

Paikkakunnan leffateatterissa esitetään tänään elokuva, jota olen odottanut. Joulukadun avajaisetkin ovat tulossa. Viikonloppuna ripustan jouluvalot parvekkeelle. Ensi keväänä ajattelin ottaa muutaman kurssin taloushallintoa itsenäisesti opiskeltavaksi, kiinnostaa lisätieto ja hyödyn niistä työssänikin. Kunnonkohotusprojekti on ollut nyt käynnissä jo 4 kk, ja aion tänä talvena hankkia sukset ja alkaa taas hiihtämään.

Nautitaan elämästä, vielä kun voidaan!

N42

Sehän tässä just on vialla kun nautitaan VIELÄ kun voidaan. Ennen ihan vain elettiin eikä koko ajan leijunut joku epämääräinen uhka ja kello tikittänyt taustalla.

Korona-aika oli pitkäkestoisen eksistentiaalisen stressin aikaa. Siitä voi mennä palautua henkisesti tolpilleen vaikkapa yhtä pitkään kuin se itse aika kesti. Ainakin itseeni vaikutti negatiivisesti netissä sikiävät, kärjistyneet keskustelut. Suomeksi, hulluus jylläsi.

Lienee tavallista että jos ilmoilla on jokin näkymätön uhka ja kaikki ovat kännykkä kädessä kotona "lisäohjeita odottelemassa", menee perusturvan ja tarpeiden arvot ihan uusiksi. Vaikuttanee joillakin ihmisillä pitkään.

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta suurin vika on siinä ettei vuosikymmenen enää muutu. Minusta eletään edelleen 2010 lukua. Yli 10 vuotta samaa aikakautta on eletty, eikä muutosta ole näkyvissä eli 2030 tulee olemaan samanlainen. 2000 luvun alku oli hyvin erilainen 90 lukuun ja nykypäivään vaikka silloinkin pystyi elämään täysin somessa kuten tänäänkin mutta some ei ollut niin voimakas mitä se nykyjään on.

Minusta some tuhosi ihmiset, kulttuurin ja yhteiskunnan eikä muutosta ole näkyvissä eli 2030 tulee olemaan samanlainen kuin 2010 ja 2020 koska ei ole mitään muuttajaa kulttuuriin näkyvissä.

Toki tekoäly on nyt voimalla tulossa mutta sitä tullaan käyttämään pahuuteen eli ihmisten kiusaamiseen somessa, huijauksiin, yms ja lisäksi luo massa työttömyyden koska toimisto hommia on paljon vähemmän sen jälkeen tarjolla.

Varmasti noinkin. Mitä kuitenkin itsessäni ja tuntemissani

Kummatkin on ihan helvetin tärkeitä! En voi sietää ajatusmaailmaa missä nuo olisivat jotenkin toisensa poissulkevia. Oikein yököttää sellanen rakkautta ja valoa ja muuta ei tarvitakaan.

Et tarvitse meikkiä, vaan puhtaus on tärkeintä, katsos näin puhdistat ihon jne.. 

Et tarvitse rahaa. Katsos kun on hyvät ihmissuhteet kaikki ilo tulee siitä, että voi tapailla kasvotusten ja jutustella niitä näitä.

Et tarvitse mitään muuta, kun ilmaisia huveja ja nekin mitkä maksaa löytyy sieltä halvimman kautta ihan yhtä hyviä.

Tarvitset vain terveyttä lopulta. Ajattele mitä tekisit rahalla jos et olisi terve. Ole tyytyväinen, että sulla on 4 raajaa ja hyviä ihmissuhteita. Eipä sitä enempää tarvitakaan. Voit käydä töissä ja kutsua kavereita joskus kotiin kylään. Muista siivota myös kotisi tarpeeksi hyvin ja leipoa itse leivonnaisia. Pari pyöräretkeä viikossa myös suositeltavaa. Lapset mukaan myös, vaikka olisi jo yläkoululaisia, mitä sitten. 

Bulllshiit

Tuntuuhan nää maailmantapahtumat kun ne itseä koskettaa. Korona, Ukraina, Venäjä. No, henkilökohtaisesti elän päivän kerrallaan ja teen arjessa myös niitä kivoja juttuja, mutta on mulla PLAN B jos tilanne eskaloituu.

Ja eskaloituuhan se. 

Ap, sanoitit täysin omat tuntemukseni eli ihan samat tunnelmat ja ajatukset täällä. Olen tuntenut noin jo pitkään ja varsinkin nyt viimeisen vuoden aikana nuo tunteet vain voimistuneet. Itsekin mietin, että miten jaksaa, kun tuntuu koko maailma ja oma elämäkin menneen niin ankeiksi. Muistan vuoden 2019 ns. viimeisenä onnellisena vuotena sitä vanhaa hyvää aikaa ennen koronaa, sotaa ym. Se vuosi oli muutenkin yksi elämäni onnellisimpia. Sen jälkeen kaikki on muuttunut vain huonommaksi. Alkanut tuntumaan, että haluaisin vain vetäytyä jonnekin enemmän maaseudulle päin viettämään rauhallista ja yksinkertaista elämää. Ei ole enää voimia kokea mitään mullistuksia tai seuraava paikka on pian jokin mielisairaalan osasto.

Vierailija kirjoitti:

Suomalaiset on tottuneet harvinaisen helppoon elämään. Ei tarvinnut kärsiä Venäjän julmaa miehitystä, kuten Baltiassa, ja useimmat on saaneet nauttia todella lihavista vuosikymmenistä tekemättä juuri mitään oman hyvinvointinsa eteen.

Ihmisistä on tullut kaiken tämän myötä passiivisia - mitään ei jakseta, mikään ei kiinnosta. Sitten käydään terapiassa ja syödään mielialalääkkeitä, odottaen jotain ihmettä.

Mutta eihän muu maailma Suomea jää odottamaan. Ohi mennään ja lujaa. Mitään valoisaa tulevaisuutta en kyllä tälle maalle uskaltaisi ennustaa. Sodan nähnyt sukupolvi jaksoi vielä raataa, mutta nykypolvilta ei voi odottaa yhtään mitään.

Tuo valitus kestokuuluu ihan ihan sisäänleivottuna vallankumousvassarointiin, siis koetetaan horjuttain kaikin mahdollisin ilvein pysyvää (ja useimmiten hyväksi havaittua) järjestystä jonkin heidän kehittelemänsä unelmahattaran tieltä missä loikoilu on perusasetus muu touhuaminen vapaasti valittavissa eikä missään tapauksessa saa rasittaa. 

Peruslähtökohdat elämään noilla ihan vturallaan mutta jos sen heille sanoo syyttävät vain mahdollisuushorisontin torpedoimisesta ja surkean normiankeilun pakottamisesta joksikin pakkolaiksi. Miten HELKUTISSA nuo ovat käsittäneet inhimillisen luovuuden ja vapauden niin päin percettä?! Tätä en pysty ymmärtämään, mikä voima se on ollut, köyhyys ei tuohon yksinään nimittäin pysty. Köyhissä ihmisissä ollut loputtomasti luovuutta ja sinnikkyyttä menneinä aikoina. Nyt näitä ominaisuuksia halveksitaan ja pilkataan avoimesti.

Kun olin nuori eikä ollut somea olemassakaan niin ihmiset olivat onnellisempia. Kun ei tiedetty maailman pahuudesta. Sairaudet, kuolemat, onnettomuudet sun muut olivat jossain kaukana ja uutiset tuli vasta illalla, eikä moneen kertaan kuten nyt. Lehtiä tuli vain Kaleva ja siinä oli uutiset ja mahdolliset onnettomuudet. Onneksi elin sitä aikaa. Nyt on some ja uutiset tulvillaan tuhoa ja huonoja uutisia. Totta kai se masentaa, varsinkin nuoret. Suosittelisin että olisitte muutaman päivän ilman uutisia tai vaikkapa koko somea.

Vierailija kirjoitti:

On vaikea olla lukematta uutisia kun niitä kirjoitetaan kuin kauniita ja rohkeita. Täytyy vähän väliä vilkaista uusimpia juonen käänteitä.

Jos omassa elämässä olisi joku oikein vilkas aika menossa, niin se olisi helpompaa. Mutta kun ei ole niin uutisia tulee luettua liikaa.

Ja mä ihan oikeasti inhoan noita mulkkiksia! Se ahdistaa kun täällä pk-seudulla niitä on jo niin paljon. Ei tee psyykelle yhtään hyvää kun huomaa olevansa vöhemmistöä jossain sellossa vaikka pitäisi olla enemmistönä vielä toistaiseksi sentään.

Niimpä. Samoja ajatuksia myös.