Miten jotkut asuu vapaaehtoisesti kaupungissa?

Tämä keskustelu on kuin ikiliikkuja. Uskokaa nyt, että olemme erilaisia. Minulle koti on täällä seinien sisällä. Ei ole suurta väliä, mitä tuossa ulkona on, kunhan on palvelut ja luontoa kohtuumatkan päässä. Asun kerrostalossa lähiössä ihan omasta valinnastani. En pidä pihatöistä, en edes mökkeilystä. Luonto on silti tärkeää: veneilen, retkeilen, marjastan, vaellan. Eläkää ja antakaa toisten elää.

Vierailija kirjoitti:

Eikö eiliset Helsinkihaukkumisketjut riittänyt? Pakko aloittaa uusi taas? 

Ja vaikka ap kirjoittaa kaupungeista,  keskustelu ajautuu aina pelkästään Helsinkiin.  

Mutta vastakysymys: Miten joku voi asua maalla? En ymmärrä yhtään.  

En ole nähnyt mitään haukkumisketjuja, en tosin päivystä täällä koko ajan. Ja tottakai Helsinki mainitaan tällaisissa aina, se kun on Suomen suurin kaupunki. Vastakysymyksesi maalla asumisesta oli varmaan retorinen, mutta omalta osaltani sanoisin: Asumisen korkeampi hinta-laatu-suhde, täydellinen rauha, ei liikenteen meteliä, ei seinänaapureita, mahdollisuus itsenäisempään ja ainakin jossain määrin omavaraisempaan elämään. Nämä tuli näin ensikäteen mieleen. 

Vierailija kirjoitti:

Miksi ei? Kaupungeissa tapahtuu kehitys ja kulttuuri.

Eikö tällä palstalla ole ollut tapana syvästi halveksua kaikkea millään tavalla kulttuuriksi määriteltävää? 

Asun lähiössä. Kaikki on kilometrin sisällä mitä tarvitsen, kaupat, apteekki, sairaala, terveyskeskus. Minulla on myös maalla tukikohta. Kauppaan 15 kilometriä, sairaalaan 30. Lähin katulamppu 15 kilometriä, muuten säkkipimeetä näin talvella. Eipä tule käytyä kuin juhannuksena.

Pitäisi määritellä mikä on maalla asumista. Mulle, maasaudulla kasvaneelle, se tarkoittaa sitä, että oikeasti asutaan jossain sivukylällä, josta on kauppaan 15-20 kilsaa, eikä katuvaloja tai asfalttitietä ihan vieressä ja että joka paikkaan on ihan lähtemällä lähdettävä omalla autolla ja asioiden hoitamiseen on varattava aikaa. 

Jollekin toiselle se on sitä, että asuu jossain pikkukunnan taajaman liepeillä niin, että päivittäiset asiansa voi hoitaa kylänkeskuksessa helposti ja välttämättä ei tartte autoa edes. 

Minusta tuo jälkimmäinen ei ole maalla asumista, vaan taajamassa asumista. 

Maalla tuli asuttua lapsena, sen ihanuudet on nähty, en kaipaa niistä mitään. Tällä hetkellä asun pikkukaupungissa rivarissa, tämä on ok. Vanhempana ehdottomasti kerrostaloon, niin ei tarvitse tehdä mitään lumitöitä tms. Jossain vaiheessa luovuttava autostakin ja silloin oltava julkista liikennettä ja kaikki palvelut lähietäisyydellä. Olen henkisesti täysin kaupunkilainen, enkä tosiaankaan kaipaa minkäänlaista mökkiä tms. Makunsa kullakin.

Siksi koska sähkölasku on 20e/kk. Lomalle pääsee, kun painaa kerrostalo osakkeen oven kiinni. Mä lähden maalle, jos vain pääsen yöksi pois.

Olen asunut kaupungissa koko ikäni mutta töitä en ole saanut viimeisen 15 vuoden aikana. Ikää 48 v,

Vierailija kirjoitti:

Miksi ei? Kaupungeissa tapahtuu kehitys ja kulttuuri.

Autollani suhautan täältä metsien kätköistä useammankin kaupungin kulttuureihin ja rientoihin halutessani. Usein haluankin. Mutta en halua asua minkään palvelun enkä ihmisten lähellä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta juuri tuo lähiöelämä on pahin, ainakin itselleni oli. Siellä ei ole haja-asutusalueiden etuja, kuten reilunkokoisia tontteja, luontoa, rauhaa, mutta ei myöskään keskusta-alueiden palveluja kävelymatkan päässä. Olen nauttinut sekä asumisesta suurehkon kaupungin keskustassa, että ihan kunnolla maalla, mutta lähiökokemukset on pääosin ankeita. Joo kyllähän niistä lähiöistä pääsee julkisilla keskustaan, mutta loppujen lopuksi tuli harvoin alkuinnostuksen jälkeen käytynyt, elämä alkoi rajoittua koti-duuni-lähi-Prisma -akselille ja ihan liikaa vaan siellä kerrostalokopissa sisällä oleskeluun.

Tämä. Itselläni on kokemusta sekä Helsingin kantakaupungissa, vantaalaislähiössä että maalla asumisesta. Näistä sekä Helsingin keskusta että maaseutu on sellasia että niissä on ehdottomat plussansa, se Vantaan lähiöelämä sen sijaan oli vaan sitä että menet töiden

Lähiöt eivät ole samanlaisia kuten ei ole kaupungitkaan. Eikä ole olemassa mitään yhtä "maaseutua". Maaseutu voi olla joku hiukan kaupungin ulkopuolella oleva alue tai sitten jossain ihan korvessa kaukana kaikesta. 

Kyllä sinä löydät myös lähiön jossa on ihan kauppakeskus palveluineen ja lähiluonto vieressä jos sellaista kaipaat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ei? Kaupungeissa tapahtuu kehitys ja kulttuuri.

Autollani suhautan täältä metsien kätköistä useammankin kaupungin kulttuureihin ja rientoihin halutessani. Usein haluankin. Mutta en halua asua minkään palvelun enkä ihmisten lähellä. 

Sehän se onkin kun maalla on ihan riippuvainen autosta. Ja jos perheessä on useampia ihmisiä niin autojakin pitää olla useita että kaikki pääsevät liikkumaan. Oma kokemukseni maalla asumisesta on se että istutaan autossa vähän väliä ja bensaa palaa. Onhan siinä toki paljon hyviä puolia (en muuten maalla asuisikaan) mutta tämä jatkuva ajelu kyllä rassaa ja jos mennään vaikka teatteriin tai ravintolaan niin aina pitää miettiä kuka ei ota lasillista kun pitää ajaa vielä kotiin.

Asun Helsingin keskustassa. Perhekoko on 2 aikuista ja yksi lapsi. Neliöitä on sata. Minulla on kävelymatka töihin, kaikkiin palveluihin ja lapsellakin on koulumatkaa vain pari sataa metriä. Lapsuuteni asuin taajama-alueen ulkopuolella pellon reunassa ja vihasin sitä. Edes kaverit ei käyneet meillä, kun oli niin hemmetin pitkä matka. Harrastuksia rajasi se, että oli niin pitkä matka. Minulla on varaa elintasooni. En ymmärrä mitä lisäarvoa se minulle antaisi, että asuisin jossain korvessa, jossa en halua asua. 

Vierailija kirjoitti:

Siksi koska sähkölasku on 20e/kk. Lomalle pääsee, kun painaa kerrostalo osakkeen oven kiinni. Mä lähden maalle, jos vain pääsen yöksi pois.

Kerrostaloasunnon sähkölaskun vertaaminen omakotitaloon on täysin tarkoitushakuista, koska sä sitten puolestasi maksat lämmityskuluistasi osana vastiketta. Usein kokonaiskustannukset on varsinkin neliöihin suhteutettuna kerrostalossa suuremmat. Meillä kaikki ison omakotitalon juoksevat kulut jätemaksuista veteen ja lämmitykseen on joitakin satasia kuussa vähän vuodenajasta riippuen, keskimäärin jopa vähemmän kuin saman kokoisen kerrostaloasunnon vastike. 

Synnyinkotini oli täällä ja asun edelleen samalla alueella, kaupungissa. En rumassa kerrostalolähiössä vaan puutaloalueella. Tää on niinkuin mun koti, ymmärräthän.

N54

Ei haittaa olla riippuvainen autosta. Pidän autolla ajamisesta.

                 aina oon stadis asunu tuntuu kodilta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siksi koska sähkölasku on 20e/kk. Lomalle pääsee, kun painaa kerrostalo osakkeen oven kiinni. Mä lähden maalle, jos vain pääsen yöksi pois.

Kerrostaloasunnon sähkölaskun vertaaminen omakotitaloon on täysin tarkoitushakuista, koska sä sitten puolestasi maksat lämmityskuluistasi osana vastiketta. Usein kokonaiskustannukset on varsinkin neliöihin suhteutettuna kerrostalossa suuremmat. Meillä kaikki ison omakotitalon juoksevat kulut jätemaksuista veteen ja lämmitykseen on joitakin satasia kuussa vähän vuodenajasta riippuen, keskimäärin jopa vähemmän kuin saman kokoisen kerrostaloasunnon vastike. 

Vastikkeeseen kuuluu myös ulkotöitä, paikkojen kunnossa pitoa, vakuutukset ym. Ei omakotitalokaan pysy kunnossa korjaamatta. 

Olen asunut maalla, siinä oli kyllä puolensa. Ja Helsingissä. Ja maalla, sitten muutin Helsinkiin. Pakko myöntää että rakastan Helsinkiä samalla nurkkakuntaisella kotiseuturakkaudella kun kuka tahansa omaa kuntaansa. Asun hyvin rauhallisella ja kohtalaisen keskiluokkaisella asuinalueella pienkerrostalossa. Tästä on 20 min kävely lähimpään merenrantaan, 3 min kävely metsään (keskuspuisto). Helsingin keskustaan kävelee vajaan tunnin, pyörällähän tuo on 20 min huitaisu. Raitiovaunulla vähän pidempi. Autokin on mutta ei täältä kannata lähteä keskustan suuntaan autolla kun se on täynnä kehyskuntalaisten autoja. Vastike on maltillinen ja asunto saa mielellään maksaa kuinka paljon hyvänsä koska olen sen maksanut. 

Voisin asua muuallakin, Tampereella, Turussa, maalla. Miksi ei. ETelä-Suomen kehyskunnissa en kuitenkaan kovin mielelläni asuisi.  

Koska he varmaan viihtyvät siellä. Aika yksinekrtaista. Jos he eivät viihtyisi, niin varmaan muuttaisivat muualle. Itsekin viihdyin aikani ja sitten en enää ja muutin pois.

Vierailija kirjoitti:

Asun lähiössä syystä että ei kiinnosta pätkääkään mikään luonnossa liikkuminen. Käyn töissä ja olen kotona muuten. En käy missään kuin pakolliset kaupassa käymiset. Varsinkin talvella en todellakaan mene ulos muuta kuin jos on pakko. Toiset viihtyvät kotona ja joidenkin pitää päästä joka päivä lenkille tai tulevat hulluksi. Kuulun ensimmäiseen ryhmään.

Mä olen myös aika lailla tällainen, mutta kaipasin kyllä isompaa kotipesää kuin mihin minulla on täällä Helsingissä varaa.