Lue keskustelun säännöt.
Mies harkitsee muuttamista muualle arkipäiviksi
21.11.2023 |
Ollaan oltu kauan yhdessä ja aina oltu paljon yhdessä, lähes kaikki mahdollinen vapaa-aika. Usein todettu ettei erossa oleminen oikein meille sovi, riitoja tulee paljon helpommin. Muutama vuosi sitten oltiin muuttamassa toiselle paikkakunnalle ja mies joutui työn takia muuttamaan edeltä, asuttiin nelisen kk eri paikoissa ja nähtiin sinä aikana 4-5 kertaa. Ei hyvä.
Nykyäänkin mies on keskimäärin 3 päivää viikosta pois ja vaikka siihen on tavallaan tottunut niin ei se kivaa ole kummallekaan. Miehellä päivät menee siellä töitä tehdessä ja nukkuessa, minulla sitten kaikki talon työt kotona. Ollaan ajateltu ettei enää siihen lähdetä että oltaisiin yhtään enempää erossa, päinvastoin mietitty vaihtoehtoja että nähtäisiin enemmän.
Ja nyt sitten miehelle tarjottiin hyvää työpaikkaa, muutaman tunnin ajomatkan päästä eli arkipäivät pitäisi asua siellä. Huomaan että hän haluaisi paikan ottaa, uusia haasteita ym. Saisi asunnon työnantajalta, mutta minä en saisi mennä sinne vapaapäiviksi tms, koska on ns. suljetulla alueella. Jos taas pitäisi ottaa asunto yleisiltä markkinoilta, tiedän miehen pihinä miehenä olevan näreissään isosta vuokrasta. Nyt kun meillä on talossa niin edulliset asumiskustannukset, että joku kaupunkiyksiön vuokra tuntuu lompakossa.
Tiedän että mua harmittaisi yksinäiset viikot kotona. Ja miestä harmittaisi olla erossa myös. Tiedän että riitoja tulisi enemmän ja varmasti mieskin tietää. Mutta kun tiedän että hän haluaisi paikan ottaa, en haluaisi ampua sitä alas.
Teenkö väärin jos en kerro suoraan, etten haluaisi hänen ottavan paikkaa vastaan?
Kommentit (210)
Vierailija kirjoitti:
"Rehellisyys on koko suhteen perusta. Kuulostaa siltä että olette yhdessä vain tottumuksesta, eikä teillä ole mitään yhteistä. "
No, meillä on paljonkin yhteistä. Siksi ollaankin aina oltu paljon yhdessä, kun harrastetaan samoja asioita, tykätään reissata yhdessä, ylipäätään tavat ja halu viettää vapaa-aikaa sopii erittäin hyvin yksiin. Jaetaan ilot ja surut ja työjuttujakin kun kaivataan niihin toisen mielipidettä. Siksi tuntuu tosi hankalalta nyt kun tiedän että rehellinen mielipiteeni, jota hän tulee pian kysymään, estää häntä ottamasta työn vastaan. Eli vaihtoehdot on joko se tai etten kerro mielipidettäni. Ja ollaan siis joskus todettu ettei haluta enää yhtään enempää erossaoloa kuin nyt pakosti on, mieskin on ollut samaa mieltä ja jättää siksi esim tyhy-illat väliin. Mutta nyt hän ei niitä keskusteluja enää muista kun on innoissaan uudesta paikasta, ja palkasta. Ap
Pystyisitkö elämään sen kanssa, että mieheltä jäisi kokematta tuo?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seurustelin kapiaisen kanssa, menin naimisiin kapiaisen kanssa ja hyväksyn sen, että elämä on tätä, miehen ammatti on, mikä on. En jaksa olla kateellinen siitä, että etenee urallaan enkä mustasukkainen siitä, että hänellä on runsaasti omaa aikaa ilman minua.
Ja minä taas en koskaan ole tainnut edes jutella kapiaisen kanssa, eikä tämä uusi työpaikka auta minun miestäni etenemään urallaan. Hänen etenemissuunnitelmansa on tosiaan ihan toisessa suunnassa. Ap
Sinun määrittelemän etemissuunnitelma?
Ei vaan aivan hänen omansa. Lähti minunkin kannustamana opiskelemaan aikuisena haaveammattiinsa jossa on työskennellyt nyt jo pidempään. Minä elätin perheen opiskeluaikanaan ym. ja hoidin kodin ja lapset kun jatkoi opintoja.
Viimeksi miehen urakehitys otti ison harppauksen kun muutettiin tänne hänen uuden työpaikkansa perässä. Itse irtisanouduin silloisesta työstä muuton takia ja se oli hyvä päätös. Nyt hänellä on selkeä suunnitelma edetä urallaan mutta tämä toinenkin paikka kiinnostaisi, koska pääsisi nopeammin parempaan palkkaan kiinni. Tarkoituksena hänellä siis tehdä jonkun aikaa tätä uutta työtä (jos siihen lähtee), sitten palata omaan paikkaansa josta enemmän pitää ja jatkaa sitten etenemissuunnitelmiaan.
En ole missään kohtaa hänen etenemistään ja unelmien toteuttamistaan estänyt joten siitä ei kannata enää jatkaa. Ap
No voit toki kertoa pelkosi hänelle. Minusta ei kuulosta pahalta, jos mies tulee viikonlopuiksi kotiin. Itseltä menee viikolla omaan työhöni kaikki energia, niin että varmaan ainakin alussa nauttisin siitä, että saisin olla illat yksin kotona.
Jos tulee runsasluminen talvi, niin lumityöt kyllä veisivät minulta aikaa enemmän. Mies fyysisesti vahvempana selviää niistä nopeammin. Muutoinhan kotityöt vähenisi, kun on viikolla yksi vähemmän "sotkemassa"..
Me ollaan vielä nuoria ja ollaan oltu vasta noin 6 vuotta yhdessä ja ollaan asuttu enemmän erikseen kuin yhdessä ja tuollainen suhde kuulostaa ihan hirveältä. Me ollaan ajateltu, että meillä on koko meidän loppu elämä aikaa ja ehditään kyllä sitten joskus muumioitumaan yhdessä jonnekin mökkiin.😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En suostuisi etäsuhteeseen. Parasta parisuhteessa on juurikin jaettu arki.
Ja minä en suostuisi liian tiiviiseen suhteeseen. Parisuhteessa saa olla jotain omaakin. Parasta on tasapaino työn, harrastusten, läheisten, ystävien, jne kesken.
Se on selvä. Eri kaupungeissa asuminen on kuitenkin monille liikaa sitä omaa, vaikka täällä nyt tietysti syyllistetäänkin aapeetä vauvapalstalle tyypilliseen tapaan.
Syyllistetään?
Hänelle on jo kerrottu läheisriippuvuudesta ja siitä että hän ohjailee miehen elämää oman mielensä mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta mitä on ne kaikki talon työt, joihin sinulla menisi kaikki vapaa-aika? Mitä semmoista on, mitä ei voisi jättää viikonloppuun? En minäkään riemusta hyppisi jos puolisoni lähtisi toiselle paikkakunnalle töihin, mutta jos tulisi viikonlopuiksi kotiin eikä olisi lapsia tai lemmikkejä niin kyllä se just tuolleen tilapäisesti voisi olla ihan ok. Jos tosiaan on niitä lapsia niin sitten on ihan perusteltua sanoa ei.
Minullehan tuo olisi unelmajärjestely. Mutta minun ei tarvitsekaan olla koko ajan kiinni jossain ja osaan viihdyttää itseäni yksinkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän tuosta on rivienvälistä luettavissa, että se mustasukkaisuus se ydinongelma on. Jos et kerran työmatkoillekkaan lähde. En tosin tiedä, mitä ap tekee työkseen, mutta kyllä pomona hieman ihmettelisin, jos työnkuvaan kuuluu joskus joku työmatka, ja joka kertya kieltäydytään.
Omalla kohdalla voin sanoa, etten omaa puolisoani ole nähnyt juurikaan viimeiseen 15 vuoteen, vaikka yhdessä asummekin. Työaika ei ole ns. "toimistoaika" vaan huomattavasti pidempi, työn luonteen vuoksi ylitöitä saa painaa niin paljon kuin sielu sietää ja sitten myös vielä aika monta pidempikestoista työmatkaa siihen päälle. Mutta, tähän on jo niin tottunut, etten oikeastaan enää edes ajattele asiaa, arjen haasteet kohtaan pääsääntöisesti yksin. Toki ikävä välillä painaa kumpaakin, mutta onneksi nykyään on vaikka minkälaiset tavat pitää yhteyttä. Lomat sitten yritetään ajoittaa niin
Meillä ei pomo ihmettele, koska nuo työreissut on vapaaehtoisia ja aina niihin innokkaita löytyy. Mustasukkaisuudesta ei ole kiinni vaan siitä etten jaksa moisia "edustustilaisuuksia", kun en ole sellaista ihmistyyppiä 😄 nukun huonosti vieraassa paikassa jne. Ja koulutukset ym saa usein käydä myös etänä joten siksikään ei tarvitse lähteä.
Mutta muuten, viestistäsi muistin että kyllähän me ennenkin nämä ollaan kestetty. Ja jopa ne pitkät ajat näkemättä, ei nähty edes joka viikko vaan pikemminkin se 1-2 kertaa kuukaudessa. Siihen tosiaan tottui, vaikka kumpikaan ei siitä pitänyt ja silloin todettiin että ei koskaan enää. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En suostuisi etäsuhteeseen. Parasta parisuhteessa on juurikin jaettu arki.
Ja minä en suostuisi liian tiiviiseen suhteeseen. Parisuhteessa saa olla jotain omaakin. Parasta on tasapaino työn, harrastusten, läheisten, ystävien, jne kesken.
Se on selvä. Eri kaupungeissa asuminen on kuitenkin monille liikaa sitä omaa, vaikka täällä nyt tietysti syyllistetäänkin aapeetä vauvapalstalle tyypilliseen tapaan.
Syyllistetään?
Hänelle on jo kerrottu läheisriippuvuudesta ja siitä että hän ohjailee miehen elämää oman mielensä mukaan.
Hän kärsii jo nyt, kun puoliso tekee kolmena päivänä töitä. Onhan tuo hieman outoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teetkö itse töitä lainkaan? Onko sinulla tylsää?
"Hän kärsii jo nyt, kun puoliso tekee kolmena päivänä töitä. Onhan tuo hieman outoa."
Minä ymmärsin että on kolme päivää viikosta poissa kodista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Pystyisitkö elämään sen kanssa, että mieheltä jäisi kokematta tuo? "
Siis mikä kaikki tuo, meidän yhteinen arkiko? Kun siihen kommentoit 😄 Jos taas tarkoitit uutta työtä niin no, hänellä on monta rautaa tulessa enkä aina ymmärrä miksi kaikkea pitää haalia. Mutta ajattelen silti niin että jos hän haluaa tuon työn ottaa niin sitten ottaa.
Ongelma vaan on siinä että KUN hän kysyy asiasta minulta niin onko oikein valehdellakaan? Tottakai hän haluaa REHELLISEN vastauksen siihen, onko minulle täysin 100% fine jos hän lähtee. Ap
Vierailija kirjoitti:
"Pystyisitkö elämään sen kanssa, että mieheltä jäisi kokematta tuo? "
Siis mikä kaikki tuo, meidän yhteinen arkiko? Kun siihen kommentoit 😄 Jos taas tarkoitit uutta työtä niin no, hänellä on monta rautaa tulessa enkä aina ymmärrä miksi kaikkea pitää haalia. Mutta ajattelen silti niin että jos hän haluaa tuon työn ottaa niin sitten ottaa.
Ongelma vaan on siinä että KUN hän kysyy asiasta minulta niin onko oikein valehdellakaan? Tottakai hän haluaa REHELLISEN vastauksen siihen, onko minulle täysin 100% fine jos hän lähtee. Ap
En ole se jota lainaat, mutta miksi koet että sinun pitäisi olla epärehellinen? Teitä on tuossa suhteessa kaksi, eikä vain toinen voi tehdä siihen suuria muutoksia oman päänsä mukaan. Totta kai saat kertoa mielipiteesi asiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Pystyisitkö elämään sen kanssa, että mieheltä jäisi kokematta tuo? "
Siis mikä kaikki tuo, meidän yhteinen arkiko? Kun siihen kommentoit 😄 Jos taas tarkoitit uutta työtä niin no, hänellä on monta rautaa tulessa enkä aina ymmärrä miksi kaikkea pitää haalia. Mutta ajattelen silti niin että jos hän haluaa tuon työn ottaa niin sitten ottaa.
Ongelma vaan on siinä että KUN hän kysyy asiasta minulta niin onko oikein valehdellakaan? Tottakai hän haluaa REHELLISEN vastauksen siihen, onko minulle täysin 100% fine jos hän lähtee. Ap
Hih hih
Ymmärrän ap sinua täysin. Hämmästyttää, että kukaan ei keksi mitään muuta, kuin länkyttää läheisriippuvuudesta, mustasukkaisuudesta ja toisen elämän ohjailemisesta. Kun kumpikin on todennut, että erossa oleminen on vaikeaa, niin onko se niin mahdotonta ymmärtää, että muitakin syitä voisi olla? Aika ankeaa perhe-elämää ihmisillä, jos tuollaiset syyt ovat ykkösenä mielessä.
Jos itse olisin tuollaisessa tilanteessa, niin en asettuisi esteeksi, vaikka elämä voisikin käydä aika raskaaksi yksin kaikkien yhteisten velvollisuuksien hoitamisessa. Mielipiteeni sanoisin, mutta päätöksen täytyy olla miehen oma, koska jos hän luopuu suunnitelmastaan toisen vastustuksen vuoksi, myöhemmin voi tulla katkeruutta ja syytöksiä. Eikä päätöksen jättäminen toisen tehtäväksi ole edes reilua. Keskustella teidän kuitenkin pitää, mitä hyviä ja huonoja puolia asiassa on.
"Hän kärsii jo nyt, kun puoliso tekee kolmena päivänä töitä. Onhan tuo hieman outoa."
Älä vääristele kiitos. Lukutaitoinen huomaa minun kirjoittaneen että hän on pois keskimäärin 3 pv/vko. Pois kokonaan, putkeen, käymättäkään kotona, joka viikko. Ja usein on pois 4-5 päivää viikosta. Tuohon ei ole laskettu niitä työpäiviä kun hän lähtee aamulla ja palaa illalla, kuten ns normi työläiset tekee. Ne on erikseen. Ap
Vierailija kirjoitti:
Me ollaan vielä nuoria ja ollaan oltu vasta noin 6 vuotta yhdessä ja ollaan asuttu enemmän erikseen kuin yhdessä ja tuollainen suhde kuulostaa ihan hirveältä. Me ollaan ajateltu, että meillä on koko meidän loppu elämä aikaa ja ehditään kyllä sitten joskus muumioitumaan yhdessä jonnekin mökkiin.😂
Good for you 😄 me aletaan olla jo siinä "loppuelämässä". Ap
Meistä kumpikaan ei ole luvannut toiselle että se elämä pysyisi muuttumattomana. Yli 20 vuotta kestäneeseen suhteeseen on mahtunut paljon erilaisia vaiheita myös erossa oloa. No, en osaa sanoa sitä nätisti, mutta ei kuullosta kovinkaan terveeltä ettei aikuiset ihmiset osaa olla erillään. Haluaisin olla kärpäsenä katossa kuulemassa teidän riitoja. Mies on innoissaan ja ap jarruttelee? Mustasukkaisuutta?
Ap puhuu miehen unelmista, urasta, jne mutta hyvin vähän itsestään? Ehkä ero tekisi hyvää? Ap, kuka sinä olet? X vaimo?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Pystyisitkö elämään sen kanssa, että mieheltä jäisi kokematta tuo? "
Siis mikä kaikki tuo, meidän yhteinen arkiko? Kun siihen kommentoit 😄 Jos taas tarkoitit uutta työtä niin no, hänellä on monta rautaa tulessa enkä aina ymmärrä miksi kaikkea pitää haalia. Mutta ajattelen silti niin että jos hän haluaa tuon työn ottaa niin sitten ottaa.
Ongelma vaan on siinä että KUN hän kysyy asiasta minulta niin onko oikein valehdellakaan? Tottakai hän haluaa REHELLISEN vastauksen siihen, onko minulle täysin 100% fine jos hän lähtee. Ap
En ole se jota lainaat, mutta miksi koet että sinun pitäisi olla epärehellinen? Teitä on tuossa suhteessa kaksi, eikä vain toinen voi tehdä siihen suuria muutoksia oman päänsä mukaan. Totta kai saat kertoa mielipiteesi asiaan.
Kaunis kommentti 😊 Pelkään olla rehellinen, koska silloin hän ei lähde, vaikka kuinka haluaisi. Jättäisi oman toiveensa samantien toteuttamatta. Sekään ei tunnu kivalta. Ap
Niin samaa mieltä! Ja rahaakin jää enemmän kun yksin asuu:)