Psykologi oli kirjoittanut omakntaan "ikäistään nuoremman oloinen"

"Yritys ja erehdys myös kehittää ja jokainen (harha)askel tuo lisää ymmärrystä"

-En ehkä yleistäisi noin. Voi tuoda myös katkeruutta. Jos kerran olet alalla, tiedät varmasti, että kenestä tahansa voi tulla lopulta hirviö, jos kohtaa älyttömän paljon epäoikeudenmukaisuutta vailla vaikuttamismahdollisuuksia. 

-luottamusta en myöskään yleistäisi. Luottamus itseen ja/tai toisiin voi hyvin myös rapautua ikävuosien ja kokemusten myötä.

//

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla luki kerran että asiallinen nainen. Mitä tarkoitti? 

 

"Asiallinen" on yleissana sille, että kommunikoit asianmukaisesti ja selkeästi, todellisuudentajusi on kohdallaan eikä olemuksessasi ole mitään huolta herättävää.

Entä jos lääkäri itse ei ole reaaliteeteissa tai työkykyine ja kirjaa tuon? Jos potilas ei olekaan kuten palvottu lääkäri kirjaa?

OmaKannasta löydettyä vuodelta 2015, kun oli epäilyksiä Sjögrenin oireyhtymästä tai muusta reumaperäisestä johtuen närästyksestä, kuivasta suusta ja nielemisvaikeuksista:

"Lapsenomainen nainen, RR 110/60. Sydämestä, keuhkoista ei poikkeavaa. Kilpirauhanen ei palpoidu kookkaana, suun limakalvot terveet, ei ihottumia, hampaat hoidetut. Ei poikkeavia löydöksiä."

Olin tuolloin 20-vuotias, ja mietin, että mistä lääkäri oikein keksi tuon lapsenomaisuuden. Olisin vähän ymmärtänyt, jos asia olisi koskenut diagnosoitua autismin kirjoani ja oppimisvaikeuksien sekä muiden nepsyoireyhtymien kartoitusta. Toki tiedostan, että pukeudun aika persoonallisesti vaikka en enää yläasteikäisen tapaan pidä rusetteja hiuksissa, kuljeta värikästä Ghettoblaster-laukkua ja katso animea. Näkyy se tyttömäisyys vielä, mutta suosin tummemman violetin sävyjä ja mustaa pukeutumisessa sekä pitsiä materiaaliana, muutenkin rakastan koristeellisuutta. Tietysti jos on mitoiltaan 150 cm ja 53 kg, niin antaahan se vaikutelman tytöstä, mutta ei lapsenomaisesta.

No, tunnustan toki olevani vähän lapsenomainen, kun vielä tykkään vanhoista videopeleistä ja vanhoista sarjakuvahahmoista, voisin vaikka ostaa itselleni joitain peliaiheisia pehmoja hyllyäni koristamaan. Silti koen itseni täysivaltaiseksi aikuiseksi, joka tietää miten koti siivotaan ja mitä tehdä, jos ei voi maksaa laskua eräpäivään mennessä. 

"tyylikäs nuorimies" , tuo lukee mulla ihan oikeesti siellä , taitaa olla ainoa  kirjaus omakannassa  mistä olen ylpeä .