HS: Monet pariskunnat jakavat kulunsa tasa-arvon nimissä puoliksi, mutta onko se reilua?

Vierailija kirjoitti:

Miehen tulot ovat meillä 3 x minun tuloihin verrattuna. Mies maksaa yhteisiä menoja jonkin verran enemmän. Lisäksi hän ostaa monenlaista yhteisen lapsemme toivomaa asiaa lapsellemme, johon minulla ei olisi varaa. Kyse on koruista, kalliista merkkivaatteista ym ei välttämättömästä. Miehen mielestä minun tulisi näitäkin maksaa, mutta en pysty. Ostan tietenkin ruokaa ja vaatteita, maksan harrastusta, mutta en pysty ostamaan tosi kalliita merkkivaatteita.

Meillä on uusperhe, joten yritän tukea kaikkia lapsiani samalla tavall. Emme matkusta juurikaan, koska mies maksaisi vain omansa ja yhteisen lapsemme matkan, eikä minulla ole varaa maksaa omaa ja muiden lasteni matkaa. Ja en ole tyytyväinen taloudenhoitoomme, se ei tunnut reilulta, kun toisella kertyy maksamistaan menoista huolimatta isoja säästöjä ja itsellä menee ihan koko palkka lasten menoihin ja yhteisen kodin menoihin, säästöön ei jää mitään. 

Sinun miehesi on itsekäs paska!

Meillä oli eksän kanssa systeemi että molemmat maksaa osuutensa yhteisistä kuluista kuten ruoka, asuminen, sähkö jne.

Minä suurempituloinen,  maksoin tyttären vaatteet ja muut kulut. Lisäksi ostin omat vaatteeni, hän omansa sekä maksoimme ne kulut mitä erikseen käytimme.  Harrastukset, minulla mm ratsastus joka ei ole ihan halpaa oli omasta kukkarostani.

Valitusta ei tästä  järjestyksestä kuulunut joten se sujui ongelmitta. Kumpikaan emmekä tupakoineet. Alkoon ei rahaa mennyt.   Omasta mielestäni järjestely oli hyvä, siihen suhde ei kaatunut vaan ihan muihin asioihin.

Minä maksan rahallani ihan kaiken mitä naiseni tarvitsee/haluaa, jos hän maksaa tavarallaan kaiken mitä minä tarvitsen/haluan.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä hirvittää tämä nykyinen meno. Ollaan muka jonkinlaisessa liitossa, mutta eletään kuin vieraat tai korkeintaan kämppikset.

Mitä tapahtui perheelle?

Naiset ovat eliminoineet sen tasa-arvon vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

Miehen tulot ovat meillä 3 x minun tuloihin verrattuna. Mies maksaa yhteisiä menoja jonkin verran enemmän. Lisäksi hän ostaa monenlaista yhteisen lapsemme toivomaa asiaa lapsellemme, johon minulla ei olisi varaa. Kyse on koruista, kalliista merkkivaatteista ym ei välttämättömästä. Miehen mielestä minun tulisi näitäkin maksaa, mutta en pysty. Ostan tietenkin ruokaa ja vaatteita, maksan harrastusta, mutta en pysty ostamaan tosi kalliita merkkivaatteita.

Meillä on uusperhe, joten yritän tukea kaikkia lapsiani samalla tavall. Emme matkusta juurikaan, koska mies maksaisi vain omansa ja yhteisen lapsemme matkan, eikä minulla ole varaa maksaa omaa ja muiden lasteni matkaa. Ja en ole tyytyväinen taloudenhoitoomme, se ei tunnut reilulta, kun toisella kertyy maksamistaan menoista huolimatta isoja säästöjä ja itsellä menee ihan koko palkka lasten menoihin ja yhteisen kodin menoihin, säästöön ei jää mitään. 

Yksinhuoltajien on syytä ymmärtää, että sun lasten elatus ei kuulu uudelle kumppanille, vaan sinulle ja eksällesi. 

Jakaminen pitää tapahtua suhteessa tuloihin.

Esim. enemmän tienaava maksaa 60 % ja vähemmän tienaava 40 %.

Meillä on prosenttiosuus, jonka kumpikin laittaa taloustilille omista tuloista. Samoin sinne menee lapsilisät. On kyllä silti paremmin tienaava joutunut maksamaan välillä ekstraa, mikä ei ole oikein.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä hirvittää tämä nykyinen meno. Ollaan muka jonkinlaisessa liitossa, mutta eletään kuin vieraat tai korkeintaan kämppikset.

Mitä tapahtui perheelle?

Naiset ovat eliminoineet sen tasa-arvon vuoksi.

Naiset voimaantuivat ja tuhosivat perheen, tuhosivat lisääntymisen ja tuhosivat lajin tulevaisuuden.  Tervehenkinen ideologia tuo feminismi.

Vierailija kirjoitti:

No ainakin oli kiva, että vaihteeksi oli koko viitattu Hesarin juttu luettavaksi. - Omasta mielestäni parisuhde, jossa tarkkaan jokainen kulu ja meno laitetaan aina fifti -fifti ja jossa kummalalkin on aina omat ruuat, puhumattakaan muista tavaroista ja esineistä muistuttaa enempi kahta kämppistä tai muutoin ystävää kuin parisuhdetta.- Jännää tietysti on, että edelleen jaksetaan alleviivata kuinka parisuhteessa nainen on heikommassa asemassa kuin mies ja kuinka juuri naisen tulee suojautua.... No joo miehenähän tietysti mahd suhteeseen pääsyäni rajoittaakin jo se, että moni naienn -en yleistä ei kaikki naiset on valmis ja halukas parisuhteeseen kumppanin kanssa, joka tienaa vähintään saman verran tai ainakin lähitulevaisuudessa tulee tienaamaan saman verran tai jopa enemmän. Esimerkki jois mies on erikoistumassa aivokirurgian erikoislääkäriksi, niin  yleislääkärinaisella on saattaa jäädä suhteeseen miehen kanssa. Mutta jos mies on työtön auton

Älä lähde tähän, tiedän monta paria, joissa nainen korkeammin koulutettu ja tienaa enemmän vaimo on insinööri ja mies autonkuljettaja, vaimo amk-opettaja, lisensiaatti ja mies sähköasentaja, vaimo lukion opettaja ja mies nosturinkuljettaja, kaikki miehiä yhdistää rakkaus vaimoon ja perheeseen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehen tulot ovat meillä 3 x minun tuloihin verrattuna. Mies maksaa yhteisiä menoja jonkin verran enemmän. Lisäksi hän ostaa monenlaista yhteisen lapsemme toivomaa asiaa lapsellemme, johon minulla ei olisi varaa. Kyse on koruista, kalliista merkkivaatteista ym ei välttämättömästä. Miehen mielestä minun tulisi näitäkin maksaa, mutta en pysty. Ostan tietenkin ruokaa ja vaatteita, maksan harrastusta, mutta en pysty ostamaan tosi kalliita merkkivaatteita.

Meillä on uusperhe, joten yritän tukea kaikkia lapsiani samalla tavall. Emme matkusta juurikaan, koska mies maksaisi vain omansa ja yhteisen lapsemme matkan, eikä minulla ole varaa maksaa omaa ja muiden lasteni matkaa. Ja en ole tyytyväinen taloudenhoitoomme, se ei tunnut reilulta, kun toisella kertyy maksamistaan menoista huolimatta isoja säästöjä ja itsellä menee ihan koko palkka lasten menoihin ja yhteisen kodin menoihin, säästöön ei jää mitä

Tuo on totta, enkä ymmärrä miksi ihmeessä ottaa tuollaisen puolison ja tekee vielä lisää lapsia ihmisen kanssa joka haluaa saman katon alla asuvien lasten kasvavan eriarvoisesti. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma vaimoni on aina ollut "itsenäinen" luonne, joten haluaa, että kulut menevät puoliksi. Hän ei halua kenenkään siivellä elää. Toki makselen mielelläni enemmän välillä asioita, mutta siitä ei tehdä mitään numeroa ja perustuu vapaaehtoisuuteen.

 

Jotenkin jännästi se "vapaaehtoisuus" suosii AINA miehiä. Kenen sukunimi valitaan? Miksei sukunimiä jaeta tasan? Miksei yhdistelmänimisen akan mies ota yhdistelmää? :D Kumpaa sukupuolta suositaan perheissä? Kumpaa sukupuolta abortoidaan?

Te heterot olette kuvottavia. En ikinä olisi miehen kanssa, itsekkäitä paskoja jotka ajaa vain omaa etuaan. Kunnon narsisteja.

Toivottavasti saat lääkitystä tohon.

Tuplaa niin ehkä hiukan helpottaisi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä hirvittää tämä nykyinen meno. Ollaan muka jonkinlaisessa liitossa, mutta eletään kuin vieraat tai korkeintaan kämppikset.

Mitä tapahtui perheelle?

Naiset ovat eliminoineet sen tasa-arvon vuoksi.

Naiset voimaantuivat ja tuhosivat perheen, tuhosivat lisääntymisen ja tuhosivat lajin tulevaisuuden.  Tervehenkinen ideologia tuo feminismi.

Osa miehistä haluaa yhä elää kuin metsästys ja keräilyaikaan mammuttia metsästäen, mutta kun ennen mammutin metsästykseen meni viikkotolkulla yötä myöden, nyt se sujuu 8h päivässä. Ja loppu joku kavereiden kanssa säpässä tai sohvalla sukuelimiä löyhytellen.

Heidän mielestään naisen pitää ensin 8h metsästää mammuttia sen jälkeen 4h keräilyä, joka ennen oli naisten kokoaikainen toimi  ja vielä osallistua tunti yöaikaan sukuelinlöyhyttelyyn.

Feminismi yrittää puuttua tuohon keräily osuuteen, koska on oletus molempien mammutin metsästyksestä, on kohtuus, että myös mies osallistuu keräilyyn. Tämä on se mistä naiset napisevat, yhdessä keräillen on sukuelinlöyhyttelykin mukampaa naiset ovat oppineet että se kuuluukin ollakin kivaa, eikä hikistä epämiellyttävää urinaa. 

Puoliksi jakaminen toimii, jos palkat ovat suunnilleen samat. En usko että puolisoni suostuisi 6000 euroa suuremmalla netollaan asumaan talossa ja elämään elämää, johon minulla on varaa :D 

Avioliitossa kaikki yhteistä muttei avoliitossa

Asuntolainaa, varakkaampi osapuoli maksaa esim 70 % ja toinen loput myös omistussuhde sama. Lapsilisät ja sitten jos tarvii niin kumpikin maksaa puokkiin, samaten sähkö, vakuutus jne. Mitä jää niin sijoittaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehen tulot ovat meillä 3 x minun tuloihin verrattuna. Mies maksaa yhteisiä menoja jonkin verran enemmän. Lisäksi hän ostaa monenlaista yhteisen lapsemme toivomaa asiaa lapsellemme, johon minulla ei olisi varaa. Kyse on koruista, kalliista merkkivaatteista ym ei välttämättömästä. Miehen mielestä minun tulisi näitäkin maksaa, mutta en pysty. Ostan tietenkin ruokaa ja vaatteita, maksan harrastusta, mutta en pysty ostamaan tosi kalliita merkkivaatteita.

Meillä on uusperhe, joten yritän tukea kaikkia lapsiani samalla tavall. Emme matkusta juurikaan, koska mies maksaisi vain omansa ja yhteisen lapsemme matkan, eikä minulla ole varaa maksaa omaa ja muiden lasteni matkaa. Ja en ole tyytyväinen taloudenhoitoomme, se ei tunnut reilulta, kun toisella kertyy maksamistaan menoista huolimatta isoja säästöjä ja itsellä menee ihan koko palkka lasten menoihin ja yhteisen kodin menoihin, säästöön ei jää mitä

Ei tietenkään kuulu, mutta tässä esimerkissä on jotain muutakin pielessä.

-eri

Vierailija kirjoitti:

Minä maksan rahallani ihan kaiken mitä naiseni tarvitsee/haluaa, jos hän maksaa tavarallaan kaiken mitä minä tarvitsen/haluan.

no sehän on sitä tasa-arvoa :)))))

Ihme juttuja tuommoiset säätämiset. Meillä on kaikki yhteistä ja meillä on meidän rahat ja minun rahat.

Minulla oli suurempi suurempi ansiotulo kuin puolisolla. Varallisuus (ei mitään ihmeellistä, lähinnä asunto ja kesämökki) pistettiin puoliksi molempien nimiin. Minä maksoin kaikki lainanhoitokulut, puoliso sapuskat ja lasten normaalit ylläpidot. Isommat hankinnat päätettiin aina yhdessä. Maksoin myös puolisolle vuosikaudet pientä summaa sijoitettavaksi eläköitymistä varten. Aika ajoin on tasattu tilejä niin, että se on mennyt suunnilleen tasan. Meillä kummallakaan ei ollut mitään erityistä varallisuutta, perintöä tms. kun menimme yhteen. Nyt eläkeiän kynnyksellä olemme nettovelattomia ja kumpikin pärjää, jos toinen kuolee. Pienet pesämunat on yllätysten varalle.

Molemmat laittaa saman prosenttiosuuden tuloistaan yhteiselle tilille, sieltä maksetaan kaikki pakollinen (myös lapsilisät sinne ja lasten kulut sieltä). Omat huvitukset ja vaatteet ym. sitten omista. Toimii ja tuntuu reilulta, vaikka tulot ja enemmän tienaava on suhteen aikana vaihdelleet.