HS: Monet pariskunnat jakavat kulunsa tasa-arvon nimissä puoliksi, mutta onko se reilua?

Nainen miehen elämässä nostaa miehen statusta yhteiskunnassa ja antaa miehen elämälle merkityksen. Tätä monet ei enää näe, mutta kyllä monet miehet sen tajuavat. Elämä on liian raskas ja lyhyt elämään pelkkänä äitinä lapsilleen ja miehelleen. Ilman eläkekertymää ja kunnon palkkaa. Ite oon nuoresta asti ollu suhteissa joissa mies maksaa meidän kaikki kulut. Se on rakkautta se eikä silloin lasketa euroja vaan hankitaan vaikka toinen työ että saa toisen elätettyä. Monet tyytyvät millaisiin ihme huijarisuhteisiin tyytyvätkään kun käsitys rakkaudesta on pelkkä sana.

Vierailija kirjoitti:

Siitä "vaativasta asiantuntijatyöstä". Ihmiset kuormittuvat eri tavoin erilaisista asioista. Jotkut kuormittuvat niistä kotitöistä ja lastenhoidosta enemmän kuin kovapalkkaisesta asiantuntijatyöstään - siksihän ne miehetkään ei juuri pitkille perhevapaille hingu. Joillakin naisilla sama homma, että oma leipätyö vastaa vahvuuksia ja kiinnostuksen kohteita enemmän kuin lattian moppaus ja vessan kuuraus. Turha sitä on mitenkään taivastella.

No tämäpä. Ei ole minun mies ollut kovin halukas perhevapaille jäämään, kun tietää että se on rasittavaa. Eikä se kotivanhemmuus kyllä minunkaan juttu ollut pidemmän päälle. Töissä käynti on mielekkäämpää. Tietenkin olen sitten joittenkin mielestä p*ska äiti jonka ei olisi pitänyt tehdä lapsia ollenkaan. 

En edes harkitsisi puolisoa, joka ei hoida omaa puoltaan taloudesta. Ajatus, että miehen pitäisi rahoittaa naisen elämää on jostain edelliseltä vuosisadalta.

Vierailija kirjoitti:

En edes harkitsisi puolisoa, joka ei hoida omaa puoltaan taloudesta. Ajatus, että miehen pitäisi rahoittaa naisen elämää on jostain edelliseltä vuosisadalta.

Toivottavasti myös mielestäsi mennyttä aikaa on nainen joka hoitaa kotia ja lapsia, tai nainen joka käyttäytyy seurassasi naisellisesti ja pitää sinua miehenä.

Vierailija kirjoitti:

Molemmat laittaa saman prosenttiosuuden tuloistaan yhteiselle tilille, sieltä maksetaan kaikki pakollinen (myös lapsilisät sinne ja lasten kulut sieltä). Omat huvitukset ja vaatteet ym. sitten omista. Toimii ja tuntuu reilulta, vaikka tulot ja enemmän tienaava on suhteen aikana vaihdelleet.

Tämä kuulostaa järkevältä tavalta!

Vierailija kirjoitti:

NIin no näissä asioissa aina se vähemmän tienaava on sitä mieltä, että enemmän tienaava maksaa enemmän ellei jopa kaiken. Kyllä reiluinta on, että kulut menevät puoliksi, oli tulot sitten mitä tahansa. 

Aika moni, varsinkin ulokomaalainen nainen on sitä mieltä että miehen kuuluu maksaa kaikki paitsi ehkä ruoka. Meillä on mennyt niin että maksellaan menot suunnilleen tulojen suhteessa. Minä maksan enemmän ja sama on edelleen kun olen työttömänä. Vaimo kumminkin ostaa paljon ruokaa ja muuta, minä pidän huolen asunnosta, autosta ym. matkoilla käydään joskus yhdessä mutta useimmiten erikseen koska hän ei halua osallistua matkakuluihin. Parempikin niin, saa kumpikin mennä minne haluaa. Seuraavaksi on jonkun ryhmän "pikkujoulumatka" Se on tosi hyvä, jokainen maksaa vain omat kulunsa. Kysymys ei ole tasa- arvosta vaan rahasta. En halua elättää siipeilijää.

Käsitys parisuhteesta nykypäivänä: "riittää että sanoo rakastavansa." Jos mies haluaa maksaa kaiken niin joku sokea ei pidä sitä rakkaudellisena tekona koska itte tyytyy suhteeseen missä juuri ja juuri tullaan taloudellisesti toimeen yhden sanan voimalla! Jotenkin puusilmäistä.

Kaikkein hulluin jako on se, että mies ostaa ja omistaa kaiken kiinteän omaisuuden ja nainen makselee ruuat ja lasten kulut ym. juoksevat kulut. Tämä on oikeasti ihmeellisen yleistä, tosi moni tuttu on kertonut tämmöisestä jaosta. Eikä välttämättä olla edes naimisissa, joten eron tullen miehelle jää se kiinteä omaisuus ja naiselle ei mitään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

NIin no näissä asioissa aina se vähemmän tienaava on sitä mieltä, että enemmän tienaava maksaa enemmän ellei jopa kaiken. Kyllä reiluinta on, että kulut menevät puoliksi, oli tulot sitten mitä tahansa. 

Aika moni, varsinkin ulokomaalainen nainen on sitä mieltä että miehen kuuluu maksaa kaikki paitsi ehkä ruoka. Meillä on mennyt niin että maksellaan menot suunnilleen tulojen suhteessa. Minä maksan enemmän ja sama on edelleen kun olen työttömänä. Vaimo kumminkin ostaa paljon ruokaa ja muuta, minä pidän huolen asunnosta, autosta ym. matkoilla käydään joskus yhdessä mutta useimmiten erikseen koska hän ei halua osallistua matkakuluihin. Parempikin niin, saa kumpikin mennä minne haluaa. Seuraavaksi on jonkun ryhmän "pikkujoulumatka" Se on tosi hyvä, jokainen maksaa vain omat kulunsa. Kysymys ei ole tasa- arvosta vaan rahasta. En halua elättää siipeilijää.

Nimenomaan ulkomaalaiset naiset haluaa miehestä maksajan, suomalaiset harvemmin. Jotkut jopa ylpeilee sillä, että kustantaa omilla säästöillään puolet kaikesta vaikka olisi hoitovapaalla yhteisen lapsen takia. 

Vierailija kirjoitti:

Kaikkein hulluin jako on se, että mies ostaa ja omistaa kaiken kiinteän omaisuuden ja nainen makselee ruuat ja lasten kulut ym. juoksevat kulut. Tämä on oikeasti ihmeellisen yleistä, tosi moni tuttu on kertonut tämmöisestä jaosta. Eikä välttämättä olla edes naimisissa, joten eron tullen miehelle jää se kiinteä omaisuus ja naiselle ei mitään. 

Pettäminen tehty miehelle helpoksi. Jos naisella ei ole mitään omaisuutta, asuntoa eikä töitäkään niin eron sattuessa tämmöisessä huijariliitossa lapsetkin voi jäädä miehelle. Netti täynnä huutavia esimerkkejä. Sitten kun omalle kohdalle kosahtaa joutuu terapiaan, jos edes pääsee. Tulevaisuudessa tommoset huijariliitot tulee olemaan onneksi enää ikävä muisto historiassa, kiitos netin.

Itse en naisena suostuisi mihinkään tasan 50-50 jakoon. Jos aletaan yhdessä lapsia tekemään, niin silloin molemmat kantaa taloudellisen vastuun. Eli ei sillä perinteisellä kaavalla, että nainen elää jollain säästöillään äitiysloman tai hoitovapaan ja kaikki maksetaan edelleen tasan puoliksi.

Jos mies haluaa lapsia, niin pitää olla hoitovastuun lisäksi valmis jakamaan ne taloudelliset tappiot, mitä naiselle koituu. Siinä pitää huomioida myös vaikutus urakehitykseen ja eläkekertymään. Koska liitot ei nykyään kestä hautaan saakka, niin tuota jakoa pitää tehdä ajantasaisesti heti.

"Nimenomaan ulkomaalaiset naiset haluaa miehestä maksajan, suomalaiset harvemmin. Jotkut jopa ylpeilee sillä, että kustantaa omilla säästöillään puolet kaikesta vaikka olisi hoitovapaalla yhteisen lapsen takia."

Siinä on hienosti siirretty ylisukupolvinen uhrinrooli ja trauma eteenpäin. Tunnistan tuon asenteen omassa kuuskymppisessä äidissäni. On silti äärimmäisen katkera niistä kaikista uhrauksistaan, joita hänen mielestä naisena kuitenkin pitäisi tehdä. Outo ristiriita tuossa.

Itse en aio uhrautua yhtään kenenkään edestä. Eipähän tarvitse sit eläkkeellä olla katkera.

Pienten lasten vanhemmat päätyvät avioeroon nyt aiempaa useammin

Eron riski on huipussaan kolmantena tai neljäntenä aviovuonna.

https://yle.fi/a/3-11176149

Vierailija kirjoitti:

Kaikkein hulluin jako on se, että mies ostaa ja omistaa kaiken kiinteän omaisuuden ja nainen makselee ruuat ja lasten kulut ym. juoksevat kulut. Tämä on oikeasti ihmeellisen yleistä, tosi moni tuttu on kertonut tämmöisestä jaosta. Eikä välttämättä olla edes naimisissa, joten eron tullen miehelle jää se kiinteä omaisuus ja naiselle ei mitään. 

Eroon johtaa vuosittain noin 13 000-14 000 avioliittoa. Suomessa avioerot ovat selvästi yleisempiä kuin Euroopassa keskimäärin.

Tästä valosta tarkasteltunu ero on niin todennäköinen, että miettisin pari kertaa jos tommoseen liittoon ryhtyisin kerryttämään miehelle omaisuutta ja uhraamaan oman elämäni ja urani tämän miehen lasten ja huushollin ylläpitämiseen. Ja maksamaan siitä vielä, yhden sanan voimalla.

Vierailija kirjoitti:

Siitä "vaativasta asiantuntijatyöstä". Ihmiset kuormittuvat eri tavoin erilaisista asioista. Jotkut kuormittuvat niistä kotitöistä ja lastenhoidosta enemmän kuin kovapalkkaisesta asiantuntijatyöstään - siksihän ne miehetkään ei juuri pitkille perhevapaille hingu. Joillakin naisilla sama homma, että oma leipätyö vastaa vahvuuksia ja kiinnostuksen kohteita enemmän kuin lattian moppaus ja vessan kuuraus. Turha sitä on mitenkään taivastella.

Kyllä minä olisin mieluummin töissä kuin kotona tekemässä v-mäisiä kotitöitä ja kuuntelemassa lasten kiljuntaa. Siksi mulla ei varmaan niitä lapsia olekaan, kun viihdyn enempi oman työhuoneen rauhassa siinä kuuluisassa asiantuntijatyössä. Voisin ehkä yhden lapsen tehdä, jos mies lupaisi huolehtia sen. Muuten ei kiinnosta, kun en ole mikään kodinhengetär.

Vierailija kirjoitti:

Kaikkein hulluin jako on se, että mies ostaa ja omistaa kaiken kiinteän omaisuuden ja nainen makselee ruuat ja lasten kulut ym. juoksevat kulut. Tämä on oikeasti ihmeellisen yleistä, tosi moni tuttu on kertonut tämmöisestä jaosta. Eikä välttämättä olla edes naimisissa, joten eron tullen miehelle jää se kiinteä omaisuus ja naiselle ei mitään. 

Jos heillä ei ole avioehtoa menee tuo puoliksi. 

Onhan se selvää, että töissä aikuisten kanssa on aina helpompaa kuin kotona. Turha piiloutua vaativan asiantuntijatyön taakse, nämä tiedetään kun itselläkin on tuota yliopistokoulutusta ja samalla kokemusta pienten lasten kanssa kotona olemisesta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikkein hulluin jako on se, että mies ostaa ja omistaa kaiken kiinteän omaisuuden ja nainen makselee ruuat ja lasten kulut ym. juoksevat kulut. Tämä on oikeasti ihmeellisen yleistä, tosi moni tuttu on kertonut tämmöisestä jaosta. Eikä välttämättä olla edes naimisissa, joten eron tullen miehelle jää se kiinteä omaisuus ja naiselle ei mitään. 

Jos heillä ei ole avioehtoa menee tuo puoliksi. 

Lapsillehan ne menee

Miksi sukunimiä ei jaeta tasan? Miksi "reiluus" on aina sitä että mies hyötyy? Miksi akat ITSEKIN ovat miesten etuoikeuksien puolella samalla kun annatte miesten käyttää teitä hyväksi? Että te heteroparit olette NAURETTAVIA.

Mistä joku on saanut päähänsä että tasa-arvo tarkoittaa reilua? Ei tarkoita. Se nimenomaan tarkoittaa että se on epäreilua jotakuta kohtaan.