En halua mitään "perhepalaveria" miehen ja hänen exänsä kanssa

Vierailija kirjoitti:

Älä missään tapauksessa suostu mihinkään perhepalaveriin. Eihän se lapsi kuulu sinulle millään tavalla. Sehän on vain isänsä lapsi, eikä sinun tarvitse edes puhua sille mitään, ei istua samassa ruokapöydässä, ei panna nukkumaan, ei pukea, ei pestä, ei kuunnella, ei tehdä mitään yhdessä. Lapsi ei ole sinun eikä vaikuta elämääsi. Voit myös häipyä silloin kun lapsi tulee isänsä luo. Pidä oma asuntosi ja pysy kaukana miehesi lapsesta.

Pysy myös erossa miehestä, kun olet ollut lapsen olemassaolosta tietoinen seurustelun alkaessasi. Lapsi on on aina hänen lapsensa, naiset vaihtuu. Valitse seuraavaksi lapseton, äläkä tee lasta, ettei hän joudu sitten samaan asemaan exäsi naisten kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Miehen tai naisen mukana tulee aina lapset. Ei voi ajatella sillä tavalla, ottaa vain miehen tai naisen. Minusta jotenkin lapsellista ajattelua, että lapsi leikkii lattialla joka päivä sinun ollessa miehen kotona ja mies vain hoitaa lasta. Lapsi saa aika vääristyneen käsityksen toimivasta parisuhdemallista. Ehkä nyt ei kannata miettiä sitä yhteenmuuttoa, et selkeästi ole valmis sitoutumaan.

Höpö höpö. Mihinkään perhepalaveteihin ei pidä suostua

Keskustelu onkin aina pahentanut kaikkia asioita. Ei kannata, muurit  ylös vaan ja ammut heti jos edes kuvittelet exän sieltä jotenkin yrittävän vaikuttaa teidän elämään

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmaan se haluaa jutella kun susta tulee käytännössä yksi aikuisista, jotka vaikuttaa siihen minkälainen sen lapsesta kasvaa.

Tuskin kannattaa loukkaantua tai miettiä asiaa liikaa. Juotte kahvit ja sanot, että lapsi on mukava.

 

Voihan se olla noinkin, mut jotenkin vähän epäilen, että voisi tulla myös odotuksia ja vaatimuksia mua kohtaan. Ap

 

Siinähän palaveeratessanne voit ilmaista, mikä käy, mikä ei. 

Kuulostaa niiiiin helvetin esikartanolta tällainen ja veren kaivamiselta nenästä. Sinulla ei ole ap minkäänlaista velvollisuutta osallistua tällaiseen. Olet miehesi kumppani, et lasten huoltajan asemassa. Sinulla on oikea ja realistinen käsitys asemastasi, näillä mammoilla täällä täysin väärä.

Minua häiritsee ap:n aloituksessa se että lapsi on hänen mielestään mukava. Mitä jos lapsi ei olisikaan mukava? Ja millainen on mukava lapsi? Kiltti, helppo ja tottelevainen? Sellainen joka ei oireile vanhempiensa erosta vaan hyväksyy kaikki uudet ihmiset ja tilanteet.

Kun ap ei ole kiinnostunut perhepalavereista, hän samalla irtisanoutuu vastuusta ja on täysin erillinen ihmisyksilö miehensä elämässä.

Mene ihmeessä palaveriin ennen kuin muutat tähän kuvioon. Mutta älä missään tapauksessa suostu sellaiseen suhteeseen exän kanssa, jossa hän on pääasiassa sinuun yhteydessä eikä lapsensa isään. 

Vierailija kirjoitti:

Minua häiritsee ap:n aloituksessa se että lapsi on hänen mielestään mukava. Mitä jos lapsi ei olisikaan mukava? Ja millainen on mukava lapsi? Kiltti, helppo ja tottelevainen? Sellainen joka ei oireile vanhempiensa erosta vaan hyväksyy kaikki uudet ihmiset ja tilanteet.

Kun ap ei ole kiinnostunut perhepalavereista, hän samalla irtisanoutuu vastuusta ja on täysin erillinen ihmisyksilö miehensä elämässä.

Bonusvanhemmalle on tarjolla vain vastuuta, ei oikeuksia. Teetpä mitä vain, niin väärin menee. Ei siis kovin houkutteleva tarjous. 

Vierailija kirjoitti:

Keskustelu onkin aina pahentanut kaikkia asioita. Ei kannata, muurit  ylös vaan ja ammut heti jos edes kuvittelet exän sieltä jotenkin yrittävän vaikuttaa teidän elämään

Tuohon ampumiseen puolin ja toisin tuollaiset pakkopalaverit usein johtavat. Pysy erossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä tuollaisen palaverin tarkoitusta. Isä ja äiti sopivat keskenään asioista ja uudet puolisot noudattavat heidän sopimiaan tapoja. Jos vanhempien kesken on vaikka sovittu karkkipäivistä tai ruutuajasta, osaan kyllä noudattaa sitä sopimusta keskustelematta erikseen miehen exän kanssa. Tapaaminen on eri juttu, se on hyväkin, mutta palaverille ei kiitos.

Vähän nyt ehkä liikaa on ihmiset jumiutuneet tuohon sanaan palaveri. Itse ajattelisin että tarkoitus olisi nimenomaan tavata ja keskustella, ei noudattaa mitään virallista esityslistaa tai äänestää halutuista lapsenkasvatusmetodeista. 

Käytetään siitä nyt sitten mitä tahansa nimitystä, niin minä en ainakaan pidä millään lailla tarpeellisena keskustella sen exän kanssa sen kummemmin. Voin tavata, esittäytyä, vaihtaa kohteliaasti muutaman sanan silloin tällöin. Jos se ei riitä, niin voi voi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis mitä tuossa perhepalaverissä käsiteltäisiin?

 

Ilmeisesti jotain lapsen hoitoa jatkossa, kuka hakee ja kuka noutaa vaihtopäivinä jnt. 

 

Minusta nuo ei nyt ensialkuun ainakaan muutu, mies hoitaa ne jatkossakin. Tietysti voin tarvittaessa auttaa, mutta sen voimme sopia miehen kanssa ja tämä osaa kyllä jatkossakin olla yhteydessä exäänsä. Ap

Jos nyt kuitenkin tulet asumaan samassa taloudessa kuin se lapsi ilmeisesti osan aikaa, niin ymmärrän hyvin että äiti haluaa edes hiukan tutustua sinuun. Johan se kuuluu vanhemman velvollisuuksiinkin tietää kenen kanssa oma lapsi viettää ison osan ajastaan.

Halu tutustua lienee eri asia kuin joku perhepalaveri. Voi olla, että sujuu ihan ok ja ehdotus on peräti fiksu. Jos on kyse jostain lapsen hoidosta hakemisista, en tajua mihin siinä mitään yhteispalaveria tarvitaan. Pahimmassa tapauksessa taustalla on halu sanella miten kodissasi olet ja kyse on silkasta kyykytyksestä. 

Itse ehkä oudoksun tuollaista virallisen oloista ilmoitusta palaverista ilman sen kummempaa tiedottamista mitä se palaveri sitten tulisi koskemaan. Ehkä juuri tuon takia tulee mielikuva, että bioäiti saapuu tilaisuuteen mappi mukanaan, jakaa osallistujille monisteet ja alkaa luettelemaan kohta kohdalta pykäliä ihan joka ikiseen perhe-elämän osa-alueeseen lähtien välipaloista ja päätyen soveliaisiin musiikkivalintoihin ja imurointitiheyteen. Tulee myös olo, ettei ole tyytyväinen suoritukseesi tähän mennessä, jos täytyy oikein palaveria pitää. En tiedä miksi ei riitä, että miehelle kertoo mikä tällä kertaa on mennyt pieleen. 

Eri asia olisi, jos olisi ehdottanut tutustumista muuten vain kun kerran nyt näemmä olet tulossa osaksi perhettä. 

Mikäpä siinä, aina voi nopeat kahvit juoda tuossa tilanteessa. Lähtökohtaisesti olettaisin, ettei minulta olla vailla ihmeitä. Vanhemmat hoitakoot lapsensa asiat, toki lapsi olisi minunkin perheenjäsen, mutta en todellakaan olisi mikään ensisijainen henkilö huolehtimaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En minäkään suostuisi. Minulle on ok, jos lapsen isä pitää yhteyttä exään ja he sopivat järjestelyistä lapseen liittyen keskenään (tietenkin), mutta se, että yhteenmuuton yhteydessä ex yksin tai yhdessä miehen kanssa alkaisi sanelemaan miten minun pitää uusioäitinä tehdä tms. ei tunnu vaan sellaiselta, mihin olisin valmis suostumaan.

Joo tuo mua vähän huolettaakin kun miehen exällä on vähän sellainen asenne, että ajattelee naisen osaavan jotenkin paremmin tietyt asiat (niissä edelleen ohjeistaa nimittäin miestä) ja on vähän pelko, että olettaa mun ottavan niistä nyt vastuuta. Ap

 

No sähän voisit siinä palaverissa sitten molemmille kertoa että tuo huolettaa etkä ole sellaiseen valmis. Miksi tuo keskustelu tarkoittaisi että sinulle saneltaisiin miten sinun pitää toimia? Olet vissiin ihan normaalijärkinen aikuinen ihminen, joten voit ilmaista omat mielipiteesi ym asiat. Minusta tuollainen keskustelu kuulostaa todella hyvältä ja kertoo fiksusta eksästäkin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehen mukana tulee lapsi. Totta kai sinä yhtenä tärkeänä aikuisena lapsen elämässä keskustelet yhteisistä kasvatusperiaatteista lapsen suhteen. Jos et tähän pysty, olet väärässä suhteessa.

 

T: ei bio-äiti

Tiesin kyllä, että lapsi tulee osana pakettia ja mietin sitä paljon, mutta mies vakuutti, että ei kaipaa musta kanssakasvattajaa, vaan puolison itselleen. Hänen ja exän parisuhde kuulemma kariutui siihen, että olivat enemmän isä ja äiti kuin pariskunta. Jos mies ei odota multa kanssakasvattajuutta, niin miksi hänen exänsä saisi odottaa? Ap

Tuollaisen miehen kanssako aiot muuttaa yhteen? Mieti vielä hyvä ihminen. Seuraavaksi et saa tavata ystäviäsi, sitten sukulaisia ja kohta narsku on ainoa yhteytesi ulkomaailmaan. Tuo ei ole rakkautta. Juokse!

Vierailija kirjoitti:

Hyi. Älä mene palaveriin. Exä hoitakoot miehen kanssa asiat. Jos on sulle asiaa lapseen liittyen saat sen vaikka sähköpostilla tai lyhyt puhelu, jos on asiallinen. Ei mitään ylimääräistä. Paitsi jos antaa miehestä tietoja, vaikka pettikö mies.

Hei soitit Sannan automaattiseen puhelinvastaajaan valitse 1 jos asia koskee NicoPetteriä, valitse 2 jos asia koskee puolisoni uskottumuutta. Todella kätevää. 

Mä luulen myös että se lapsen äiti haluaa vaan vähän tutustua suhun, oletko ns. tolkun ihminen ja turvallinen aikuinen lapsellesi. Älä ota liian vakavasti. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä missään tapauksessa suostu mihinkään perhepalaveriin. Eihän se lapsi kuulu sinulle millään tavalla. Sehän on vain isänsä lapsi, eikä sinun tarvitse edes puhua sille mitään, ei istua samassa ruokapöydässä, ei panna nukkumaan, ei pukea, ei pestä, ei kuunnella, ei tehdä mitään yhdessä. Lapsi ei ole sinun eikä vaikuta elämääsi. Voit myös häipyä silloin kun lapsi tulee isänsä luo. Pidä oma asuntosi ja pysy kaukana miehesi lapsesta.

Pysy myös erossa miehestä, kun olet ollut lapsen olemassaolosta tietoinen seurustelun alkaessasi. Lapsi on on aina hänen lapsensa, naiset vaihtuu. Valitse seuraavaksi lapseton, äläkä tee lasta, ettei hän joudu sitten samaan asemaan exäsi naisten kanssa.

T: Katkera eronnut äiti joka haluaisi edelleen määrätä mitä exmies elämässään tekee :D :D Ja tätä tarkoitusta varten on lapset valajstettu kiusanteon välikappaleiksi.

Vierailija kirjoitti:

Mä luulen myös että se lapsen äiti haluaa vaan vähän tutustua suhun, oletko ns. tolkun ihminen ja turvallinen aikuinen lapsellesi. Älä ota liian vakavasti. 

Mitä, jos ei ole sellainen "tolkun ihminen"? Käskyttääkö hän eksää sitten vaihtamaan tyttistä? 

Minun lapsuudenperheessäni (emme ole avioeroperhe vaan kunniallisia, hyvin toimeentulevia ihmisiä) on jo kymmenien vuosien ollut tapana kokoontua sunnuntaipäivälliselle, jota meillä kutsutaan  perhepalaveriksi. Siellä on kerrottu koulukiusaamisesta ja syövästä, esitelty seurustelukumppanit ja paljastettu raskaus-uutiset. En ymmärrä, miksi ap kieltäytyy keskustelemasta ja teeskentelee, ettei muka kuulu lapsen perheeseen millään lailla.

Sano sille sun miehelle, että - Onneksi olkoon! Sulla on nyt 2 exää, en tule niihin palavereihin enää.

Vierailija kirjoitti:

Minua häiritsee ap:n aloituksessa se että lapsi on hänen mielestään mukava. Mitä jos lapsi ei olisikaan mukava? Ja millainen on mukava lapsi? Kiltti, helppo ja tottelevainen? Sellainen joka ei oireile vanhempiensa erosta vaan hyväksyy kaikki uudet ihmiset ja tilanteet.

Kun ap ei ole kiinnostunut perhepalavereista, hän samalla irtisanoutuu vastuusta ja on täysin erillinen ihmisyksilö miehensä elämässä.

Mukava eli ap tykkää tästä lapsesta. Se kai on hyvä asia?

Tilanne on se, että lapsen äiti on täysin erillinen apn elämästä ja taloudesta. Se lapsen äiti ei voi käyttää mitään valtaa apen elämään. Eikä hänen kanssaan vietetä mitään perhepalavereita. Tämä ei tarkoita mitenkään irtisanoutumista miehestä ja lapsesta.