Menen työterveydessä puhumaan omasta masennuksestani ja hoitaja alkaa samantien puhumaan pillereistä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Liikunta auttaa kaikkeen!

 

Jos on oikeasti masentunut, ei voimia liikkumiseen tai ulkoiluun ole. Jos on, niin kyse on silloin uupumuksesta tai alakulosta.

 

Seli seli. Lihavuus lisää masennusta JA tekosyiden keksimistä. Masentunut voi velloa itsesäälissä vaikka kymmeniä vuosia ja identifioda itsensä masentuneeksi, jonka vuoksi ei tarvitse jaksaa mitään tai ottaa itseään niskasta kiinni ja tehdä kaiken sen, minkä itse pystyy sen eteen, että oma elämä alkaisi tuntumaan hyvältä. Se, että peilistä katsoo huonokuntoinen ja epähygieeninen ihminen, masentaa entisestään.

Oikeasti tätä pitäisi kaikkien masentuneiden kokeilla: lisää liikuntaa, lenkkiely kuntosali tms. Osta uudet kivat vaatteet vanhojen rytkyjen tilalle, käy leffassa, näe kavereita, käy ulkona lounaalla,

Hirveä määrä ohjelmaa. En olisi itse jaksanut mitään. Satunnaisesti oli ihan hyvä päivä, jolloin pystyin johonkin.

Kyllä ne lääkkeet auttaa ja antaa esim voimia käydä terapiassa. En tajua tätä lääkevastaisuutta mt-ongelmissa. Jos joku menisi lääkäriin vaikka migreenin takia niin olisiko sama marina kun tarjotaan lääkettä?! 

Sen hoitajan osaaminen loppuu niihin pillereihin. Sillä nyt vaan ei ole työkalupakissaan mitään muuta tarjottavaa. Tämä on aika yleistä, tulet huomaamaan.

Vierailija kirjoitti:

Harmi juttu, mutta haluan sanoa tähän keskusteluun: olen itse käynyt työterveydessä jopa työpsykologilla, mutta mitkään pillerit ei tulleet puheeksi missään kohtaa. Koin saaneeni keskusteluapua.

Keskustelua työpsykologin kanssa on tarjolla etänä myös, ainakin oman ison työnantajan tarjoamassa työterveydessä. Tuore kokemus tältä kuukaudelta.

Länsimainen lääketiedehän perustuu puhtaasti lääkitsemiseen kun taas mielestäni ihmistä pitäisi hoitaa enempi psykofyysisenä kokonaisuutena, mutta sehän ei ole mahdollista kun se on pelkkää "hömppää".

Vierailija kirjoitti:

Sen hoitajan osaaminen loppuu niihin pillereihin. Sillä nyt vaan ei ole työkalupakissaan mitään muuta tarjottavaa. Tämä on aika yleistä, tulet huomaamaan.

Tässähän oli nyt kyseessä työterveyshoitaja. Ei psyk.sh. 

Aikoinaan työterv.hoitaja kyseli työssä viihtymisestä. Sanoin, että kurjaa tehdä kolmen ihmisen hommat. Suositteli mulle psykologille menoa. Menin sanomaan itseni irti ja kas kummaa. Tilalleni otettiin kolme ihmistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harmi juttu, mutta haluan sanoa tähän keskusteluun: olen itse käynyt työterveydessä jopa työpsykologilla, mutta mitkään pillerit ei tulleet puheeksi missään kohtaa. Koin saaneeni keskusteluapua.

Teillä työnantaja ja lääkäripalv. tuottaja ovat tehneet sopimuksen, johon kuuluu työpsykologiset palvelut ja firma maksaa, mutta näin ei ole suurimmalla osalla. 

Useimmilla kuuluu vain työhöntulotarkastus, ei sairauksien hoitoa, vaan ne hoidetaan julkisella. 

Eikä edes sitä tarkastusta. Ei täällä Suomessa voi mennä lain mukaan vaan sitä on kierretävä, jotta jää massia omaan taskuun. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä ne lääkkeet auttaa ja antaa esim voimia käydä terapiassa. En tajua tätä lääkevastaisuutta mt-ongelmissa. Jos joku menisi lääkäriin vaikka migreenin takia niin olisiko sama marina kun tarjotaan lääkettä?! 

Auttaa jos sattuu olemaan onnekas. Kaikki eivät saa 20 kokeilukertaa, kun ensimmäisenkin saannissa voi kestää ja kestää, jos sattuu jutteluun 100% luottavat ihmiset vastaan. 

Niitä ei ensinnäkään ole pakko antaa kuin ehkä ketiapiinia. Jos se ei toimi niin se on voi voi, en osaa auttaa kun ei ole enää mitään, mitä voin tarjota. 

Kaikkiin sairauksiin kehitetään lääkkeitä. Yksikään lääke ei toimi 100% joka ainoalla ihmisellä. Suurella osalla kuitenkin toimii.

Mielialalääkkeet, niiden vaikutukset, seuraukset on ymmärrettävästi tutkituimpia lääkityksiä maailmassa. Tavallinen ihminen voi sanoa omalta kohdaltaan onko kokenut lääkkeen auttavan. Siinä se. Ei yhtään sen  enempää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä ne lääkkeet auttaa ja antaa esim voimia käydä terapiassa. En tajua tätä lääkevastaisuutta mt-ongelmissa. Jos joku menisi lääkäriin vaikka migreenin takia niin olisiko sama marina kun tarjotaan lääkettä?! 

Auttaa jos sattuu olemaan onnekas. Kaikki eivät saa 20 kokeilukertaa, kun ensimmäisenkin saannissa voi kestää ja kestää, jos sattuu jutteluun 100% luottavat ihmiset vastaan. 

Niitä ei ensinnäkään ole pakko antaa kuin ehkä ketiapiinia. Jos se ei toimi niin se on voi voi, en osaa auttaa kun ei ole enää mitään, mitä voin tarjota. 

Kerrotko vielä uudestaan mitä tarkoitat nyt? Tästä ei vielä ota selvää.

Vierailija kirjoitti:

Ihan hiton moni on parantunut lääkkeillä. Lääkevastaisten jankutuksessa näkyy kyvyttömyys ymmärtää että moni saa niistä valtavan hyödyn. Voi se olla tiedon puutettakin. Itsellä vakavat ongelmat ja huono olla niin ymmärrettävästi voi vakavissaan luulla ettei lääkkeistä ole "mitään hyötyä".

Oletko ikinä ajatellut, että se resepti tulee joltakin toiselta ihniseltä? Siis kuten työkaverikin on erillinen ihminen, niin on lääkärikin.

Sitä reseptiä toimivaan lääkkeeseen ei siis voi saada ajatuksella, että itsellä on jokin diagnoosi tai ajatus siitä, miten haluaisi voida paremmin. 

Vaan sen saaminen riippuu täysin siitä, miten toinen ihminen haluaa työnsä tehdä.

Kaikki eivät satu sellaisen ihmisen eteen, jotka haluavat tehdä työnsä niin, että potilas saa toimivan lääkityksen, jos sellainen on tarjolla markkinoilla (sis. yhdistelmälääkitykset). 

Vieläkö hlauat ratakiskoa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä ne lääkkeet auttaa ja antaa esim voimia käydä terapiassa. En tajua tätä lääkevastaisuutta mt-ongelmissa. Jos joku menisi lääkäriin vaikka migreenin takia niin olisiko sama marina kun tarjotaan lääkettä?! 

Auttaa jos sattuu olemaan onnekas. Kaikki eivät saa 20 kokeilukertaa, kun ensimmäisenkin saannissa voi kestää ja kestää, jos sattuu jutteluun 100% luottavat ihmiset vastaan. 

Niitä ei ensinnäkään ole pakko antaa kuin ehkä ketiapiinia. Jos se ei toimi niin se on voi voi, en osaa auttaa kun ei ole enää mitään, mitä voin tarjota. 

Kerrotko vielä uudestaan mitä tarkoitat nyt? Tästä ei vielä ota selvää.

Kaikki eivät voi 100% varmuudella saada itselleen toimivaa lääkitystä, koska ei ole 100% varmuutta siitä, että lääkäri sellaisen antaa. Hänen ei ole mikään pakko antaa yhtäkään reseptiä jos ei halua. Ei vaikka olisi sairastanut vuosikymmeniä.

Vaan reseptin kirjoitus on työtapa, joka valitaan jos valitaan.

Minä menin lääkäriin kilpirauhasen vajaatoiminnan takia. Verikokeiden tulokset olivat reilusti viitearvojen ulkopuolella, ja minulla oli ollut aiemmin lääkitys paljon paremmillakin arvoilla. Lääkityksessä oli kuitenkin ollut tauko, sillä en ollut saanut käytyä verikokeissa sisareni äkillisen kuoleman takia.

En saanut uutta kilpirauhaslääkereseptiä, vaan minulle tarjottiin masennuslääkitystä. Selitin, etten ollut masentunut, vaan väsynyt kilpirauhasongelman takia ja surullinen sisaruksen kuolemasta. Olin käynyt koko ajan normaalisti töissä, opiskelin ja huolehdin arjesta.

Annoin olla, ja olen nyt ollut 2 vuotta ilman lääkitystä. Paino on noussut 10 kg, vaikka syön vähemmän kuin ikinä ja nukahtelen istualleni työpöydän ääreen, mutta masentunut en ole vieläkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä ne lääkkeet auttaa ja antaa esim voimia käydä terapiassa. En tajua tätä lääkevastaisuutta mt-ongelmissa. Jos joku menisi lääkäriin vaikka migreenin takia niin olisiko sama marina kun tarjotaan lääkettä?! 

Auttaa jos sattuu olemaan onnekas. Kaikki eivät saa 20 kokeilukertaa, kun ensimmäisenkin saannissa voi kestää ja kestää, jos sattuu jutteluun 100% luottavat ihmiset vastaan. 

Niitä ei ensinnäkään ole pakko antaa kuin ehkä ketiapiinia. Jos se ei toimi niin se on voi voi, en osaa auttaa kun ei ole enää mitään, mitä voin tarjota. 

Kerrotko vielä uudestaan mitä tarkoitat nyt? Tästä ei vielä ota selvää.

Kaikki eivät voi 100% varmuudella saada itselleen toimivaa lääkitystä, koska ei ole 10

Asia voi mennö myös niin päin, että potilaalle annetaan vain kahta lääkettä vaihtoehdoiksi. Esim. mirtatsapiinia ja ketiapiinia. Näitä sitten tyrkytetään vaikka viidettä kertaa, jos oma työnteko tuntuu parhaimmalta sillä tavalla.

Ei ole väliä vaikkei noista kahdesta ole potilaalle apua. Väliä on vain sillä, että lääkäri saa tehdä työnsä kuten haluaa ja täysin riippumattomana muista ihmisistä. Kukaan ei voi valittaa asiasta, koska lääkärillä on autonomia, jota ei horjuteta vain sillä, että potilaalla nyt vain on paha mieli.

Vierailija kirjoitti:

Eksän vainoamisesta ahdistuneisuushäiriö, diagnoosi "masennus" ja lääkkeet. 2v käytön jälkeen +30 kg, onneksi tajusin lopettaa. Nyt -5kg pois ja vielä 25 kg pitää laihduttaa. En suosittele kenellekään noita lääkkeitä

Onpas energiapitoisia pillereitä. 

Kannattaa kokeilla vaihtaa lääkäriä.

Vierailija kirjoitti:

Minä menin lääkäriin kilpirauhasen vajaatoiminnan takia. Verikokeiden tulokset olivat reilusti viitearvojen ulkopuolella, ja minulla oli ollut aiemmin lääkitys paljon paremmillakin arvoilla. Lääkityksessä oli kuitenkin ollut tauko, sillä en ollut saanut käytyä verikokeissa sisareni äkillisen kuoleman takia.

En saanut uutta kilpirauhaslääkereseptiä, vaan minulle tarjottiin masennuslääkitystä. Selitin, etten ollut masentunut, vaan väsynyt kilpirauhasongelman takia ja surullinen sisaruksen kuolemasta. Olin käynyt koko ajan normaalisti töissä, opiskelin ja huolehdin arjesta.

Annoin olla, ja olen nyt ollut 2 vuotta ilman lääkitystä. Paino on noussut 10 kg, vaikka syön vähemmän kuin ikinä ja nukahtelen istualleni työpöydän ääreen, mutta masentunut en ole vieläkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eksän vainoamisesta ahdistuneisuushäiriö, diagnoosi "masennus" ja lääkkeet. 2v käytön jälkeen +30 kg, onneksi tajusin lopettaa. Nyt -5kg pois ja vielä 25 kg pitää laihduttaa. En suosittele kenellekään noita lääkkeitä

Onpas energiapitoisia pillereitä. 

Eivät ole, vaan vaikuttavat liikaa ruokahaluun ja kenties aineenvaihduntaan.

Jospa huviksesi luet psyykenlääkkeiden sivuvaikutuksia  niin löytänet nuo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Liikunta auttaa kaikkeen!

 

Jos on oikeasti masentunut, ei voimia liikkumiseen tai ulkoiluun ole. Jos on, niin kyse on silloin uupumuksesta tai alakulosta.

 

Seli seli. Lihavuus lisää masennusta JA tekosyiden keksimistä. Masentunut voi velloa itsesäälissä vaikka kymmeniä vuosia ja identifioda itsensä masentuneeksi, jonka vuoksi ei tarvitse jaksaa mitään tai ottaa itseään niskasta kiinni ja tehdä kaiken sen, minkä itse pystyy sen eteen, että oma elämä alkaisi tuntumaan hyvältä. Se, että peilistä katsoo huonokuntoinen ja epähygieeninen ihminen, masentaa entisestään.

Oikeasti tätä pitäisi kaikkien masentuneiden kokeilla: lisää liikuntaa, lenkkiely kuntosali tms. Osta uudet kivat vaatteet vanhojen rytkyjen tilalle, käy leffassa, näe kavereita, käy ulkona lounaalla,

Masentuneet nimenomaan pysyvät pitempään samassa työssä koska ei ole mitenkään voimia kohdata uutta työyhteisöä ja opetella uusia asioita. Eihän mitään ongelmaa edes olisi jos ihminen pystyisi tekemään koko tuon tehtävälistasi. Taidat valehdella, tuskin olet edes ollut masentunut koskaan. 

Vierailija kirjoitti:

Länsimainen lääketiedehän perustuu puhtaasti lääkitsemiseen kun taas mielestäni ihmistä pitäisi hoitaa enempi psykofyysisenä kokonaisuutena, mutta sehän ei ole mahdollista kun se on pelkkää "hömppää".

Se on myös kustannuskysymys. Raha ei riitä nykyisin edes pakolliseen. Miten ihmisille voitaisiin kustantaa kaikenlaiset terapiat, luontais- ja mielihyvähoidot muun lisäksi?