Eikö isät tykkää isänpäivästä?
Meillä on kaksi lasta, iät kolme ja kuusi. Oltiin eilen lasten kanssa käytetty tunteja siihen, että käytiin ruokakaupassa, valmisteltiin isänpäiväbrunssille syötävää ja leivottiin kermakakku. Ja tänä aamuna laitettiin brunssi valmiiksi ja tarjolle ja sen jälkiruoaksi kakku vielä. Lahjakin oli lapsilta. Mies söi ruoan ja palan kakkua, mutta ei kiitoksen sanaa. Minäkin siinä yritin saada syötyä jotain samalla kun autoin pienempää lasta syömään. Mies ei viitsinyt edes jutella brunssin aikana isomman kanssa. Ei kiitoksen sanaa edes kakusta lapsille, vaikka lapset oli itse sen tehneet (minun avustuksella). Nyt mies on yksin lenkillä. Sen jälkeen kuulemma lähtee käymään kaverilla. Ja isompi lapsi on pettynyt kun isä ei olekaan isänpäivänä kotona eikä ottanut lasta mukaan lenkille edes isänpäivänä.
Millä selitän tilanteen pettyneille lapsille? Sanonko että isät ei tykkää isänpäivistä?
Miksi edes yritän?
Palstan linjan mukaisesti kaikki miehet on nyt haukuttu. Ja eritoten AP:n mies. En voi ymmärtää tätä pelleilyä.
Jotta hommaa voisi lähteä purkamaan on ensin selvitettävä se, onko isänpäivä lapsia varten vai isää varten? Todella vaikeaa sanoa miten AP:n mies huomio perheensä muut 364 päivää vuodessa. Jos tänään on jokin harmittanut ja vaimo kuvitellut että pienellä vaivannäöllä saa suitsutusta niin voi olla että harmittaa. Aikuinen ihminen kysyisi toiselta että mikä on?
Tämä yleinen ilmapiiri että isänpäivänä isän on oltava lasten kanssa koko päivä ja leikkiä ja osallistua kun vaimo voi keittiönpöydän äärestä katsella perheonnea ja hymyillä... Aivan hirveää kuraa koko ajattelu. Miten tämän päivän tulisi erota muista sunnuntaista kuin sen verran, että viedään kahvi vuoteeseen tai annetaan nukkua vähän pidempään?? Pienet muodollisuudet kuten lasten kortit, aamupala ja avot normisuorituksiin mars. Ehkä jos erikseen sovittaan tai kutsutaan niin päivälliselle isovanhempien tai sukulaisten luokse. Ei tarvitse olla mikään tivolipäivä.
Naisten/vaimojen odotukset ovat täysin hukassa tämän päivän suhteen. Niistä kannattaa jutella toisen kanssa eikä olettaa. Vai ettekö naiset olleetkaan ajatuksenlukijoita kuten oletatte miestenne olevan?