Miten pelastaa perhe erolta
Parisuhde kyllästyttää. Ei jaksaisi panostaa.. Mutta en haluaisi tätä perhettä hajottaa eikä se tunnu hyvältä tai järkevältä vaihtoehdolta.
Rakastan miestäni, mutta kyllä viime aikoina on mennyt kielteiset tunteet edelle, eikä näy rakkaus arjessa mitenkään. Ja niin on mieskin minuun kyllästynyt.
Lapsi on 2 vuotias.. että on tässä tärkeämpiäkin asioita kuin parisuhde, eikä ole mielekästä erota ilman selvää syytä ja hajottaa kaikki..
Ketään muita joilla sama tilanne? Miten toimitte?
Kommentit (50)
Vierailija kirjoitti:
2v kestää eron paremmin kuin sitä vanhempi, koska muisti ei vielä toimi hyvin. Ja tottuu uuteen kotiin jos se on hyvä talo tai ympäristö. Eiköhän isää näe muutenkin, jos lapsi ei joudu matkustamaan isän vuoksi, vaan isä kulkee itse sopivan matkan päästä ja on auto vaikka. Ei lapsesta erota, vaan kumppanista. Ehkä mies voi asua lähellä?
Tämä, tai sitten vain jäät ja nielet sen, että ei tule olemaan enää mitään romanttista. Puntaroit kumpi sulle on tärkeämpää, se romantiikka, vai se, että lapsen vanhemmat asuu saman katon alla.
Jep, itse jäin ja lapset alkaa olla kohta täysi-ikäisiä. Vieläkin mietin. Eise vaihtamalla parane vai parantuuko. Sitten toisaalta miettii, että millaset haavat sitä lapselle aiheuttaa jos eroaa siitä puolisosta jonka toinen puolikas lapsi on. Tuleeko lapselle olo, että hänen toinen puolensa on kelvoton? Toisaalta itse olisin varmaan selvitytynyt paremmin, jos äitini olisi aikoinaan eronnut.
Vierailija kirjoitti:
Muista erottuasi sanoa kaikille että olet tehnyt lapsen täysin väärän ihmisen kanssa.
Ja sanot myös tämän lapselle. Tottakai.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
2v kestää eron paremmin kuin sitä vanhempi, koska muisti ei vielä toimi hyvin. Ja tottuu uuteen kotiin jos se on hyvä talo tai ympäristö. Eiköhän isää näe muutenkin, jos lapsi ei joudu matkustamaan isän vuoksi, vaan isä kulkee itse sopivan matkan päästä ja on auto vaikka. Ei lapsesta erota, vaan kumppanista. Ehkä mies voi asua lähellä?
Tämä, tai sitten vain jäät ja nielet sen, että ei tule olemaan enää mitään romanttista. Puntaroit kumpi sulle on tärkeämpää, se romantiikka, vai se, että lapsen vanhemmat asuu saman katon alla.
Jep, itse jäin ja lapset alkaa olla kohta täysi-ikäisiä. Vieläkin mietin. Eise vaihtamalla parane vai parantuuko. Sitten toisaalta miettii, että millaset haavat sitä lapselle aiheuttaa jos eroaa siitä puolisosta jonka toinen puolikas lapsi on. Tuleeko lapselle olo, että hänen toinen puolensa on kelvoton? Toisaalta itse olisin varmaa
Aina pitää erota. Koska olet 110 prosenttisen oikeassa että mitään romantiikkaa tai intohimoa ei koskaan voi tulla. Ei ikinä.
Vierailija kirjoitti:
Puhumalla selviää pitkälle jo. Miettikää niitä asioita miksi toiseen ylipäänsä rakastuttiin, löytyykö ne samat asiat vielä sieltä vaikka arki joskus takkuista onkin...
Miksi pitäisi puhua? Kyllä sen toisen pitää ymmärtää ajatukset ilman puhettakin. Jos ei ymmärrä niin hän on huonon parisuhteen juurisyy ja siksi ero.
Sanot että rakastat. Välillä pitkässä suhteessa tulee huonompia vaiheita, sitten taas parempia. Etsikää yhteyttä toisiinne. Ottakaa lapsenvahti ja menkää hotelliin yöksi tai muuta kivaa.
Nainen sai haluamansa (lapsi) joten mitäs sitä miehellä enää mitään tekee.
Noin se pojat toimii. Miettikää tarkkaan mitä teette (suomalaisen) naisen kanssa.
Oletko AP miettinyt sitä, että entä jos sun lapsen isä muuttaa asumaan jonkun idioottinaisen luokse ja siitä tulee Sun lapsen koti?
Vierailija kirjoitti:
Sanot että rakastat. Välillä pitkässä suhteessa tulee huonompia vaiheita, sitten taas parempia. Etsikää yhteyttä toisiinne. Ottakaa lapsenvahti ja menkää hotelliin yöksi tai muuta kivaa.
Ei. Koska mies tuntuu kuin veljeltä. Nyt äkkiä etsimään se sielunkumppani. Koska vain onnellinen vanhempi uudessa suhteessa on se mitä pitää aina tavoitella. Lapselle voi sitten vaikka teini-iässä kertoa että eihän sitä toista vanhempaa koskaan rakastanut. Koska yhteiskunta oli ajanut ahtaaseen rooliin ja sen seurauksena lapsi on olemassa.
Eli miten pelastaa perhe sinulta itseltäsi.
Vierailija kirjoitti:
Parisuhde loppuu yleensä aika pian kun lapsi on tehty eli 2 vuotta on aika maximi mitä mies kestää sitä lapsiarkea. Siinä on käynyt niin että ette enää osaa seurustella ja viettää aikaa toisen kanssa. Pitää olla yhteinen harrastus ja romanttisia viikonloppuja. Jos ne loppuu niin loppuu suhde.
Ai? Mun mies kesti lapsiarkea niin kauan, kunnes nuorimmainen oli 13 vuotta.
Sitten mies hommasi salarakkaan ja häipyi.
"Miksi hankit lapsia kun kerran oli huono parisuhde?"
Ei maailma ole niin mustavalkoista, että parisuhde olisi koko ajan joko huono tai hyvä. Se oli pitkä parisuhde, aloimme seurustella teineinä, menimme naimisiin parikymppisinä ja erosimme kolmikymppisinä. Suhteessa oli paljon ongelmia, mutta silti halusin antaa sille mahdollisuuden. Nuorempana uskoin, että mies muuttuu kun hän sanoo niin, mutta kantapään kautta opin, että väkivalta vain raaistuu ajan myötä. Oma lapsuuskin oli mitä oli, niin en osannut kaivata parempaa kohtelua, koska minua oli aina kohdeltu aika huonosti ja kesti kauan voimaantua niin paljon, että uskalsin lähteä. Yleensä myöskin tuossa iässä ihmiset saa lapsia, jos ovat saadakseen. Oli tosi hyvä asia saada lapset alle 30-vuotiaana.
"Muistathan toistaa tuon kuvion vähintään 3 kertaa vuosikymmenessä."
Oi kamala, olen unohtanut toistaa. :-)
Vierailija kirjoitti:
"Miksi hankit lapsia kun kerran oli huono parisuhde?"
Ei maailma ole niin mustavalkoista, että parisuhde olisi koko ajan joko huono tai hyvä. Se oli pitkä parisuhde, aloimme seurustella teineinä, menimme naimisiin parikymppisinä ja erosimme kolmikymppisinä. Suhteessa oli paljon ongelmia, mutta silti halusin antaa sille mahdollisuuden. Nuorempana uskoin, että mies muuttuu kun hän sanoo niin, mutta kantapään kautta opin, että väkivalta vain raaistuu ajan myötä. Oma lapsuuskin oli mitä oli, niin en osannut kaivata parempaa kohtelua, koska minua oli aina kohdeltu aika huonosti ja kesti kauan voimaantua niin paljon, että uskalsin lähteä. Yleensä myöskin tuossa iässä ihmiset saa lapsia, jos ovat saadakseen. Oli tosi hyvä asia saada lapset alle 30-vuotiaana.
Väkivaltaisesta suhteesta pitää aina erota. Ketjun avaus ei koskenut sellaisia suhteita.
Elämä on matka. Matkan varrelle tarvitaan kuhunkin vaiheeseen itselleen sopivia ihmisiä auttamaan sen hetkisen omannäköisen elämän kokemuksessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parisuhde loppuu yleensä aika pian kun lapsi on tehty eli 2 vuotta on aika maximi mitä mies kestää sitä lapsiarkea. Siinä on käynyt niin että ette enää osaa seurustella ja viettää aikaa toisen kanssa. Pitää olla yhteinen harrastus ja romanttisia viikonloppuja. Jos ne loppuu niin loppuu suhde.
Ai? Mun mies kesti lapsiarkea niin kauan, kunnes nuorimmainen oli 13 vuotta.
Sitten mies hommasi salarakkaan ja häipyi.
Et siis ruokkinut rakkautta tarpeeksi.
Vierailija kirjoitti:
"Miksi hankit lapsia kun kerran oli huono parisuhde?"
Ei maailma ole niin mustavalkoista, että parisuhde olisi koko ajan joko huono tai hyvä. Se oli pitkä parisuhde, aloimme seurustella teineinä, menimme naimisiin parikymppisinä ja erosimme kolmikymppisinä. Suhteessa oli paljon ongelmia, mutta silti halusin antaa sille mahdollisuuden. Nuorempana uskoin, että mies muuttuu kun hän sanoo niin, mutta kantapään kautta opin, että väkivalta vain raaistuu ajan myötä. Oma lapsuuskin oli mitä oli, niin en osannut kaivata parempaa kohtelua, koska minua oli aina kohdeltu aika huonosti ja kesti kauan voimaantua niin paljon, että uskalsin lähteä. Yleensä myöskin tuossa iässä ihmiset saa lapsia, jos ovat saadakseen. Oli tosi hyvä asia saada lapset alle 30-vuotiaana.
Narsistit ovat usein väkivaltaisia ja/tai pettäjiä.
Ota asia puheeksi miehesi kanssa että haluat myös parisuhteen vaikka teillä lapsi onkin. Siis jos haluat hänen kanssaan? Ota puheeksi myös että et pysty jatkamaan jos teillä ei ole parisuhdetta
Vierailija kirjoitti:
Ota asia puheeksi miehesi kanssa että haluat myös parisuhteen vaikka teillä lapsi onkin. Siis jos haluat hänen kanssaan? Ota puheeksi myös että et pysty jatkamaan jos teillä ei ole parisuhdetta
Miksi pitäisi puhua? Jos ei ymmärrä sanomattakin niin silloin ero on ainoa oikea vaihtoehto.
Vierailija kirjoitti:
Elämä on matka. Matkan varrelle tarvitaan kuhunkin vaiheeseen itselleen sopivia ihmisiä auttamaan sen hetkisen omannäköisen elämän kokemuksessa.
Mene hoitoon.
Avoin suhde tai mielummin pölypallo on ainoat oikeat tavat elää vapaudessa omannäköistä elämää.